Ramopunkit keikoilla

Takaisin Ramopunkit keikoilla sisällysluetteloon

Rock Cock-festarin päätös klubi

29.7.12 Henry's Pub, Kuopio

Psykoterapia

Psykoanalyysi

Hellboozer Union

Psykoterapia (kuva: Riina).

M!ka:

Psykot Henkassa 29.7.12

Ajankohta, eikä kyllä sääkään oikeen tätä keikkailtaa suosinut: Sunnuntai-ilta, monilla paikallisilla pari festaripäivää takana, aktiivisimmat punkkarit vasta kotiutumassa Puntala Rockista ja kaiken päälle vielä kesän ennätyshelle pidättelemässä ihmisiä terasseilla…

Jonkin verran ennen kymmentä siirryttiin Henry’s Pubiin. Ennakko epäily oli, ettei jengiä ole kovin paljoa paikalla, mutta yllätys oli silti suuri, kun sisällä oli ainakin kaksi ihmistä. Hetken päästä paikalle ilmaantui takahuoneesta Psykoterapian miehistö ja väkimäärä salissa tuplaantui. Vähän hermostuneen oloisia oli useimmat Psykot, ”missäs yleisö on heh, heh…”. Pian uhkaava tyhjälle salille soittaminen tuntui jännittävän normaalia keikkaa enempi. IR Pasi oli telmunnut pari päivää festareilla ja oli vähän väsyn oloinen ennen keikkaa, ”Veetään nyt silleen kun menee, ei oteta tressiä”, tuuppi Pasi paineita harteiltaan. ”Sen verran hyvin kannattaa soittaa, että pääsette toisenkin kerran Henkkaan soittamaan”, asettelin paineita takaisin Pasin hartioille. Oikeesti vähän jännitti, miten Psykot näissä olosuhteissa keikan soittaa…

Onneksi alkoi sitä porukkaakin hiljaksiin tipahdella sisälle. Paikallisesta punkjengistä ei montaa tuttua naamaa näkynyt, vaikka surkeesti on punkkia Kuopiossa tällä hetkellä tarjolla. Tiedossa kyllä olikin, että aika moni oli vielä Puntalan reissuillaan.

Psykot oli ekana soittovuorossa. Jengiäkin oli paikalla ehkä jopa kolmisenkymmentä henkeä. Pientä alkukankeutta oli orkesterilla ekassa biisissä havaittavissa, mutta hetki hetkeltä tuntui bändi rentoutuvan. Iloisia virnistyksiä alkoi näkyä jätkien naamoilla enenevässä määrin parin ekan rallin aikana ja sitä myötä esiintymiseen tuli aimo annos rentoa rehvakkuutta. Näytti, että yleisön vähäinen määrä unohtui kokonaan ja lavalla olikin aidosti hauskaa.

Epäilyt nahkarotsi päällä koko keikan laulaneen Pasin jaksamisestakin osoittautuivat ihan turhiksi. Pasi heilui lavalla enempi, kun kolmella edellisellä keikalla yhteensä ja teki tiuhaan komeita hyppyjä. Ja Tommikin on oppinut kitaran soittoa niin paljon, että soitteli pitkät pätkät keikkaa komeessa haara-asennossa ensimmäistä kertaa bändin lyhyessä keikkahistoriassa. Sieltä se kitarasankari on kuoriutumassa.

Keikoilla tylsäksi osoittautunut Go Lil' Camaro Go –cover oli tippunut pois. Hyvä niin. Olen kokenut sen tarpeettomana energialatauksen nollaamisena. Olikohan sitä liian pitkältä kuulostavaa Kamoon beibiä,  tai mikä sen biisin nimi nyt on,  oikeesti lyhennetty? En kyllä huomannut. Jos oli, niin liian vähän, kun liikapitkältä kuulosti edelleen. Mutta ehkä ensi kerralla kuullaan sellanen siisti, selkeesti alta minuutin mittainen rykäisy tuosta rallista... Toivotaan. Parasta oli tällä keikalla Vihaan sua, En anna ikinä anteeksi ja Otit silmästi kii. Yhdellä yleisön edustajalla oli kyllä loistava riemun ja inhotuksen ilmeiden sekoitus, kun hän sai sanoista tolkkua ja selvisi, mistä se ote Otit silmästä kii -biisin tarinassa lopulta piti. Keikka päättyi tuttuun tapaan loputtomat pitkään Paniikkiin –biisin. Nyt ei pituuskaan ollut haitaksi. Ihan kun tämänkin rallin esittäminen olisi kehittynyt. Tommin laulu, kertsihuutamiset ja Pasi mallikkaasti tekemä väli ölinä toimivat hyvin. Hyvä keikanpäätösbiisi.

Kokonaisfiilis keikasta oli, että Psykoterapia oli parhaassa vedossa, mitä on koskaan tähän mennessä ollut. Se oli kyllä alkuasetelmat huomioon ottaen iso yllätys. Samalla tyylillä vaan jatkossakin!

Edellisellä punkkeikalla Henkassa noin kuukautta takaperin oli äänentoisto ihan mitä sattuu, eikä esim. laulusta ottanut oikeen mitään tolkkua. Nyt toimi ainakin Psykojen kohdalla hommat hyvin. PsykoJoonan rummut jytisi mallikkaasti ja kitarat räkästeli hyvin tämmöiselle räkäisen punkin ystävälle. Laulu ja lisäpotkua antavat taustalaulut kuului niinkun pitääkin, sanoista sai jopa selvää. Jälkikäteen kuulin, että Henkan äänipuoli oli ollut jotenkin ”vähän niin ja näin”, mutta Psykojen kohdalla se toimi minusta aivan riittävän hyvin. Punkkiahan tämä on eikä mitään sinfoniaa.

Psykoanalyysi on aika uusi tuttavuus. Mitä olis käynyt vähän netistä tsiigailemassa, niin bändi kuulosti tutustumisen arvoiselta. Tällä kertaa piti kiinnostuksesta huolimatta jättää loppuilta väliin. Näkemättä jäi myös kuopiolainen Hellboozer Union, jota en livenä ole vielä nähnytkään. Viikon hikinen lomailu Helsingin Jakomäessä painoi kintereissä, kesäloma oli lopussa ja seuraavana aamuna alkavat työt stressasi jo henkisesti päälle. Täytyy lohdutukseksi katella löytyiskö bändiltä jotain levyä ostettavaksi.

Ainii, illassa esiintyi sattumalta siis kaksi Psyko-bändiä. Tai ei ihan sattumalta, jos tarinan oikein ymmärsin. Käsittääkseni se meni niin, että PsykoJoona oli soittanut järjestävälle taholle ja tarjonnut Psykoterapiaa tähän iltaan mukaan. Keikan järkkääjä oli päätynyt Psykoterapiaan ja ettinyt sitten bändiä Facebookista ja ilmoittanut sitä kautta, että sopii tulla Henkkaan keikalle. Viesti meni vaan Psykoterapian sijaan Psykoanalyysille, jonka jäsenet yllättyivät keikkakutsusta ja aattelivat, että pitäähän sitä soittamaan mennä kun pyydetään. Kun sotku selvisi, keikan järjestäjä ei viittinyt alkaa kumpaakaan bändiä perumaan ja lopputuloksena Henkassa soitteli sitten kahdet Psykot.

M!ka