Ramopunkit keikoilla
Vanha Pappari, Hämeenlinna 12.12.03
Retkibanaani ja Pojat
Tätä
keikkaretkeä tuli suunniteltua ankarasti siitä lähtien kun Retkibanaani
varmistui Poikien keikkakumppaniksi. Poikien Lahden keikkakin
piti jättää väliin, että pääsisin lähtemään Hämeenlinnaan.
Kun kaikkea ei saa, niin on pakko valita keikka, missä saa pari
ramohenkistä bändiä kerralla. Sitäkin katkerampaa meinasi olla, kun
keikalle lähtö oli kaatua lähtöviivoille. Yhteen asti iltapäivällä
sai jännittää onnistuuko lähtö vai ei? Kyllä on aina välillä
aika vaikeaa pitää rokkiasennetta yllä, kun arkielämän peikko
puuttuu peliin… Mutta kun matkaan päästiin, niin fiilis parani taas
nopeasti sitä mukaa kun välimatka Kuopioon kasvoi!
Keikkapaikalle
piti taas päästä hyvissä ajoin, jotta pääsisi virittäytymään
oikeaan tunnelmaan. Minusta kun on mielenkiintoista katsella kun bändit
virittelee kamojaan, yleisöä tulee hiljaksiin lisää ja tunnelma
alkaa tiivistyä. Vanha Pappari osoittautuikin mukavasti
rokkihenkiseksi paikaksi, jossa soi hyvä musa, mukana myös Isännän
ääni, Rehtoreiden biiseissä. Pienenä anekdoottina (hieno
sana!) Poikien
soundcheckissä kuultiin Marko Pojan toimesta myös Nightingalesia.
Olipa mukava kuulla bändin musaa livenä, vaikka noinkin pieni pätkä.
Lavan takaseinää koristi komea Pojat -taustakangas, jonka päälle ilmestyi jossain vaiheessa myös humoristinen Retkibanaanin taustakomistus, a-nelonen, jossa oli kirjaimet RB…
Retkibanaani
on minulle aika tuore tuttavuus. Bändi oli jo vakuuttanut minut levyllä,
mutta livenä en sitä ollut aikaisemmin nähnyt ja se antoi keikkaan vähän
lisäjännitystä.
Keikka
alkoi vauhdikkaasti Ramonesin KKK Took My Baby Away:lla.
Heti perään tuli yksi omista suosikeistani, 96:sella taivaisiin.
Hieno alku oli keikalle! Bändi soitti tiukalla asenteella ja todella
nopeasti. Muista biiseistä nousi minulle parhaiten esille tutut biisit Herja
kun miäs alkaa sekoon ja Yksin kotona. Poikien Missä
olit viime yönä? -biisiin viittaava, vielä levyttämätön Missä
olen ensi yönä? meni kyllä minulta ohi. Sen sanat kiinnosti
kovasti kuulla ja vähän harmitti muutenkin, etten tuntenut läheskään
kaikkia biisejä.
Keikan
lopulla Retkibanaani ilmoitti, ettei se soita encoreeta ollenkaan! Bändi
halusi korostaa omaa lämppärin asemaansa suhteessa vanhempaan
mestariin. Encoreen olisin mielelläni nähnyt, mutta olihan tuo aika
tyylikäs ele Poikien suuntaan.
Retkibanaani
päätti keikan Ypö-Viiden biiseillä Kaunis poika
ja Hyvästi masentava
maanantai illan pääesiintyjän nokkamiehen Miika
Söderholmin kunniaksi. Ypö-biisit olikin tosi hienoa kuulla, niitä
kun en ole livenä kuullut aikaisemmin kuin kerran ja silloinkin vain
yhden biisin verran! Väkisin tuli taas mieleen, että kyllä näitä Ypö-Viiden
biisejä kuulisi livenä mielellään useamminkin, etteivät ne jäisi
soimaan pelkästään levylautasille.
Meininki oli koko Retkibanaanin keikan ajan sekä lavalla, että yleisössä hyvä ja bändin keikkaan olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen. Reba sopii Ramobändien yhteiskeikoille kuin Converse jalkaan.
Pojat pisti keikan vauhtiin Herra postimies - Koko kesä - Utajärven yöt - Lemmikkihautuumaa –biisinipulla, jolla yleisö saatiin hyvin mukaan. Miika oli tällä keikalla vauhdikkaassa vedossa ja niin taisivat olla muutkin Pojat, vaikka ylimääräistä tilaa ei lavalla pahemmin ollutkaan.
Klassikkobiisejä seurasi useampi uuden Palaa -levyn biisi, mm. Teinimeininkiä ja Ullakolla on paha olla. Ullakko-tarinaan mennessä tulin taas tuttuun päätelmään, että tässä on Maailman paras bändi, aikakin minun maailmani ja ainakin tänään tuntuu siltä!
Illan
mielenkiintoisin Poikien biisi oli Santaa-ep:ltä löytyvä
viimeisin Pojat-suosikkeihini noussut, ilmeisesti jonkun elämästä
rannalle jääneen ”pasivirtasen” mietteitä kelaava Pitäiskö
mun jäädä vai pitäiskö mun lähtee meneen? Edellisellä
Torven keikalla Pojat oli sen soittanut ja kovasti toivoin ennakkoon,
että Papparissa pääsisin minäkin sen kuulemaan. Ja sehän toimi
livenä hyvin, niin kuin olin ajatellutkin. Vähän ehkä näytti, ettei
biisi ollut osalle yleisöä niin tuttu kuin muut Poikien biisit.
Onkohan joillakin vielä Santaa-ep ostamatta? Voi, voi,
levykauppaan siitä ja ensi tilassa!
Keikan
loppuun saatiin vielä toinenkin nippu uusia biisejä. Pojilla ei ole
tapana kääriä keikkasettiä nostalgiaan, varmanpäälle vanhoja
hittejä soitellen, vaan bändi luottaa vahvasti uuteen materiaaliinsa.
Nytkin varsinaisen keikan 17 biisistä yhdeksän oli uusia. Hieno juttu!
Panin myös merkille, että hyvin näytti olevan yleisölle uuden levyn biisit
olevan tuttuja, siinä missä vanhempikin tuotanto.
Encore
nosti fiilikset kattoon, ainakin minulla, muita en joutanut
tiirailemaan. Eka kerta -biisissä taustoja lauleli mukana
Ayshire Levyjen levymoguli Manne. Sen perään kuultiin Pasi
Virtanen ja viimeisenä kesää haikaileva Santaa,
joka sopii keikan lopun vähän haikeaan tunnelmaan. Nämä keikat kun
loppuu aina liian aikaisin…
Pitäiskö
mun jäädä vai pitäiskö mun lähtee meneen? –biisin lisäksi
minusta oli tällä kertaa parasta, tai paremminkin loi minulle parhaat
fiilikset Teinimeininkiä, Punkkari, Synkkää
kuolemaa, Eka kerta ja Mari on Förbi.
Viimeksi mainittu jäi mieleen niin vahvasti, että soi päässä koko
seuraavan päivänkin!
Tuntuivat olevat keikan jälkeen tyytyväisiä ja hyväntuulisia sekä Rebat, että Pojat ja tyytyväiseltä tuntui yleisökin. Oli mukavaa tavata taas vanhoja tuttuja ja uusia saman henkisiä ihmisiä. Hienoo oli. Kiitos kaikille!
Retkibanaanin setti oli siinä - encoreita ei vedetty, koska ei lämppäribändit niin tee. Kova oli meininki, plektra hävisi ekassa biisissä ja ihmiset taputti kovasti, lippuja meni kai jotain 150. Pirun mukavaa, että oli ihmisiä muualtakin kuin Hämeenlinnasta - terveisiä vaan Mikalle, Mannelle (tingitty hinta) ja muille tutuille ja tietysti Pojat -yhtyeelle, maailmaa parannettiin. Mutta ei se vielä valmis ole, pitää parantaa lisää.
Olli Reba (Retkibanaani)
Vanhassa Papparissa soiteltiin näin:
Retkibanaani
KKK Took my Baby Away
Ysikutosella taivaisiin
Herja kun miäs alkaa sekoon
Lennettäisiin
Aamuyön unelmia
Milloinkaan
Sydän sanoo toisin
Missä olen ensi yönä?
Helsinki-Vantaa
Ikuinen kakkonen
Yksin kotona
Ei enää milloinkaan
Kaunis poika
Hyvästi masentava maanantai
ei encoreeta
Pojat
Herra postimies
Koko kesä
Utajärven yöt
Lemmikkihautuumaa
Teinimeininkiä
15 minuuttia
Piru irti
Ullakolla on paha olla
Pala maata hautausmaalta
Veikkaat vaan
Siipi lonksuu niin
Mari on förbi
Pitäskö mun jäädä vai pitäskö mun lähtee meneen?
Punkkari
Kylätie
Synkkää kuolemaa
Mä uskon meihin
Encore:
Eka kerta
Pasi Virtanen
Santaa
Biisilistat ovat bändien itse vahvistamia.
M!ka