|
|
|
|
|
Liskomäkien toiminnanjohtaja Kimmo Liskomäki (kuva: Jeke). Kimmo Liskomäet Pitkät Kalsarit lähtivät levyttämään tulevaa levyään muistaakseni syksyllä 2006. Levyttämisessä taisi olla jotain hidasteita? - Se oli keväällä 2006. Hidasteita todellakin oli ja homma venyi ja venyi ja venyi ja venyi ja venyi. Jarnoldilla oli äänensä kanssa ongelmia, eikä laulamisesta tullut puoleen vuoteen oikein mitään. Ja
sitten tuli vaikeuksia studioaikojen kanssa ja
väliin tuli taas kuukausien taukoja. Yhteensä äänittämiseen
ja miksaukseen käytettiin varmaan 5 tai 6 viikonloppua. Valmista tuli
joskus talvella 2007. Ja nyt ollaan keväässä 2008 eli tässä ajassa
meidän olisi pitänyt oikeastaan tehdä kolme levyä.
Ainoa kuvallinen todiste Liskomäkien Perustuu tositapahtumiin -levyn studiotyöskentelystä. Instrumentteina TeeTee Saarella ja Juhani Liskomäellä ovat "eksoottinen banjo ja trooppinen kantele" (kuva: KLPK). Levy oli alkujaan määrä julkaista jo seuraavan vuoden alkupuolella ja miksaus saatiin valmiiksi tammikuun puolivälissä 2007, mutta sen jälkeen ei levyn julkaisuun viittaavia uutisia tullut ennen, kuin joulukuussa 2007. silloin tuli tieto, että Rocket Records julkaisee levyn. Tuohon väliin mahtuu melkein vuosi. Muutama keikkakin siinä oli, mutta mihin muuhun bändi energiaansa kulutti? Julkaisitte ainakin promo-levyn… - Ei ollut mitään tekemistä. Piirreltiin. Promolevy
tehtiin levy-yhtiöitä ja radioita varten. Siinä on Luodinkestävä
poikaystävä, Sä et saa mua kii, Sankari
duunissa ja Motorheadin Lemmy. Lemmy saikin
mukavasti soittoa. Miten
Liskomäkien ja Rocket Recorsin tiet kohtasivat? - Just sen promo-levyn kautta. Juha Rantala otti yhteyttä ja siitä se yhteistyö sitten lähti. Mehän
ei tehdä mielellämme sopimuksia rikkaiden ylikansallisten levy-yhtiöiden
kanssa. Niillä
on mielessä vain raha. Juhalla on mielessä myös naiset ja olut. Olisiko sillä mitään tekemistä sen kanssa, että rikkaat ylikansalliset levy-yhtiöt eivät ottaneet teihin yhteyttä? -
Ei tietenkään. En viitsi nykyään edes vastata puheluun, jos siinä näkyy
ylikansallinen suuntanumero. Vielä levyn julkaisun viimehetkillä näyttää tulleen pientä viivästystä, sillä toukokuun alussa viimeistä Converse-kerhoa mainostettiin Liskomäkien levynjulkaisukeikkana, mutta julkaisu siirtyi sitten kuukaudella eteenpäin. - Se oli joku Ilkka Lipsahdus. Olin ilmoittanut Converse-kerhon tiedotusosastolle, että kyseessä saattaa olla ehkä mahdollisesti levynjulkaisukeikka. Sanat ”ehkä” ja ”mahdollisesti” jäivät Converse-ilmoituksesta jostain syystä pois. Ei se mitään. Ja mehän olemme noin vuoden myöhässä muutenkin. Nyt julkaisukeikaksi on ilmoitettu 11.6.08, joka sattuu noin rock-keikaksi hieman poikkeuksellisesti olemaan sunnuntai. Onko levynjulkaisuun otettu vain seuraava ajankohdaltaan sopiva keikka, vai oletteko tarkoituksella valinneet sopineet sunnuntain levyn julkaisua varten? -
11.6 on julkaisupäivä* ja se on
keskiviikko. En tosin olisi ollenkaan
yllättynyt, jos levyn kanssa vielä tulisi jotain viivästyksiä.
Levynjulkaisukeikka on joka tapauksessa Helsingissä 15.6. Se on
sunnuntai. On the Rocks tarjosi keikkapäiväksi sunnuntaita ja
mietittiin, ettei siinä ole paljonkaan järkeä, joten sopiihan se
meille. Sattumalta se osui tähän julkaisupäivän viereen. Kai sitä
sunnuntaina voi soittaa rokkia. Pelataanhan sunnuntaisin myös
jalkapalloa. Eikä tämä mene kirkonmenojenkaan kanssa päällekkäin.
Ne on kai aamupäivällä.
Liskomäet Converse-kerhon järjestämissä Ramoviisuissa 10.5.08 (kuva: Ilpo) Perustuu
tositapahtumiin -levyn kappaleiden nimet julkaisitte jo marraskuussa
2006. Pieniä muutoksia näyttää tapahtuneen biisien nimissä.
Muutaman kappaleen nimi on lyhentynyt reilusti: En enää koskaan
osta jäätelöä on
muuttunut muotoon Jäätelöauto, Kukaan
ei vittuile Motorheadin Lemmylle on lyhentynyt muotoon Motorheadin
Lemmy ja Miksi menet pois? (Eikö kiinnosta?) –kappaleen
nimestä on jätetty suluissa ollut osa pois. Miksi tämmöistä hienosäätöä? -
Onko ollut noin? Kyllä
vain. Biisilistaa uutisoitiin Ramopunk-uutisissa 9.11.06 ja Ramopunk.comin Liskomäkiosiossa se on edelleen luettavissa. -Tässä hommassa on kestänyt niin kauan, että piti oikein levyltä tarkistaa, mitä kappaleita siellä ylipäätään on. Pieni tiivistäminen on aina paikallaan. Suomen lakikirjastakin pitäisi olla joku pokkariversio: Näitä lakeja rikoit viime viikonloppuna. Alkuperäisen
biisilistan lisäksi mukana on Liskoelämää –levyllä
julkaistu Koulun penkille, jossa laulajana vieraili Mariska. Onko
tämä mukana ns. markkinointisyistä? - Levymoguli Rantala sitä ehdotti. Hänen mielestään levylle tarvittiin vielä joku kappale, jotta se täyttäisi pitkäsoittolevyn kriteerit. Minun mielestäni ajatus oli oikein hyvä, koska se on todella hieno versio ja ansaitsee ehdottomasti paikkansa. Eikä siitä
tietenkään haittaa ole, että Mariska on tunnettu laulaja. Tämä
suoritus tosin saattaa olla yllätys Mariskan faneille. Kun levyllä nyt julkaistavat biisit olivat valmiina jo vuoden 2006 lopulla, niin teillä on varmaan uusiakin biisejä valmiina tai puolivalmiina odottamassa? -
Ei ole yhtään biisiä. Me teemme uusia biisejä yleensä silloin, kuin
niitä tarvitaan. Suurin osa tämän levyn kappaleista tehtiin suoraan
levyä varten, koska levyllä pitäisi olla jotain biisejä. Aika hölmöä.
Se johtuu siitä, että meillä ei ole treenejä, joihin joku tulisi ja
sanoisi: viime yönä mä kelasinduunasin tämmösen. Levyltä löytyy biisintekijöinä ramopunkpiireissä hyvin tutut Rehtori Heko (Jäätelöauto) ja Kalle Grotenfelt (Kännissä on ikävä nukkua). Miten näiden herrojen biisit päätyivät teidän levylle? - Heko tarjosi meille Jäätelöautoa, koska hänen mielestään se kuulosti meidän kappaleelta. Mielenkiintoista
on se, että Hekon demo todellakin kuulosti meidän biisiltä, mutta
meidän versio siitä taas ei oikein kuullosta meidän biisiltä. Kännissä
on ikävä nukkua sai alkunsa, kun testailimme Kallen
pihalla vanhaa vahvistintani. Joskus puolen vuoden päästä lainasimme Luonteri
Surfin treenikämppää, Kalle tuli avaamaan ovet ja ilmoitti
tehneensä biisin valmiiksi. Kyllähän meille hyvä biisi kelpasi. Kerroit
tiedotteessasi, että äänittäjänne Kartsa "Katu" Ahola on
sanoittanut vahingossa Elämää –kappaleen. Miten tämä
vahinko tapahtui? -
Se oli tapahtui ensimmäisen levyn äänityksissä. Tupakkitauolla
mietittiin Kartsan kanssa, mitä peruspunktekstissä pitäisi olla.
Kartsa lateli tarvittavat riimit. Sitten, kun mentiin tekemään tätä
levyä, niin Juhanilla oli valmis biisi mukana. Kolmen
kappaleen verran on biisejä tehnyt myös Juha Perälahti (Teiden
ritari, Mä en halua nähdä sua enää ikinä ja Kropassa
karvoja). Esittelehän
vähän tätä tuntematonta suuruutta. - Juha Perälahti on minun ja Jarnoldin vanhoja koulukavereita. Juha oli mukana, kun perustimme Mikkelissä 90-luvun alussa punk-musiikkikerhon. Olimme innoissamme Ramonesista, joten punkkiahan siitä tuli. Ei oltaisi kyllä muuta soittaa osattukaan. Ei osattu kyllä Ramonesiakaan, joten oli pakko tehdä omia biisejä. Juha oli ainoa, joka osasi soittaa. Hän osasi soittaa kitaraa, mutta kerhoilloissa hän toimi rumpalina. Juhan silloin tekemä Krematorioon on mukana ekalla levyllä. Pyysin sitten Juhalta muutamaa biisiä tälle levylle. Hän teki tietokoneella sellaisia pimpelipompoli-demoja. Kaikkien biisien nimi oli Epidemia. Niitä oli varmaankin kymmenen. Poimin sieltä nämä kolme ja väsäsin niihin tekstit. Juhani teki biisit valmiiksi. Juha voisi ryhtyä esiintymään
Ramo-darunena nimellä Docktor Epidemia. …ja
Docktor Epidemia esittäisi epäilemättä vain Epidemia-nimisiä biisejä.
Perustuu tositapahtumiin levyn kansi. Olisiko paikallaan tehdä ainakin yhdestä noista vielä käyttämättä jääneistä demoista Epidemia –niminen biisi? -
Ne voisi yhdistää kaikki. Siitä tulisi sellainen suurteos. Se voisi
olla seikkailumusikaali: Siitä,
kun aloitte levyä nauhoittaa keväällä 2006 on aika pitkä aika tähän
hetkeen, kun julkaisu alkaa olla jo todella lähellä. Onko
tuossa ajassa ehtinyt ilmetä levyn materiaalissa jotain, minkä
olisitte halunneet ehkä toteuttaa toisin, jos se olisi tehty vaikkapa tässä
talvella 2008? -
Ainahan sitä jotain, tai sitten ei koskaan mitään. Biiseistä olen
kai vähän jäävi kommentoimaan, mutta soundeihin todella tyytyväinen.
Se on sellainen pehmeähkön pirskahteleva. Se vielä masteroitiinkin
hellällä kädellä, eli siihen ei pantu kaikkia nykytekniikan suomia
tehosteita ihan täysille. Sitä ei ole kompressoitulimitoitumaksimoitu
lyttyyn. Jos
tuotosta tarkastellaan mittarilla, niin nykylevyjen tasopalkit eivät
liiku käytännössä ollenkaan…ovat kuin tussilla piirretty… mutta
tässä voi havaita pientä liikehdintää. Se tulee ämyreistä vähän
hiljempaa, kuin mitä normit edellyttää, mutta kun volumenuppia kääntää
oikeaan suuntaan, niin jopas alkaa kuulostaa Liskomusiikilta. Mikäli
ei ole varma volumenupin käytöstä, niin se todennäköisesti löytyy
äänentoistolaitteen manualista kohdalta Äänenvoimakkuus. Eli
tähän kohtaan tuli pieni audiotekninen luento. Se täytyy tunnustaa,
että ei tämä masterointi-idea ollut meidän oma vaan se on Rocket
Recordsin tapa tehdä näitä juttuja. Onkos
Rocket Recordin kanssa ollut puhetta jatkosta tämän levyn julkaisun jälkeen? -
Ei ole ollut mitään suunnitelmia. Rocket Recordshan julkaisee vähintään
yhden Kari Peitsamo -levyn kuukaudessa ja sen lisäksi paljon muuta,
joten siellä päässä riittää puuhaa.
Kimmo Liskomäen Pitkät Kalsarit (pressikuva). Joko
teillä on ollut ajatuksissa seuraava levy? Jos on niin silloin pitäisi
kai alkaa jossain vaiheessa miettiä niitä uusia biisejäkin… -
Ensin pitää tehdä se Docktor Epidemia-musikaali. Uutta levyä ei ole
vielä suunniteltu. Minkälaisia
muita kaavailuja teillä on tulevaisuuden varalle? -
No, toi musikaali on nyt tietysti etusijalla. Hmm…
millä todennäköisyydellä ja aikataululla tämä Docktor
Epidemia-musikaali tulee toteutumaan? - En osaa sanoa. Käsittääkseni tällaisten suurten taiteellisten spektaakkeleiden suunnittelu aloitetaan yleensä erilaisten apurahahakemusten täyttämisellä. Kuinka
suurta produktiota olet ajatellut? Mahtuisiko se esim. Semifinalin ja
Vastavirta-klubin lavoille? -
Tuskin mahtuu, koska suuri avaruusalus pitäisi saada mukaan. Voisimme
ehkä harkita kevennetyn version esittämistä kyseisissä paikoissa,
koska ne ovat kulttuurillisesti merkittäviä paikkoja. Liskomäkiä on jossain yhteyksissä tituleerattu ramopunkin Sleepy Sleepersiksi. Mitä mieltä olet tästä rinnastuksesta? -No…
sehän
on kunniakasta, mutta ei pidä paikkaansa. Me emme puhu rumia, harrasta
kakkakepposia, emmekä morkkaa turkulaisia. Eikä meillä ole esimerkiksi
lavalla yhtään mopoa, pornotelevisiota,
pumpattavaa barbaraa, kyrpänenää, Kekkosta tai palvikinkuksi
pukeutunutta lihavaa miestä. Sleepy Sleepers on hieno orkesteri, mutta
ei tuo titteli kyllä meille sovi. Mistä
arvelet, että ihmisille on tuollainen mielleyhtymä syntynyt? - En tiedä. Ehkä meidän pitää ottaa Kuka,mitä,häh? ohjelmistoon ja aloittaa seuraava keikka Mato Valtosen vakioavauksella: "Onpa mukava nähdä taas teidän tinnerin polttamat naamanne!" *Aikataulu viivästyi vielä viime hetkillä ja levyn virallinen julkaisupäivä oli 18.6.2008 (Toim.huom.). |
|
|
