
Ypö-Viis
keikkaili Puustock-festareilla 22.7.06 (kuva: M!ka)
M!ka:
Ypö-Viis
ja ypöekstaasia
Tällä
Puustock-reissulla ei alun perin pitänyt koko festarialueelle mennä
ollenkaan, vaan piipahtaa Juvalla vaan pikaisesti Ramopunk-piknikillä.
Takaraivossa kyllä pyöri jo etukäteen ajatus, että voihan sitä
piipahtaa festarialueella katsomassa Ypö-Viiden jos siltä tuntuu,
vaikka 30 euron lipun ostaminen yhden bändin takia ei oikein
innostanutkaan. Toisaalta en Ypöjä ollut aikaisemmin livenä nähnyt,
joten kyse ei tällä kertaa ollut mistä tahansa yhdestä bändistä.
Ja
kuinka ollakaan, Ramopiknikillä oli ennakko-odotusten mukaisesti koolla
noin sata iloista ramopunk-aktiivia ympäri Suomea, hyviä bändejä,
pikaisesti koottuja ex tempore esityksiä, sekä erittäin hyvä ja rehto
fiilis, punkhenkeä parhaimmillaan siis!
Sellaisen
tapahtuman jälkeen ei sitten tietenkään ollut mitään mahdollisuutta lähteä
kotia kohti, kun muutaman tunnin kuluttua soittaisi samoilla kulmilla Ypö-Viis.
Uusiutunut reittisuunnitelma johtikin sitten Juvan Campingin saunan kautta
festarialueelle.
Edellisen
bändin lopeteltua lavan edusta oli tyhjentynyt aika tehokkaasti. Mielessä
kävi, että mitenkähän Ypöille löytyy yleisöä, kun festari oli tällä
kertaa tungettu täyteen synkkää metallia. Turhaan epäilin. Keikan
alkaessa yleisö oli taas siellä missä pitääkin, eli bändiä
katsomassa. Festaripäällikkö Kontiainen voisi heittää jatkossa
rohkeamminkin näitä "meidän" bändejä vähän myöhempään
iltaan, eikä päivän aloitukseksi, kuten useimmiten on valitettavasti käynyt.
Keikka
alkoi Kotka palaa biisillä. Jo biisin alkaessa iski tosi
siisti fiilis! Nappailin pikaisesti muutamat valokuvat, sitten piti vielä
hankkiutua eroon kamerasta ja ei muuta kun pogoomaan hyvään seuraan.
Kovinkaan kummoista pomppimista eivät järjestysmiehet hyväksyneet.
Luulivat varmaan leikkimielistä pogoilua tappelunnujakan aluksi, tai
jotain... Odorantti-Murkku joutui oikein silmätikuksi ja meidän
kiltti pikku Iskuryhmä Pasi oli pahis numero kaksi! Pariin
otteeseen jo pelkäsin, että keltaliivit alkavat poimia "häiriökäyttäytyjiä
pois".
Hyvin
oli Ypö-Viis iskussa. En tietenkään pysty vertailemaan keikkaa bändin
aikaisempiin, kun tämä oli minulle ensimmäinen Ypö-keikka. Miikan
sen sijaan olen keikoilla nähnyt lukemattomia kertoja ja hänestä voi
sanoa, että mies oli tänään huippuiskussa. Ei voi kun ihailla äijän
lavakarismaa! Mukavaa oli tietysti nähdä jälleen myös Pojat
-yhtyeessä pitkään vaikuttanut Mikko Holmström kitaran kanssa
lavalla.
Aika
vähän on Ypö-Viiden musaa ennen tätä päässyt kuulemaan livenä
muidenkaan bändien soittamana. Onneksi joitakin Ypö-Viiden biisejä
kuulee nykyisin Poikien keikoilla. Mutta nyt lavalla oli Miikan lisäksi
koko Ypö-Viis! Paljon oli biisejä joita en koskaan ollut livenä
kuullutkaan ja Ypöjen biisithän toimii livenä vielä monin verroin
paremmin kuin levyllä!

Miika
ja Mikko (kuva: M!kat, Ypöjen keikalla 22.7.06)
Flipperin
orja, Harjoitus tekee metsurin
, Tää on mun musiikkii, Hyvät pahat sekä Ypöt,
Nyt mua kyllästyttää USA... Siinä oli ehkä keikan
hienoimmat hetket, ainakin meikäläisen pää sisällä, jotain sellaisia
fiiliksiä, jota ei osaa ollenkaan kuvailla!
Keikan
lopulla tuli samanlainen, mutta enemmän hitteihin painottuva
ekstaasisikermä Hyvästi masentava maanantai, Mikkitelineestä
on puolet minun, Kaupunki muistaa nuoria, Energia
on A ja O ja Mari pogoaa. Ypöekstaasia vähän
heikensi tieto siitä, että kohta tämä keikka väistämättä päättyy...
Mari
pogoaa -biisin jälkeen Ypöt poistuivat lavalta. Huudettiin lisää,
vaikka oli kova epäily, että Ypöjen tilalle ilmaantuu se jääkiekkoselostajan
puhetyylin omaava "juontaja" huutamaan "isoa kättä Ypöille".
Pienen jännityksen jälkeen Ypö-Viis kuitenkin palasi lavalle ja saatiin
kuulla encorebiisinä vielä Ypöjen Kollaa kestää coveri Ramones
ja Stravinski.
Vähän
oli haikea fiilis kun keikka loppui. Toisaalta myös musiikillisesti kylläinen
olo. Tämän päälle ei olisi edes huvittanut kuunnella mitään muuta bändiä.
Tätä keikkaa kun pitää makustella vähän tavallista pitempään.
Keikan
jälkeen oli mieletön hiki. Ypöjen tahdissa oli päälle unohtunut peräti
neljä kerrosta vaatteita, päällimmäisenä vanuvuorellinen nahkarotsi.
Suuren nestehukan tasapainottamiseksi täytyi siirtyä pikaisesti
oluttelttaan, josta löytyi hyvää seuraa ramopunkkisesta seurueesta.
Hetkittäin kyseinen seurue vaikutti kyllä aika epäilyttävälle
hoilatessaan täyttä kurkkua Yötä. Eikä siinä kaikki: Eräs
nimeltä mainitsematon Tuppi vingutti mukana antaumuksella ja vielä
ankaran epävireisesti ilmakitarallakin! TÖRSEETÄ! Aivan kun
Puustockissa ei saisi aina vuoden Yö-annosta muutenkin täyteen...
Kuinka
ollakaan, sain samana päivänä piknikillä Anu Veen minulle
hommaaman Ypö-Viiden Halpaa lystiä LP:n, eikä kahteen
viikkoon ole levylautaselle mitään muuta levyä tarvinnut laittaa,
vaikka levyhyllyssä on pino vielä kuuntelemattomia uusia punk-levyjä...
Seuraavana soittimeen päässee Woimasoinnun Karhulan poikia CD.
Niillä antimilla saattaa vierähtää vielä joku viikko lisää.
Ei tämmöisiä keikkafiiliksiä kannata heti päästää karkaamaan...
M!ka

Miika
(kuva: M!ka, Ypöjen keikalla 22.7.06)
Hauskaa
oli ja lavalla oli, voitteko kuvitella, hieman kuuma. Olisi tullut hiki
vaikka oltais vaan istuttu aurinkotuolissa tekemättä mitään. Keikka
meni oikein hienosti huolimatta pienistä teknisistä ja fyysisistä
ongelmista. Kitarat eivät oikein meinanneet siinä auringonpaahteessa
pysyä vireessä ja Mikolla tuli käteen joku ihmeellinen kramppi.
Puustockissa
on tietysti aina hauska soittaa koska yleisö on hyvälle meiningillä
mukana ja järjestelyt toimivat loistavasti. Kiitos rautaisen
ammattitaidon omaavalle henkilökunnalle sekä Kontiaiselle, joka
aina hoitaa hommat niin kuin linnassa on sovittu. Kiitoksia myös Luontereille
kamojen lainasta ja Äänekosken Samille roudaamisesta!
Miika
(Ypö-Viis)

Ypö-Viiden
lavakartta Puustockin keikalta.
Kotka
palaa
Me
myytiin itsemme
Flipperin
orja
Harjoitus
tekee metsurin
Tää
on mun musiikkii
Hyvät
pahat sekä Ypöt
Nyt
mua kyllästyttää USA
Valkolakki
Pelkään
pimeää
TV
valehtelee
Kuvien
kauniit naiset
Rakkauskirjeet
Kaunis
poika
Metsään
Hyvästi
masentava maanantai
Mikkitelineestä
on puolet minun
Kaupunki
muistaa nuoria
Energia
on A ja O
Mari
pogoaa
encore:
Ramones
ja Stravinski
|