Let's
go Kyyveden kainaloon! Ramoleiria
Haukivuoren satamassa Kyyvedentien varrella ja Kyyveden rannalla
(kuvat: M!ka).
Kesäkauden päätapahtumaa
Ramopunk-piknikkiä vietettiin jo vakiintuneeseen tapaan Haukivuoren
satamassa. Vaikka piknik oli se pääkohde, niin kaikkia mahdollisia
reitti-, kuljetus- ja majoitusvaihtoehtoja spekuloituani tulin siihen
tulokseen, että ainakin perjantaina täytyy käydä Luonteri Surf
katsomassa myös Hummeripoikarokissa. Paikan päälle Haukivuoren
satamaan saavuin siinä puoli seitsemän aikaan ja telttoja oli paikalle
rakentunut Tainan, Ozzin ja Eetun toimesta.
Ruoka- ja kauppamatka sujui Eetun paikallistuntemuksella
varustetulla ”Synnin Polut”-teemalla, jolloin saimme kuulla, missä
matkan varrella Eetu oli aikoinaan kavereidensa kanssa tehnyt kaikkea jännää
ja tietenkin salaa. Paikallisessa vetäistiin maittavat pizzat ja
S-marketista käytiin hakemassa täydennystä ruoka- ja
juomavarastoihin.
...Kallen
perässä lava täyttyi moottorisahamiehistä (kuva: M!ka).
Hummeripoikarokin perjantaista jäi
mieleen Luonteri Surf, joka edelliseen Semifinaalissa nähtyy keikkaan
verrattuna oli paljon iloisempi, vapautuneempi ja tutumpi, kun
ohjelmistoon oli tällä kertaa otettu niitä kaikille tutumpiakin
kappaleita. Melkoinen moottorisahakavalkadikin nähtiin keikan
loppupuolella. Problemsin näin pitkästä aikaa ja kyllähän
orkesterissa karismaa riittää. Muita bändejä en muistaakseni nähnyt,
paitsi juontaja Mannen, joka ei ole bändi.
|
Luonteri
Surf vaikutti varsin tyytyväiseltä keikkaansa (kuva: M!ka).
|
Tumppi
Varonen & Problems oli hyvässä vedossa Hummeripoika
Rockissa,
vaikka
yhtyeen esiintyminen ei tallentunut raportin kirjoittaneen SS:n
tajuntaan (kuva: M!ka)
|
|
Satamaan palattuamme oli paikalle
kasaantunut porukkaa oikein enemmänkin. Telttoja taisi olla kymmenkunta
ja muutama ”majoitusautokin” oli nurmikolle pysäköity. Päiväkirjan
sivut tuon yön osalta loppuvat klo 04.03 kohdalta.
Lauantai aamu koitti siinä noin klo
8.30, jossa vaiheessa havaitsin telttakolhoosimme muiden jäsenten lähestulkoon
jo heränneen kauniiseen aamuun. Toisaalta auringon tuossa vaiheessa lämmittäessä
telttoja jo noin 27 asteen paisteella, oli herääminen oikeastaan
hyvinvoinnin kannalta ainoa järkevä vaihtoehto.
Rikoslaki
aloitti piknikin (M!ka).
Huonoja uutisia alkoi virtaamaan
tekstiviestien välityksellä, kun jo aiemmin peruuntuneen Vandaali-duon
lisäksi saimme uutisia Suolahdesta, että Neuroosiliittokaan ei
paikalle ilmesty. Kuulemma jotain ongelmia Suolen toiminnassa.
Marjolahden majoitusporukka ja muita etämajoittujia alkoi paikalle
ilmestymään . Pikaisen Marjolahden raportin, joka sisälsi mm.
Munamiehen itsesuggestiotanssia, laavalamppuja, Popeda-riffittelyä ja
aamu-uinteja suuntasimme kohti Piknik-aluetta, jossa oli vasta noin
parikymmentä ihmistä, vaikka tapahtuma oli juuri alkamassa. Tosin
selvisi, että aloitus lykkääntyisi, kun oli vähän esiintyjistä
pulaa.
Kun
muita esiintyjiä ei piknikin alussa tähystelyistä huolimatta
löytynyt,
joutui
Rikoslaki soittelemaan tuotantonsa pariin otteeseen (kuva: M!ka).
Ensimmäinen bändi, joka löytyi suht’ kokonaisena paikalta
oli Rikoslaki. Rikoslaki vetikin hyvän ja pitkän keikan – jopa niin
pitkän, että Sosiaalisti-biisikin kuultiin ainakin pariin otteeseen,
kun settiä venytettiin järjestäjien toimesta, kun ei muita bändejä
paikalle ollut ilmestynyt. Radio
Finland kai oli myös kokonaisuudessaan paikalla, mutta keikkaruuhkaan
vedoten eivät lukuisista anomisista huolimatta suostuneet esiintymään.
Tapio
jäi vahvistuksenaan olleen Akustin varjoon (kuvat: M!ka).
Tapio oli saanut vahvistukseksi
kuusivuotiaan Akusti-pojan, joka toikin uutta pontta etenkin välispiikki-
ja pogo-osastolle. Myös taustalaulu ja mikkitelineen käsittely oli
ihailtavan ammattimaista.
Muita esiintyjiä olivat Sanktio,
Himanes, Vandaali ja Kitara (aka Häkli Soolo), Pykimät sekä lauma
vanhempia miehiä, jotka ilmestyivät jostain, soittivat lyhyesti ja
katosivat johonkin. Ketähän ne oli? Edellä nimeltämainittujen bändien
esitykset olivat takuuvarmaa tavaraa, ja miellyttivät kovasti. Tänä
vuonna tosin tuli juteltua niin paljon ja niin koko ajan, että vähän
taisi noita biisejä mennä ohikin.
Himanes
sai piknikin innokkaimman yleisön. Kotikenttäedulla lienee myös
vaikutusta asiaan... (kuvat: M!ka).
B-kauhua
piknikillä: Suohirviön paluu. Niin kuin usein, ei kakkososa ei ihan
tavoittanut (edellisellä piknikillä nähdyn) ensimmäisen osan
spontaania hauskuutta. Vesa Häkli ei ainakaan tykännyt Suohirviön
paluusta, vaan tokaisin "painu nyt vittuun siitä" Suohirviön
pyrkiessä esiintymään Häklin soolokeikalle. Ehkä vuoden
2011 piknikillä nähdään "Suohirviön kosto" (kuvat:
M!ka).
Sanktio
ja Pykimät (kuvat: M!ka).
Piknikin
jälkeen menin ”lepäämään” telttaan, jotta jaksaisin illalla
vielä katsoa Joey Luumäen Tappajatomaatteineen Hummeripojassa. Mitenkäs
kävikään.. Klo 21.30 heräsin hiljaisuuteen, jonka rikkoi päässä
syntynyt oivallus pommiin nukkumisesta. Äkkiä ylös teltasta, muiden
unikekojen kanssa taksiin ja festaripaikalle. JLTT oli jo kai ollut
jonkinkin aikaa lavalla ja enkoreineen ehdin kuulla unenpöpperöisenä
kokonaiset 5 kappaletta! Rahoille (25€) vastinetta siis!
Joey
Luumäki & Tappajatomaatit aloitti keikan
"hauskat
hatut" päässä
(kuva:
M!ka). |
(kuva:
M!ka).
Mitä
on tapahtunut?
Joeyllä
EI OLLUT The Micragirls -paita päällä keikalla? Joey
epäilemättä selittelee tätä tulevaisuudessa...
Joey
Luumäki vastaa - Lue täältä! |
Vähän
oli yleisöä Tappajatomaateilla verrattuna siihen, miten paljon
porukkaa Hummeripoika Rockissa oli edellisenä iltana. Mutta
olihan joukossa sentään iloinen ja reipas Tarrakaprimies, joka
vastaa ainakin kymmentä oikeisiin housuihin pukeutunutta
katsojaa... (kuva: M!ka). |
Olin
odottanut, että JLTT olisi ehdottomasti illan toiseksi viimeinen
esiintyjä, mutta sen paikan oli saanut VV/TV. AC/DC-kovereita
suomenkielellä. Hyvinhän yhtye soitti, mutta omaa ”aamuäreyttä”
ei kyllä poistanut VV/TV:n solisti keskisuurine egoineen. Dingonkin
ajattelin katsoa, mutta kun roudaamista oli jatkunut n. 40 minuuttia ja
lava ei näyttänyt vieläkään valmiilta, päätin suunnata takaisin
satamaan jatkamaan yöunia. Yö meni rauhallisesti – jossain vaiheessa
tosin kuului Ramonesia ja Ladan käynnistysääniä. Se ei ollut unta
– Ramones ja LADA live forever.
Tykkäilyä, tökkäilyä,
kommentointia, ryhmiin liittymistä ja niistä eroamista. Tätä oli
Ramopunkpiknik Haukivuorella tänä vuonna. Peukku sille!
SS
(Kuvat:
M!ka)
|