Psykoterapia

soitti uransa parhaan keikan

Psykoterapia päätyi Kuopion Henry’s Pubin perjantai-illan pääesiintyjän roolin 27.9, kun illan varsinaiseksi pääesiintyjäksi kaavailtu Kakkahätä-77 joutui perumaan esiintymisensä vain päivää ennen keikkaa. ”Henkka” saanut tuuraavaa pääesiintyjää muualtakaan hommattua noin lyhyellä varoitusajalla, joten ilta vedettiin kuopiolais-iisalmelaisin voimin.

Moni paikalle kaavaillut jäi varmaan pois Kakkiksen peruttua, muttei kaikki. Eräskin ryhmä oli tullut paikalle Torniosta saakka. Olivat kuulleet pääesiintyjän perumisesta matkalla, mutta päättäneet silti jatkaa Kuopioon saakka. Ja hyvin oli porukkaa paikalla muutenkin. Ja tuntui yleisö tykkäävän illan annista. Mukana mm. pari espanjalaista, joilla oli iloinen hymy naamalla koko illan. Suomeksi esitettyjen punk-biisien sanat tuskin ihan avautuivat, mutta ilmiselvästi meininki teki vaikutuksen.  Tornion retkikunnalta oli sadellut bändeille sen luokan kehuja, ettei kehtaa täällä edes toistella.

Iisalmelais-wc räjähti onnistuneesti

Illan ensimmäinen esiintyjä oli varsin kakkismaiselta kuulostava WC Räjähtää Iisalmesta. Bändi pääsi esittäytymään kuopiolaisille jo syyskuun alussa Elämä on Punk -bileissä, joten tiedossa oli, mitä on tänään tarjolla. WC Räjähtään soitannon yhteys Kakkahätä-77:an musiikkiin on ilmeinen, eikä suotta, sillä kyseinen bändi on ollut iisalmelaisryhmän esikuva ja innoittaja. Hyvin tarttuvia punkralleja bändi soittaa. Ei voi valittaa. Nuori ryhmä  ja keikkoja on vielä aika vähän takana. Se tietty näkyy vielä esiintymisessä. Lisää vaan keikkaa ja hyvin ovat pojilla rakennuspalikat koossa.

Tekstipuolella kyllä kaipailisin lisää variaatioita tarinoihin. Ehkä enemmän jotain bändiä omakohtaisemmin koskettavaa. Nyt päälinja teksteissä pyöri turhan paljon rappioalkoholismin kuvauksessa, ainakin sen perusteella, mitä nyt satuin teksteistä saamaan selkoa. Kun esittäjinä oli skarppeja nuoria miehiä, tulee vaikutelmasta hetkittäin ulkokohtainen.  Iisalmesta varmaan ideoita löytyisi enempäänkin. Kuunnelkaahan vaikka samalta suunnalta kotoisin olevan Napalmipillun Ylä-Savo über alles – levyn loistavan synkeää anstia...

Hieno homma kun tämmöisiä nuoria bändejä löytyy, ja vielä tästä Kuopion kulmilta! Etäisyys on sitä luokkaa, että bändi adoptoituu helposti Kuopion skeneen! Samalla tavalla kun Kiuruveden Hasta La Vista Social Club, jonka jäseniä näkee tasaisesti Kuopion punk keikoilla ja bändi esiintyy kaupungissa puolittain kotikentällään. Tervetuloa vaan WC Räjähtäällekin.

Parasta Psykoterapia

Sitten oli illan toisen ja viimeisen bändin vuoro. …ja heittipä tosiaan Psykoterapia varsinaisen pääesiintyjän keikan, kun kerran sellaiseen rooliin heitettiin. Monta keikkaa on bändiltä tullut nähtyä ja tässä oli niistä selkeästi paras.

IR-Pasi oli hienossa vedossa tänään ja liikkeessä kokoajan. Ettei nyt vaan ollut minun näkemistä Pasin esiintymisistäkin paras… Aika lähelle ainakin! Vaikea olla varma, kun olen nähnyt Pasin niin lukemattomia kertoja lavalla.

Turhat välispiikit oli karsittu pois, tai sitten bändit muut soittajat aloittivat biisit niin nopeaan tahtiin, ettei jutusteluille jäänyt tilaa. Joka tapauksessa siirtyminen biisistä tapahtui ripeästi, mikä sopi hyvin bändin yleiseen energiseen olemukseen.  

…niin, jos Pasi liikkui ja esiintyi lavalla edukseen, niin teki myös koko muu bändi. Nyt oli nähtävissä ja aistittavissa sellaista soittamisen riemua, ettei ole tämän bändin kohdalla vastaavaa ennen nähty. Lavaolemus oli bändillä enempi kuin kohdallaan!

Bändiin viidenneksi jäseneksi toiseen kitaraan tullut Janne ”Rusto-Janne” Ylärinne istuu ryhmään kun nyrkki silmään, sekä soitannollisesti että esteettisesti. Neljän mikrofonin rivistö lavan edessä näyttää tehokkaalle ja ne hetket, kun lavalla heiluneet bändiläiset astuvat neljän hengen rivistönä lavan etureunalle huutamaan mullikuoro-kertsiään, antaa hurjasti potkua koko keikkaan.

Psykoterapian keikan onnistunutta dramaturgista kaarta vahvisti myös se, että keikkasetistä oli vedetty yli pari huonoa biisiä, jotka ovat aikaisemmin katkoneet keikan hyvää jännitettä. Tilalla oli pari kolme uutta iskevää rallia ja muutenkin koko keikkasetti oli laitettu uuteen järjestykseen ilmeisen onnistuneesti.

Vaikka kehuja nyt sateleekin, niin parantamisen varaa tietty löytyi myös. Sitä dopingia ennen keikkaa voisi vähän vähentää, tai jättää kokonaan väliin. Sen mitä siinä fiilispuolella soittaja voittaa, häviää sitten jossain muussa. Yhteissoitto tuntui välillä takkuavan ja rummut tuntuivat välillä jotenkin epävarmalta tai jotain sellaista… Jos yleisön eturivi on noin innokasta, kun tällä kertaa oli, voisivat soittajat heittää kehiin vielä lisää vuorovaikutusta yleisön suuntaan.  

Jees, mutta loistava keikka bändiltä pikku moitteista huolimatta. Tämmöisellä meiningillä Psykoterapia nousee kyllä skenen kärkikaartiin. Toivottavasti bändi pääsee keikoillaan samalle tasolle jatkossakin. (Ramopunk-uutiset 1.10.13)