Ramopunkit keikoilla |
20.3.2010. Taiston talo, Orivesi. Miika Söderholm 50vPojatDebbieRehtoritYpö-viisNe Luumäet |
Jåcke:
Miika Söderholm 50 vuottaMuun muassa Ypö-Viis-, Mur Murr-, Pojat- ja Debbie-yhteyksistä tuttu Miika Söderholm vietti 50-vuotisjuhliaan lauantaina 20.03.2010 Oriveden Taiston talolla. Illan ohjelmisto koostui tanssiesityksistä, puheista ja muutamasta musiikkiesityksestäkin. Muun muassa Miika- ja Debbie-yhteyksistä tuttu Outi Söderholm järjesti siipalleen kelpo kekkerit, joihin kuului myös ruokaa ja juomaa jopa kohtuuttomasti. Vieraiden ja tuttujen löydettyä Taiston taloon (selvästi merkitty suurin punaisin TAISTO-kirjaimin) ohjelma pärähti käyntiin Pojat-yhtyeen esityksellä. Yleisö liikkui ja lämmin tuli, väkeäkin riitti lavanreunukseen asti. Väkeä oli viimeisen biisin aikaan viljalti myös lavalla, ainakin 75% Rehtoreista ja 50% Debbiestä. Poikien ja ruokailun jälkeen oli aika afrikkalaisen tanssin, kaislahameet vain heiluivat tanssityttösten keinahdellessa koreografiansa mukaisesti. Reippaita naisia, mahtavat aplodit. Puolipakollisten, mutta koskettavien ja lämminhenkisten juhlapuheiden jälkeen juomapöytään kannettiin boolia, ettei pöydän notkuminen suinkaan loppuisi. Debbien veto oli mainio, rento, lämminhenkinen ja kuulemma "paljon treenattu". Melkoisen uusiakin biisejä päästiin kuulemaan, ja vielä uudempia voisi Miikan mukaan tehdä. Outi ja Miika pääsivät muuten molemmat esiintymään illan aikana melkoisen monta kertaa. Rehtorit soittivat montakin biisiä uudelta levyltään, jota on kehuttu monipuoliseksi. Ainakin on monenlaista osasta piukoissa nipuissa, täytynee kuunnella levyä ennen kuin saa kaikesta kopin. Biiseissähän on vaikka mitä juttuja, sisäisten demoniensa kanssa päivin öin painivista heeboista suomalaiskansallisen mainstream-hevin ehtymättömän aarrearkun antimiin asti. Reksi-Mikon rumputyö piti paketin kasassa, ja loppusetin hujakoilla yleisökin jo melkein heilui. Samba on iloinen asia, minkä sulkatöyhtöiset tanssijattaret osoittivat vetämällä juhlakansan mukaan karnevaalikulkueeseen. Harvoin näkee kenenkään sambaavan niin kuin Pasi Pakarinen! Ypö-Viittä tuli seurattua myös ylös-alas hyppien. Ypöt ilmeisesti soittivat hitaammin kuin 30 vuotta sitten, koska ennenvanhaan yhden Ypö-biisin jaksoi helposti pogota alusta loppuun. Nyt tuli biisin loppupuolella maitohappo tervehtimään pohjelihaksia, mikä tuntuu jaloissa vielä näin sunnuntai-iltanakin. Kuten Heko osuvasti totesi, lavalla tuntui olevan kolme ADHD-tapausta, ja jatkuvasti siellä olikin joku vaatimassa yleisöltä käsiä ylös tai muuten remeltämässä jotain siinä pieleensoiton ohella. Vahva hittikimara. Kellon käydessä jo nukkumaan oli viimeisen bändin vuoro. Ne Luumäet -solisti Joey oli joutunut kurkunpää- ja henkitorvitulehduksen aiheuttaman puhekiellon vuoksi säästelemään ääntään. Alkuillasta Joey kommunikoi esittelemällä vakiovastauksia ja -tervehdyksiä valmiiksi kirjoitetuilta korteilta: "Hauska tavata", "Oletpas sinä kasvanut" jne. Koska lääkäri ei ollut antanut laulukieltoa, uskalsi Joey illan mittaan pikkuhiljaa avata äänensä ja yrittää laulaakin. Luumäkien esityksen huippukohdaksi muodostui Onnellinen perhe -kappaleen väliosan aikainen Hekon ja Peten ihmispyramidiesitys (?), joka päättyi kahden hengen mukkelismakkelikseen. Erikoisuutena voinee mainita myös kappaleen Miika on punkkari. Hyvät bileet. Kiitos Miikalle ja Outille! Jåcke
|
|