Ramopunkit keikoilla

Takaisin Ramopunkit keikoilla sisällysluetteloon

Pub Eräjärvi, Orivesi  24.4.2010

Eräpunk! 3.erä

Pentupunk!

Ypö-Viis

Rehtorit

Sisällysluettelo:

Oriveden Sanomat 27.4.10: Punkkia - senkus teet!

Oravan huonompi punkkipäivä

Oriveden Sanomat 29.4.10: Asennetta ja vuorovaikutusta

*

Eräpunk! 3erästä ja pentupunk! -ennakkoinfosivulle

"Työpaja onnistui aivan loistavasti. Mukana oli yhdeksän innokasta 10 - 13 vuotiasta lasta. Tosi hauskaa oli ja lapset olivat ihan kybällä mukana. Kaikki sujui kuin rasvattu ja aikataulussa pysyttiin: Oravan huonompi punkkipäivä oli  purkissa tasan klo 15.00."

- Outi -

Oriveden Sanomat julkaisi Pentupunkista kertovan artikkelin etusivullaan 27.4.2010.

Outi Söderholm, Emilia Putkisaari, Inka Raitala ja Rehtori Reponen Junior tutkailevat lasten sanoitusta. Muutaman harjoituskerran aloitetaan nauhoituksen (kuva ja kuvateksti: Oriveden Sanomat).

Mirkka Tuominen, Oriveden sanomat 27.4.10:

Punkkia - senkus teet!

Pasin tehtaalla on iloinen ja lämmin tunnelma. Kolmessa tunnissa yhdeksän orivesiläislasta ovat saaneet tiiviin katsauksen punkin maailmaan ja biisin teko prosessiin. Lopputuloksena syntyi työpajassa yhdessä tehty punkbiisi "oravan huonompi punkkipäivä.

- Järjettömän hyvää ja helppoa! Kaikki tekivät biisiä ja sen äänitystä mielellään, iloitsee kitaristi Rehtori Heko lasten innokkuudesta.

Tekemisen riemua

Outi Söderholmin idea Pentupunk!-työpajaan lähti siitä, kun hän on monessa yhteydessä törmännyt sellaiseen ajatusmaailmaan, että bändin perustaminen ja rockin soittaminen olisi vain superlahjakkaiden tai vuosia soitonopetusta saaneiden etuoikeus ja että vain poikkeuksellisen rohkeuden omaava henkilö voi esiintyä.

Punk on itse tekemisen riemua ja sitä, että kun intoa ja ideoita riittää, kuka tahansa saa tehdä. Punkin tekeminen ei ole ryppyotsaisten touhua, pääasia on yhdessä tekeminen, onnistumisen ilo, hyvä meininki ja tietysti kova meno! Yhteistyötaidot kehittyvät ja muiden mielipiteiden arvostus  kasvaa.

Outi ja Miika Söderholm ovat ovat toimineet musiikin parissa kauan. Miika perusti ensimmäisen yhtyeensä Ypö-Viis jo seitsemänkymmentäluvulla. Miika soittaa kitaraa ja laulaa Pojat-yhtyeessä. Outin kanssa hänellä on yhteinen bändi Debbie, jossa pariskunta tekee biisit yhdessä, Miika soittaa kitaraa ja Outi laulaa. Muut bändien jäsenet  asuvat pääkaupunkiseudulla. Treenejä järjetetään tarpeen ja innon mukaan.

Kokoonpano syntyy

Pentupunk alkaa yhteisillä lämmittely- ja ryhmäytymisharjoituksilla sekä pareittain että piirissä. Rehtori Heko ohjaa lapsia tottuneesti. Hän on töissä Tiedekeskus Heurekassa yhdessä kahden muun Rehtorit-yhtyeen jäsenen kanssa.

Söderholmien pojat ovat innokkaina levyä tekemässä. Elmeri tarttuu kitaraan tottuneesti ja Oskari rytmittää marakasseilla. Pinja ja Miro Periviita ovat myös kitaristeina. Topias Putkisaari kajauttaa rummuista heti tahdit oikeaoppisesti ja Juho Tanhuansuu helistää rytmejä sopivasti. Rehtori Heko opettaa Petri Neuvoselle bassosta oikeat otteet. Soittajat ovat valmiita. Miika toimii äänittäjänä.

Punk on rentoa

Punkin teossa on tärkeää rento tunnelma. Rehtori Reponen kannustaa lapsia sanomaan rohkeasti, mitä tulee mieleen. Ideoita lapsilta löytyykin roppakaupalla. Mirolla on vilkas mielikuvitus ja hän on täysin valmis sanoittaja.

Lasten punkbiisistä tulee hilpeä yhteistyön tulos, jossa tapahtumapaikkana on aika epätavallinen metsä, jossa seikkailevat mm. ralliauto, kenguru, humanoidi ja kiljuva hirvi. Päähuomio kiinnittyy kuitenkin oravaan, joka osti kitaran.... Yhteistuumin aiheet ja ideat tiivistyvät napakaksi punksanoitukseksi.

Inka Raitala ja Emilia Putkisaari avaavat hetken ääntään yhdessä laulaja Rehtori Reposen ja Outin kanssa. Tytöt harjoittelevat muutaman kerran, jonka jälkeen he menevät rohkeasti mikrofonien taakse. Inka ja Emilia eivät säästele äänijänteitään kun rec-nappulaa painetaan. Parilla otolla laulut ovat purkissa. Lopuksi koko ryhmä kokoontuu mikrofonien ympärille yhteisiin kööreihin

Rehtori Heko opetteli itse soittamaan kitaraa 14-vuotiaana. Heko on niittänyt mainetta Ne Luumäet- yhtyeessä ja nykyinen bändi Rehtorit on ollut kasassa jo 15 vuotta.

Uusintaa kaivataan

- Suurin osa biiseistämme käy lapsillekin ja koko perheelle. Emme viljele rumia sanoja emmekä kiroile, kertovat Pentupunkissa mukana hääränneet Rehtorit-yhtyeen basisti Rehtori Mikkola ja rumpali Mikko.

Tutta Periviidan mielestä Pentupunk oli mahtava idea.

- Lapset olisivat halunneet myös Rehtoreitten keikalle Eräpunkkiin.

Perheessämme kuunneltiin sitten yhdessä cd:ltä Hekon entisen Ne Luumäet-bändin Onnellinen perhe-biisiä ja Pojat- yhtyeen sekä Ramoneksen tuotantoa, Tutta kertoo.

Pinja ja Miro Periviidan mielestä Heko oli hauska. He toivovat häntä musiikinopettajakseen.

- Oli tosi kivaa. Parasta oli kivat vetäjät. Oli hienoa, että jokainen sai soittaa mitä halusi. Toivottavasti Pentupunk tulisi nopeasti uudestaan, Pinja toivoo.

- Pentupunk 2 nopeasti!, Miro huudahtaa.

Oravan huonompi punkkipäivä

"Me nähtii ralliauto
se oli metsässä
se ajoi kolarin
kengurun kanssa

Muurahainen mönkkärillä
banaani tippui puusta
kärpäsillä oli disco
kilpikonna lauloi punkkii

Orava osti kitaran
mutta se hajosi

Me nähtiin humanoidi
se meni sinne discoon
metsuri lensi puuhun
ja silloin hirvi kiljaisi

Saukko lennätti leijaa
ja herätti karhun
Me juostiin sängyn alle
hirven viereen kiljumaan

Orava osti kitaran
mutta se hajosi"

Mira Valkama, Oriveden Sanomat 29.4.2010:

Asennetta ja vuorovaikutusta

Lauantai-iltana oli tarjolla aimo annos asennetta ja musiikkia, kun Eräjärvellä järjestettiin kolmas Eräpunk-tapahtuma. Esiintyjinä olivat Ypö-Viis ja Rehtorit.

Vuodet kuluvat, mutta punk pysyy. Kolmatta kertaa järjestetyn Eräpunkin puuhanaisen Outi Söderholmin mielestä kaikki meni hyvin. Ajatus tapahtuman järjestämisestä lähti paikasta, Lounasravintolan ilmapiiristä ja sijainnista ”keskellä ei mitään”.

- Miten kauas pitää lähteä, ettei paikalle tulisi yleisöä! Mutta tulihan tänne. Punkin perusajatuksenahan on, että tehdään vaan. Järjestelyt ovat menneet nappiin, ja kivalta tuntuu, Söderholm toteaa.

Myös Marko Kahelin Lounasravintola-Pub Eräjärvestä vaikuttaa tyytyväiseltä, vaikkei viimevuotisiin katsojamääriin päästykään.

- Kylmä ilma ja lähiseudun muut tapahtumat varmaankin verottivat. Majoituspaketteja meni mukavasti kaupaksi, ja kuljetuksiin jouduttiin ottamaan lisäauto.

Toista kertaa Eräpunkissa ollut Jarmo Salonen Aitoosta kehuu tapahtumaa järjettömän hienoksi kulttuuritoiminnaksi.

- Pakko on tulla katsomaan, kun on tällaista musiikkia tällaisessa paikassa. Täytyy nostaa hattua, että jaksatte järjestää. Salosella on kokemusta musiikkibisneksestä Aitoon kirkastusjuhlien yhtenä järjestäjänä.

- Rehtorit oli hiukan erilaista musiikkia, kun Ne Luumäet –historian perusteella odotin, mutta kuitenkin hyvää musiikkia. Bändeistä Ypö-Viis onkin minulle jo vanha tuttu.

Toijalan Kalle Tampereelta kuuluu ”ramopunk-perheeseen” ja on jopa tanssinut häävalssinsa Rehtoreiden tahdissa, tosin tänä iltana ei valssi kuulunut ohjelmistoon.

- Rehtorit soittaa ennemmin rähinäpoppia kuin varsinaista ramopunkia, Kalle selventää Saloselle.

Hänen mielestään neljä vuotta sitten muodostunut kokoonpano on ehdottomasti Rehtoreiden historian toimivin.

Energisen esiintymisen jälkeen Rehtori Heko pursuaa voimaa ja asennetta.

- Soitimme eilen Jyväskylässä, ja siellä minulta kysyttiin, kuinka uskallamme lähteä tänne. Miksi ei lähdettäisi? Keikka on keikka, oli paikalla sitten yksi tai tuhat katsojaa. En ymmärrä, miten voisi olla hienompaa soittaa täydelle stadionille, kun yleisön läsnäolo ja vuorovaikutus on kuitenkin se tärkein juttu.

Kaikki Rehtorit käyvät päivätyössä ja keikkailevat keskimäärin kahdesti kuussa. Rehtori Heko pitää hyvänä, että myös pienillä paikkakunnilla järjestetään tapahtumia.

- Se on todella tärkeää seutukuntien hengissä pysymisen kannalta ja samalla hyvä muistutus pääkaupunkiseutulaisille, ettei kaikki löydy Kehä 3:n sisäpuolelta, Mänttä-Vilppulassa kesiään viettävä Rehtori Heko paukauttaa.

Aiemmissa Eräpunkeissa käynyt kaveri houkutteli sahalahtelaisen Harpan ja pälkäneläisen Janin mukaansa. Heille molemmille tämä oli ensimmäinen kerta niin Eräpunkissa kuin Lounasravintolassakin.

- Muutaman kerran olen motskarilla käynyt kääntymässä Eräjärvellä ja ajatellut, etten tuohon paikkaan mene, mutta täällähän on hyvä meno, Harppa korjaa ajatuksiaan.

- Mukava pieni tapahtuma, Jani lisää.

Jyväskylässä asuva Teija Heikkinen on toista kertaa mukana.

- Tämä on ehdottomasti parempi kuin viime vuonna. En pitänyt Pellestä, hän toteaa. Pelle Miljoonahan esiintyi tuolloin ilman bändiä.

Lähes satapäisellä yleisöllä tuntui olevan mukavaa, eikä väsymyksestä ollut tietoakaan, kun Ypö-Viis aloitti oman osuutensa illasta. Huomasi, että tänne on nimenomaan tultu kuuntelemaan hyvää musiikkia ja pitämään hauskaa.

Keikan jälkeen kitaristi Mikko Holmström ylisti Orivettä paikkakuntana tamperelaisin silmin. Orivesiläiset Minna ja Jari Kärki taas olivat sitä mieltä, ettei Oriveden keskustassa voisi järjestää tällaista tapahtumaa.

- Täällä Eräjärvellä porukka on avointa ja suvaitsevaa. Kaikilla on hyvä meininki ja bändit olivat aivan mahtavia, Minna tiivistää.