Kansainvälinen
salaliitto
Kansainvälinen
salaliitto on solmittu vakain aikein ja harkiten
Leena
Lehtolainen arvio levyä
Sodanjulistus
tyhmyyttä vastaan
Me
Wokkivihannesten Eetu arvio levyä
An
insider's view
Rehtori
Heko listaa tekijän näkökulmasta avainsanat levyn arvioimiseksi

Kansainvälinen
salaliitto
Käyttäydy!
Mikä ihmisiä vaivaa?
Vakain aikein ja harkiten
Missä jalkakäytävä loppuu
Aina joku eksyy
Matalaksi!
Ota poika viinaa
Vainolaulu
Mä vihaan koko aurinkokuntaa
Haudankaivaja
Ketä meitä on?
Me autetaan sua
Mä pidän turpani kii
Leena Lehtolainen:
Kansainvälinen
salaliitto on solmittu vakain aikein ja harkiten
Uutuuslevyllään
Rehtorit yhtä aikaa yllättää että vankistaa omaa imagoaan
tallaamattomien polkujen kulkijana. Musiikillisesti
Kansainvälinen salaliitto palaa Hiljaa! –lätyn
muhkeisiin saundeihin. Bassostemmoissa ja kitarariffeissä on muhevuutta
ja pyöreyttä suorastaan spectormaisesti. Kitaroiden vuoropuhelu toimii
poikkeuksellisen hyvin, ja bassovelho Mikkola pääsee soittamaan
kunnon kuvioita. Erityisesti viehättää basson osuus kappaleessa Pidän
turpani kii. Rumpukomppi kulkee niin että keski-ikäinenkin
jalka vispaa väkisin mukana, ja Rehtori Reponen jr. laulaa
aikamoisella asenteella, siis helvetin hyvin.
Taustastemmat pelaavat saamarin hyvin.
Tekstiteemoiltaan
Kansainvälinen salaliitto on selkeästi kokonaisuus, vaikkei
mistään teemalevystä ole kysymys. Tarinoissa
menee huonosti: aina joku eksyy, on pakko painua matalaksi kun ammutaan
ja ihmetellä mikä ihmisiä vaivaa.
Mutta rehtorimaiseen tapaan kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
Viha aurinkokuntaa vastaan syntyy rakkaussurusta, ei
yhteiskunnallisesta palosta, ja siellä, missä jalkakäytävä loppuu,
ei odotakaan onnettomuus vaan ikuisesti kasvava metsä. Toisaalta levyllä myös opastetaan käyttäytymään, luvataan että
Me autetaan sua ja jopa älytään katsoa peilin ja pitää
turpansa kiinni. Mistään
moraalisaarnasta ei ole kysymys, ja esimerkiksi Ota poika viinaa
näyttää, ei selitä.
Kansainvälinen
salaliitto on solmittu vakain tuumin ja harkiten.
Alan sitä kuunnellessa uskoa, että minuakin vainotaan. Kun
kyseinen levy ilmestyi laatikkooni, paikalla oli kaksi Poliisi-tv:n
vakoojaa, mutta onnistuin harhauttamaan heidät väittäen pakettia
pohjoiskorealaiseksi kansantanhuvideoksi. Rehtoreitten levyllään
rakentama vastasalaliittoteoria sotii ihmisten tyhmistymistä vastaan. Välillä
reippaasti mollin puolella liukuvat sävelkulut ovat hyvin suomalaisia,
ja iskevät ainakin tähän kuulijaan. Pidän
myös siitä, että biisien välillä on reilut tauot, ennen kun siirrytään
tunnelmasta toiseen. Musiikillisesti
Kanainvälistä salaliittoa voisi luonnehtia vaikka eklektiseksi.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että levylle mahtuu ska-henkistä
popahtelua, väliin lähes raskasmetallimenoa, ja ajoin sitä
perinteisempääkin ramopunkkia, mitä sillä sitten tarkoitetaankaan.
Neljästätoista
mainiosta biisistä suosikkini on Ketä meitä on?
Kun etsitään niitä, jotka lähtevät jollallaan vastavirtaan
soutamaan, tekee heti mieli nostaa käsi pystyyn ja ilmoittautua
joukkoon. Rehtoreitten
melodioissa on aina ollut minun tunteisiini vetoavia koukkuja, ja tämä
biisi sai liikuttumaan. Viis
tyhmennyssalaliitoista. Tapellaan
vastavirtaan, todetaan ettei pärjätä yksin, ollaan sen verran
kokeneita että tiedetään joskus olevamme väärässä.
Mutta en ole väärässä kun sanon, että Kansainvälinen
salaliitto on helvetin hieno osuma. Jokainen
biisi toimii yksinkin, mutta kokonaisuus on vielä enemmän kuin osiensa
summa. Ne tekivät sen taas, nuo
rehtorinketaleet. Pistivät
kuuntelijan polvilleen. Aivan helvetin hyvä levy, ehkäpä bändin
paras.
Leena
Lehtolainen
Wokki-Eetu:
Sodanjulistus
tyhmyyttä vastaan
Levy
on Rehtoreiden tapaisesti hieman erilaisin ratkaisuin luotu
ramo-levy. Levyn soundimaailma on upea ja massiivinen. Soundimaailmasta
nousevat esiin Rehtoreiden Heko ja Reponen JR keskenään
keskustelevat, välillä yllättävän erikoisetkin kitarariffit ja
–melodiat, jotka saavat hymyn korviin. Rehtori Mikkolan
leikittelevät bassokuviot toimivat myös välillä todellakin synkkätunnelmaisten
biisien taustalla ja saavat kylmät väreet liikkeille. Rummuissa Mikko
pitää Rehtorit hyvässä vauhdissa.
Lisäksi
tahdon nostaa esille Rehtori Reponen JR:n upeat lauluraidat. Kauniilla
lauluäänellä Reponen JR saa muutamissa mollivoittoisissa, teksteiltään
hieman iskelmään suuntautuvissa lauluissa herätettyä sanat kuulijan
silmissä elämään.
Toisaalta
levyn parasta antia ovat mielestäni ne, joissa Rehtori Reponen JR vetää
laulut aivan järkyttävän mahtavalla asenteella! Ne vedetään niin
raa'alla asenteella että ne ovat upeita! Muhun itseni ainakin on
iskeneet nämä raa'alla asenteella vedetyt laulut. Stemmat toimivat
levyllä, kuten Rehtoreilla toimivat aina: erinomaisesti.
Avausraitana
albumille toimii nimikkobiisi Kansainvälinen salaliitto,
jonka räjähtävä aloitus saa kuulijan huutamaan, ajattelemaan,
vihaamaan ja pelkäämään kansainvälistä salaliittoa. "Ne otti
haltuun radion" kertoo olennaisesti kaiken, mitä levyn
avausraidalla tapahtuu. Nyt mennään, eikä meinata.
Laulujen
tekstit sekä tunnelma vaihtelee aivan laidasta laitaan. Esimerkiksi elämänohjetta
neuvova, iloinen hieman ns. skeittipunkkiin päin vivahtava Käyttäydy!
tai erittäin harhaluuloiseksi tekevä Vainolaulu.
Kansainvälisen salaliiton biiseistä löytyy niin ska-tyyppistä
poljentoa, suomalaisen iskelmän mollivoittoisuutta sekä tietenkin sitä
ramopunkkia. Sodanjulistus tyhmyyttä vastaan on tehty, levyn kaikki
biisit kertovat jotenkin tyhmyydestä. Suunnitelman tyhmyyden
voittamiseksi avaa salaliiton esittely ja lopettaa
salassapitovelvollisuuteen Mä pidän turpani kii.
Biiseistä jotkut kertovat aika suoraankin tyhmyydestä, kuten Mikä
ihmisiä vaivaa?, mutta muuten levy ei ole saarnaamista vaan
laittaa ajattelemaan. Omaksi suosikikseni levyltä nousivat Käyttäydy!
sekä Matalaksi!.
Kansainvälinen
salaliitto on pakkohankinta kaikille tyhmille, tyhmyyden vastustajille
ja tyhmille.
Eetu
(Me Wokkivihannekset)
|