Rock in peace Johnny Ramone.

Tarkoitukseni oli alunperin lähteä hieman aikaisemmin kohti Helsinkiä, mutta päivä oli niin kiireinen ja sekava että pääsin lähtemään vasta viiden aikaan ja matka kestää neljä tuntia joten olin Hesassa vasta yhdeksän jälkeen.

Kaveri tuli mua vastaan ja lähdettiin kohti Factorya. Matkalla jäätiin ottamaan muutama malja Johnnyn muistolle ja siitä sitten opastuksella Factoryyn. Factory vaikutti kivalta pieneltä keikkapaikalta tai ainakin minusta se oli jotenkin mahtava tuollaisiin keikkoihin. Taustalla soi hyvä musiikki Ville Veen johdolla ja kunk keikka alkoi myöhemmin kun oletin niin ehti vielä rauhoittua ja juoda vielä muutaman maljan. Tuttuja oli mukavasti paikalla ja kaikilla tuntui olevan kivaa ja mukavaa.

Reba Factoryssa. Kuva: Judypunk

Retkibanaani aloitti ja lähdin lavan eteen tarkastelemaan. Hirveää pogousta ei keikan alussa ainakaan nähty, mutta itselläni oli ainakin mahtavat tunnelmat alusta lähtien. Keikka sillä tavalla mukavampi kun Ämyrokin jatkot, koska oli ehtinyt tutustua uuteen levyyn ja sen biiseihin. Toki keikalla vanhojakin biisejä mukavasti kuultiin. Kari Peitsamoakin kuultiin, koska päässäni soi vieläkin "..en ole katkera lainkaan.." Oli mahtavaa päästä pogoomaan uusia biisejä. Kiitos Reba uudesta loistavasta levystä sekä loisto keikasta.

Retkibanaani oli tuonut mukanaan 

Helsinkiin sympaattisen "RB-taustakankaansa". 

Kuva: Judypunk

Retkibanaanin jälkeen ehti vähäksi aikaa mennä rauhoittumaan baaritiskin tuntumaan, kunnes lava täyttyi Häiriköistä. Häiriköt soitti ja tunnelma alkoi kasvaa lavan edessäkin. Muutamia pogoilijoita alkoi jostakin ilmestyä. Setti taisi alkaa taas sillä perinteisellä "Rokataan" biisillä ja siitä se sitten lähti käyntiin ja niin kuin aina, lujempaa kuin miljoona volttia! Encoressa muisteltiin Johnny Ramonea ja Ramonesia siis silloin myös kuultiin. Keikka tuntui vain kovin lyhyeltä, mutta se voi johtua myös siitä että koko päivä oli ollut niin kiireinen ja aika tuntui muutenkin juoksevan. Keikan jälkeen liikutuin kyyneliin kun joku mies kosi tyttöystäväänsä lavalla.

Näistä keikoista ei kyllä voi muuta kun olla iloinen, että niitä joku järjestää. Minulla ei ainakaan koskaan jäänyt huono fiilis. Valitettavasti jouduin lähtemään pois ennen jo melko ajoissa heti keikkojen jälkeen kun viimeinen bussi lähti kohti yöpaikkaani. Olisi ollut kyllä mukava jäädä vielä vaihtelemaan kuulumisia tuttujen kanssa. Matkalla ulos ostin vielä muutaman pinssin Hannulta ja hyvillä mielin kohti seuraavan päivän Bastardsin keikkaa.

Olisiko voinut paremmin Johnnyn muistoa kunnioittaa kun tällaisella keikalla. Rock in peace!!!

Judypunk

Heikki Luumäki soitteli ja kysyi Rehtoreiden tuuraajaksi Factoryyn - eipä siinä mitään, Häiriköiden sidekickiksi lähdettiin sitten. Edellinen Factoryn  keikka oli suolistosta, koska ei ollut tietoisuutta semmoisesta sivuseikasta, että lippuja pitäisi itse myydä. Tietoisuus tuli myöhäisessä vaiheessa iltaa ja lippuja ei myyty itse tai kenenkään muunkaan toimesta. Tuli persnettoa ja oli myös kaamea hangefter.

Nyt oli lipunmyynti hoidossa ja muutenkin paketti kasassa, mutta henkilökohtainen työuupumus verotti vähän kaikkein irtonaisinta pogoilufiilistä. Vedettiin tasainen peruskeikka  ilman suuria tunnekuohuja ja dramatiikkaa jo vuodesta '94; ihmiset taputtivat ja hieman tanssivat tahdissa. Ex-Rehtorihäirikkö Janne kävi laulamassa Uskon Beatleksiin vikana biisinä, se oli mukevaa.

Factory on kyllä aika merkillinen paikka; rockluola tokassa kerroksessa, hidas hippi tiskin takana ja Fennoskandian körnäisin WC. Vastapäisessä patonkibaarissa nähtiin kolme poliisia, joista 1 nainen ja kaksi miestä. Olivat kai kyllästyneet muffinsseihin. Muutenkin oli tuttuja liikkeellä useita, kuten Woimahanu. Biisilistan vei Jari-Pekka Laitio, enpä siis tähän hätään muista järjestystä. Tule apuun Jari-Pekka! Paluumatkalla Juuso mahtui maailman pienimpään tilaan."

Olli (Retkibanaani)

Rehtoreissa aikaisemmin vaikuttanut ja Häiriköissä toisinaan yhä vaikuttava "neljäs Häirikkö" Janne lauloi sekä Retkibanaanin, että Häiriköiden keikalla.

 Kuva: Judypunk

Keikka ei ollut ihan tavallisimmasta päästä: vedettiin kolmen biisiä Ramonesia tribuuttina Johnnylle, Janne lauloi ramobiisit. Tribuutin lisäksi lavalla suoritettiin kosinta: ahkerasti meidän keikoilla käyvä Tupe pisti mun käteen keikan aikana kännykän ja käski lukemaan siinä olevan tekstarin jossa sanottiin, että se haluaisi kosia beibiään lavalla meidän keikan aikana. Mikäs siinä, onneksi ei kosinut mua. Ja kaikkien yllätykseksi tyttöystävältä ei tullutkaan avokämmentä vaan vissiinkin ihan myöntävä vastaus.

Maukalla oli uudet pellit millä soitto on kuulemma vanhoja helpompaa ja se näkyi tempossa: keikka vedettiin sellaista vauhtia että oksat pois. Mikon piti välillä jo sanoa Maukalle että rauhoittuu vähän, oli meinaan vaikeeta pysytellä perässä kun Maukka innostui. Yleisöä olis tällä kertaa mahtunut enemmänkin Factoryyn, mutta oli tosi nasta ja hyvä keikka.

Ja koko viikonlopun kruunasi lauantain Larsin & Bastardsien LOISTAVA keikka Nosturissa. Lars on äijä! Nekin muuten veti kolme biisiä Ramoja tribuuttina kolmelle kuolleelle Ramonelle!

Erkko (Häiriköt)