www.ramopunk.com

 Rehtorit etusivu

Rehtorien "Poliisi on sankari" 

Jyväskylän kaupungin teatterin näytelmässä

Jyväskylän kaupunginteatterissa soi Rehtorit

Jyväskylän kaupunginteatterin näytelmässä Ennen lähtöä soi Rehtoreiden kappale Poliisi on sankari. Näytelmä perustuu ramopunkkina ja Rehtorit fanina tunnetun Leena Lehtolaisen samannimiseen vuonna 2000 julkaistuun kirjaan. Sen ovat dramatisoineet Hannele Ruotsalo ja Ilkka Laasonen, joka on myös ohjannut näytelmän.

Poliisi on sankari!

Kuva on pihistetty Jyväskylän kaupungin teatterin kotisivuilta.

”Minä olin mukana lähinnä antamassa neuvoja, kun niitä kysyttiin, kertoo Leena Lehtolainen omasta osuudestaan, mutta taisi silti vaikuttaa hieman aktiivisemmin musiikkivalintaan ja hyvä niin! Ainakin hänen kommentistaan voisi niin päätellä:

”Sanoin Ilkalle, että toivoisin Marian musiikkimaun tulevan esiin näytelmässä, kun punkin poisjääminen tv-sarjasta harmitti. Pyysin Junttilan Jukkaa lähettämään Rehtoreiden Hiljaa!  -levyn Ilkalle, koska Poliisi on sankari sopisi niin hyvin Marialle. Ja Ilkka on hyvä mies ja ymmärtää musiikin päälle. Niin se sitten tuli - onneksi - mukaan näytelmään.”

”Dramatisaatiossa oli hyvää ja huonoa, niinhän niissä aina. Kokonaisvaikutelmani oli kuitenkin varsin positiivinen”, kommentoi Leena näytelmää.

Ennen lähtöä –näytelmän kantaesitys oli 20.9.2003 ja Pääosassa Maria Kalliona on Marjaana Kuusniemi. ”Näytelmä pelosta ja vallasta ja siitä miten pelotteluun alistuminen on sen hyväksymistä" tiivistää Jyväskylän kaupunginteatterin mainos näytelmän teemaa ja jatkaa kuvailua näin:

Pyörätien laidalla makaa ruhjottu mies. Joku on pahoinpidellyt henkihieveriin Petri Ilveskiven, huonekalusuunnittelijan ja vihreiden kaupunginvaltuutetun. Teräväkielinen ja julkisuudessakin hyvin tunnettu Ilveskivi on ehtinyt suututtaa yhden jos toisenkin ihmisen sekä yksityiselämässä että politiikassa. Onko pahoinpitelyssä kyse henkilökohtaisesta kaunasta vai onko kyseessä satunnainen väkivallanteko? Ilveskiven tapaus osoittautuu tavallista visaisemmaksi. Mukana kiehuvat huumeet, muukalaisviha ja kunnallispolitiikan valtasuhteet. Maria Kallio joutuu huomaamaan, että kaiken lisäksi myös oman perheen turvallisuus on uhattuna.

Ennen lähtöä kirjan kansi

Kuva on luvatta lainattu Leena Lehtolaisen kotisivuilta. 

(3.10.03)

Ohjaaja kertoo:

Kuinka Rehtorien Poliisi on sankari päätyi näytelmään

Leena Lehtolaisen saman nimiseen kirjaan perustuvan Ennen Lähtöä -näytelmän ohjaaja Ilkka Laasonen vastasi kyselyyni, kuinka Rehtorien Poliisi on sankari päätyi mukaan näytelmään. Laasonen kertoi näin:

"Lehtolainen viittaa dekkareissaan usein bändeihin; hänen päähenkilönsä Maria Kallio, rikoskomisario, kuuntelee mielellään Eppuja, Luonteri Surfia, Rehtoreita... Kun ryhdyin ohjaamaan Ennen Lähtöä kerroin Leenalle, että tämä Marian (ja Leenan) lempimusiikki tulee kuulumaan myös näyttämöllä. 

Kuinkas ollakaan, sain pari viikkoa myöhemmin kirjeen, jossa oli Rehtoreitten levy. Kirje oli levy-yhtiöstä ja siinä sanottiin, että Leena käski lähettää tämän sinulle ja jos Leena kerran käskee, silloin on paras totella! Poliisi on sankari alkoi toimimaan heti. Ilokseni huomasin, että kyseinen Rehtoreitten biisi esiintyy Leenan tuoreessa kirjassa Veren vimma mainintana. 

Lehtolainen on siis mitä mainioin mainosnainen. Ohjaajana tein tietysti itse ratkaisut soitettavista biiseistä ja minulle oli tärkeää paitsi yllämainittu Maria Kallio kytkentä myös se, että näin saatiin meininkiä lavalle. Olin itse nuori tyyppi 70-80-lukujen taitteessa, joten uusi aalto tuli läheiseksi. Ramones tietysti."

Ilkka Laasonen myös kehaisi Leena Lehtolaista siitä, että hän on ujuttanut kirjoihinsa tällaisen maailman, joka antaa erinomaista luonnetta hänen päähenkilölleen.

(28.10.03)

Miten dekkarikirjailija Leena Lehtolainen liittyy ramopunkkiin?

Joku on saattanut ihmetellä miten kirjailija Leena Lehtolainen liittyy ramopunkkiin välillä Ramouutisekin uutisoi Leenaa enemmän kuin ramobändejä. No, osasyy on tietysti se, ettei bändeistä ole juuri tuolloin uutisoitavaa irronnut ja Leenasta taas on ramopunkkiin liittyvää juttua sattunut tuolloin löytymään. Ja tunnettu tosiasiahan on, että punkmaailma pyörii mukana myös Leenan kirjoissa. Mistä punkin maailma sitten livahti hänen kirjoihinsa. Leena Lehtolainen vastasi tähän itse näin:

Nuoruudensyntini Kitara on rakkauteni vuodelta 1981 kertoo punkbändin kitaristipojasta Kenistä, joka asuu epämääräisellä pikkupaikkakunnalla Joensuun ja Kuopion välissä, soittaa, laulaa ja tekee biisejä Kaljanjuojat -yhtyeelle ja haaveilee suuresta tulevaisuudesta Helsingissä.  Vähän niin kuin Pitkä kuuma kesä -leffassa: kun pääsisi joskus Tavastialle soittamaan. Bändin rumpalin nimi on muuten Pasi.

Mariahan on alusta lähtien vanha punkkari, joka on soittanut bassoa Rotanmyrkky -yhtyeessä kouluaikanaan. Rotanmyrkkyä muistellaan kaikkein eniten Kuparisydän -kirjassa (1995), jossa Maria palaa takasin kotikaupunkiinsa Arpikylään kesänimisänaiseksi (vaimoni on...) ja törmää bändinsä kitaristiin Jaskaan, joka vielä kolmikymppisenä elättelee rokkiunelmia. Kohta ollaan taas vanhalla bändikämpällä, siellä soittaa Jaskan lisäksi myös Rotanmyrkyn vanha rumpali, jonka nimi on Pasi.  Olisiko sukunimi vielä Virtanen?

Ramopunkosasto tulee kaikkein vahvimmin esille Kun luulit unohtaneesi -kirjassa, jossa yksi päähenkilöistä Katja tekee gradua Ramoneksien vaikutuksesta suomalaiseen rock-musiikkiin.  Minusta idea oli hauska ja se antoi mahdollisuuden lainailla kaikkia mainioita bändejä ja niiden sanoituksia ja toisaalta keksiä kokonaan oma bändi, Salamasota, ja niille ihan omia biisejä kuten vaikkapa Saatanan Sheena. Sehän, miten suomalaisten ramopunkheimon jäsenbändit viittailevat toistensa teksteihin on minusta aika mainiota. Keksivät intertekstuaalisuuden ennen kuin kirjallisuustieteilijät.

Ennen lähtöä -kirjan (2000) lopussa soi Luonteri Surfin Peruskallio.  Lähetin kirjan kiitokseksi pojille, ja myöhemmin paljastui, että Kalle G. ja vaimonsa Inka olivat lukeneet kaikki kirjani, olimme siis molemminpuolisia faneja.  Asia johti toiseen, menin keikkamatkalle Juvalle ja tapasin bändin jäseniä ja rouvia ja Kosan, myöhemmin sitten Tampereella Marin, joka tekee hienoja levynkansia, meistäkin tuli ystäviä ja vähitellen tunsin kuuluvani siihen onnelliseen perheeseen, joka unohtaa surut ja ikävuodet narikkaan päästessään pogoamaan jonkun ramopunkheimoon kuuluva bändin keikalle.  Ja monista muistakin faneista on tullut kavereitani, musiikki yhdistää.

(30.10.03)

M!ka