Ramopunkit keikoilla |
Viihdekartano, Rasputin, Kuopio 5.12.03 Klamydia |
Narinat ensin. Jos jotain negatiivista illassa oli, niin se, että vastaväitteistä huolimatta nahkarotsi piti jättää narikkaan. Turhaan sai selitellä, että ”tää on niinku joku bleiseri, joka niinku kuuluu tähän musiikkiin”. Järkkärien julmien katseiden alla rotsi oli pakko riisua. Odottelumusana saatiin myös kuunnella, ainakin minun makuun, aivan liian pitkiä
sikermiä vanhoja iskelmiä. Muutama olisi hyvinkin mennyt, mutta ei
tuossa määrin, jos kerran rock-clubissa ollaan. Kuopiolaisten häpeäksi
iltaan mahtui myös pari kolme tappelun nujakkaa, joista poistettiin
paikalta pari nuorta sankaria ja kertaalleen valotolppakin oli kaatui
yleisön sekaan. ”Kuunteletko
sä Erkkoo,” kysyi eräs keikan alkua odotellut nähtyään Häiriköt
–paitani. Joku tuntee Häiriköt, takapajuisessa Kuopiossa! Oli
hauska tavata henkilö, joka tuntee Häiriköt ja siinä sivussa koko
muunkin ramogenren! Sellainen ei ole yleistä täällä Kuopiossa. Tosin
tämäkin herra oli tuontitavaraa Kauhajoelta. Mutta hyvä niin. Kuopion
sivistystaso nousi siinä sivussa varmaan kymmeniä prosentteja. Enimmäkseen
”Häiriköt – jotain johon voi luottaa” -paitani herätti
”ai sä oot häirikkö” ja ”miten häirikköön muka voi
luottaa” –tyylisiä vitsejä. Mutta mennäänpä itse keikkaan: Klamydia aloitti soittamaan puoli yhden maissa itsenäisyyspäivän puolella. Keikan aloitus sopi hyvin juhlapäivää: bändi ilmestyi lavalle siniseksi valaistun savun sekaan porilaisten marssin soidessa. Tuolloin tosiaan luulinkin, että aloitus liittyi nimenomaan itsenäisyyspäivään, mutta jälkikäteen olen kuullut, että se onkin ollut osa Klamydian keikkaa koko syksyn ajan. Bändi veti hienon keikan ja bändi pomo ja keulakuva Vesku oli täydessä vireessä 110%:sella asenteella ja sai yleisön hienosti mukaansa. Klamydia soitti kunnon nipun omia suosikkejani. Erityisesti ilahdutti Pala
rauhaa, Laiskat ja pulskeat, sekä Narkkarirakkautta.
Olihan siellä mukana myös pari antisuosikkianikin, Huipulla
tuulee ja Vaatteet pois, joista ainakin jälkimmäinen
tuntui kyllä pääosaa yleisöä miellyttävän. Olikohan se tämä
biisi, jonka aikana lavalle lenteli pieniä, ehkäpä naisten
vaatekappaleita, vaikka Vesku kyllä valitteli, ettei kukaan noudattanut
laulun ohjeita. Oli myös
hauska kuulla Klamydia-tyyliin soitettu versio Vanha holvikirkko
-kappaleesta. Veskun sanoin ”siitä saatiinkin aasinsilta
kristinuskosta insestiin”. Aihe sai Veskun synkän vakavaksi ja heittämään
pari lausuntoa nimeltä mainitsematonta sisäänpäin kääntynyttä
uskonlahkoa kohtaan. Kosketus
-biisin olisin voinut jättää kuulemattakin. Biisi on sen verran synkkä
ja vakava, että se katkaisee väkisinkin hauskan jeejee-meiningin,
ainakin minulta. Sen jälkeen saa taas biisin parin ajan hakeutua
takaisin tyhjäpäisempään tunnelmaan. No hyvähän se oikeasti on,
että vakavista aiheista lauletaan ja Vesku teki sen vielä synkeän
hienosti. Pienen tytön isänä aihe on vaan aika vastenmielinen.
Vastustan kuolemanrangaistusta ankarasti, mutta insestin kohdalla voisin
hyvinkin tehdä poikkeuksen… Sotaveteraaneille
kunniaa tekevä Suomi
on sun oli toinen Klamydian esiintymisen vakavoittanut kappale,
joka sopikin hyvin keikan ajankohtaan. Tämä, samoin kuin Kosketus
–biisin teema ovat selvästi Veskulle tärkeitä aiheita. Jälleen,
samoin kuin Kosketuksen yhteydessä Vesku pysähtyi puhumaan
biisin teemasta ja huusi vielä biisin perään: ”Kunnia niille joille
se kuuluu”. Pillumareilla
bändi ojentaa kättä vanhalle rillumarei -kulttuurille. Eikä vain
biisillä, vaan myös sen asiaan kuuluvalla esittämisellä. Veskun
tilalla lavalla taisi laulaa ja esiintyä itse Esa Pakarinen,
tosin Veskun näköisenä. Klamydia taitaa tuntea aitoa
hengenheimolaisuutta tuota omana aikanaan ylenkatsottua, nykyisin
paljonkin nostatettua viihdekulttuuria kohtaan. Samanlainen kohtalohan
on tälläkin musalla ja esim. radiosoittoa on turha toivoa. Siitä
Vesku heittikin taas hieman herjaa: ”tästä aiheesta en enää oikeen
jaksa enää edes puhua, mutta lupaa ettette ikinä tule kuulemaan näitä
biisejä radiosta”. Klamydialta saatiin myös asenne kasvatusta kaikille yli kolmekymppisille, joille Vesku omisti Pilke silmäkulmassa –kappaleen: ”musta
ei kai ikinä taida
aikuiseksi olla enkä
sitä halua mä
vain tahdon pitää hauskaa mä
en kai ikinä taida
aikuiseksi kasvaa enkä
sitä halua mä
vain kuljen pilke silmäkulmassa” Keikalla kuultiin myös mm. Nilkit, kesäkumi-biisi Onnesta soikeena, E.V.V.K , punkkitango Tango Delirium ja yleisön pyynnöstä, huutoäänestyksen jälkeen Nina Autio. Keikan päätti sattuvasti Mä lähen himaan. Klamydia tosin ei suunnannutkaan himaan, vaan Juvalle, jossa seuraava keikka oli jo itsenäisyyspäivän iltana. |
M!ka |