Ramopunkit keikoilla

Takaisin Ramopunkit keikoilla sisällysluetteloon

Tavastia, Helsinki 15.8.09

Joey Luumäki & Tappajatomaatit 

Kakkahätä-77 - Kari Peisamo - I Walk The Line

Sisällysluettelo:

M!ka: Tavastia 15.8.09 keikkaraporttia.

*

Mirko (Kakkahätä-77): Peitsamon Kakkikselle tekemä sai fiiliksen kattoon

Teemu (Kakkahätä-77): Oli vitun kiva soittaa

Joey Luumäki, Kaide ja Chemo (Joey L & TT): Tappajatomaatti-kommentteja

*

Biisilistat

Tappajatomaattien biisilista ja Kakkikseltakin melkein...

Joey Luumäki & Tappajatomaatit  (kuva: M!ka).

M!ka:

Tavastia 15.8.09

Tavastialle oli koottu harvinaisen mielenkiintoinen kattaus kun tarjolla oli Kari Peitsamo, Kakkahätä-77 ja Joey Luumäki & Tappajatomaatit.  Heti kun tieto keikasta tuli alkoi jo stressi, jos tuonne ei pääse mukaan. Ja ikävästi kasaantuikin kyseiselle lauantaille esteitä, joita on turha lähteä tässä luettelemaan. 

Booking.com sucks ytv.fi rocks

Onneksi sentään pääsin hyppäämään autoon ja matkaan ihan kohtuullisen aikaisin. Matkaeväänä oli läjä levyjä ja niiden voimin paahdoin Helsinkiin ilman yhtäkään pysähdystä. Majapaikkana oli hotelli Haaga, kun lähempää ei halpaa huonetta viimetipan varauksella saanut. No, olihan minulla sitten lopulta kaksi hotellihuonetta samaan ajankohtaan, kiitos Booking.comin nettivaraussysteemissä ilmenneen häiriön. Tätä kirjoittaessa on vielä epäselvää, joudunko maksamaan sen toisenkin huoneen vai en. Booking.com on vastannut, että sekä kyllä että ei… Booking.com kun on siitä kätevä järjestelmä, ettei sinne pääse edes tämmöisessä virhetilanteessa selvittämään asiaa puhelimitse suomeksi ja jokaiseen meiliin vastaa eri ihminen, joka ei ole perehtynyt ongelman taustaan ollenkaan. Siitä vaan maailmalle matkailemaan ja varaukset kätevästi Booking.comin kautta.

Haagasta pääsi julkisilla keskustaan vain bussilla. Hesan julkisista tuo bussien paikallisliikenne on aina näyttänyt äärimmäisen sekavalta, mutta nyt, kiitos Woimasoinnun Hannun löytyi siihenkin ratkaisu ja ratkaisun nimi oli nettisivu ytv.fi, josta pystyi ennakkoon selvittämään helposti kaiken mahdollisen ja tarpeellisen noiden bussien liikkeistä. Hyvä systeemi. Paljon parempi kuin Booking.com.

No, sitten Ilvekseen ja nykyhinnoilla edullinen, mutta hyvä pippuripihvi napaan. Suosittelen. Hiljaksiin alkoi tuttuja kasaantua paikalle. Oli mukavaa, kun ehti kaikessa rauhassa jutella ihmisten kanssa ennen keikkoja, kun varsinaiset keikkaillat on sitten enemmän sellaista hulinaa, missä ei paljoa ehdi keskusteluihin syventyä. 

Kellon lähestyessä kymmentä piti sitten kiireellä siirtyä Tavastialle. Rotsi piti jättää narikkaan. Pah! Mikä se tämä tämmönen rockklubi on? Toinen narikkamies olis antanut olla, mutta kaveri oli virkaintoisempi. Ei siinä ollut aikaa jäädä neuvottelemaankaan, kun Kari Peitsamo oli kohta jo aloittelemassa, joten ei auttanut taas kun riisuutua…

Kari Peitsamo (kuva: M!ka)

Kari Peitsamo

Kari Peitsamoa en ollut pitkiin aikoihin nähnyt livenä ja vähän jännitti vieläkö Kari iskee meikäläiseen. Esiintymispaikkana aika iso lava Kari siellä yksin tuolilla istumassa… Kyllähän Kari lavan kun lavan täyttää, mutta vähän kuitenkin jännitti.

Keikan alussa yleisö oli pääosin ”turvallisesti” monen metrin päässä lavasta, mutta aina pian Karin välitön esiintymistyyli  toi yleisön lähemmäs. Jos hän oli ikään kuin illan lämppäriesiintyjän roolissa, niin hän hoiti ne lämmittelyt muutamalla ekalla biisillä ja siirtyi sitten illan pääesiintyjäksi. 

Keikan alussa hän soitti, tätä iltaa varten säveltämänsä ja Kakkahätä-77:lle omistetun englanninkielisen biisin. Ja biisin nimihän oli Kakkahätä-77, joka oli vääntynyt englanniksi muotoon Urgent Need To Poo-Poo In 1977. ….ja sehän toimi ainakin livenä tosi hyvin ja Kari sai jo ensi esityksellään porukan laulamaan kertosäkeet mukanaan.

Kari Peitsamo omisti Kauppaopiston naiset kappaleen sitä toivoneelle Minnalle (kuvat: M!ka).

Peitsamon keikka oli todella hyvä ja hän tuntui nauttivat esiintymisestään. Suu oli iloisessa virneessä, biisien välillä juttu luisti ja vastauksia sateli yleisön kommentteihin ja biisitoiveisiin. Yhtä hymyä näytti olevan yleisön naamatkin ja porukka lauloi biiseissä mukana. Jos joku keikka nyt on lämminhenkistä menoa, niin se on just tämmöinen. Joitakin kertoja, kun Kari sai kovat alpodit tai yhteislaulu toimi erityisen hyvin, hän pomppasi ylös tuolistaan ja juoksi lavaa edestakaisin kun hepulin saanut koira. Se oli villinnäköistä menoa! On se Peitsamo jännä otus, se ei ikään kuin ole yhtään punk mutta silti se on ihan mielettömän punk. Kunkku äijä!

Punk rock is not dead
It still spits on your face
Jumping up and down
Like a nut-case
Distorted guitars
Will take you to heaven
Like an Urgent Need To Poo-Poo In Nineteen-seventy-seven

The Sex Pistols and Clash
They no longer exist
But your head I will bash
If you say that was it
Because more bands gonna come
They turn the volume to eleven
Like an Urgent Need To Poo-Poo In Nineteen-seventy-seven

Kari Peitsamo: Urgent Need To Poo-Poo In 1977

Kakkahätä-77 (kuva: M!ka).

Kakkahätä 77

Kakkis on tullut nähtyä aika monesti, mutta edelleen se vaan kuulosti yhtä hyvältä kun aina ennenkin. Olisko ollut kiitosta Peitsamon suuntaan vai muuten vaan kunnianosoitusta, mutta Kakkiksen keikka alkoi Peitsamon Soft Ice biisillä. Sen päälle kuultiin varmaan aika pitkälle  koko bändin tuotanto ja joku lainabiisi siihen päälle. Biiseissä voisi tietty olla vähän enemmän vaihtelua, mutta kun bändin tuotanto on kohtuullisen lyhyt, niin näillä mennään, eikä ole kyllä mitään syytä siitä valittaa.

Olihan siellä ne uusimmatkin biisit vielä julkaisemattomalta levyltä. Oli ilo huomata, että ja nehän kuulosti ihan Kakkikselta, eli hyvältä. Ei tämä turhaan ole yksi Suomen parhaista bändeistä. Tulis nyt vaan lopultakin se kaikenlaisia viivästyksiä riesoikseen saanut uusin EP-levykin sieltä. Kieli pitkällä odotan…

Chemo Tomato, Joey Luumäki ja Pete Pomodoro (kuvat: M!ka).

Joey Luumäki & Tappajatomaatit

Odotukset oli kovat Joey Luumäelle & Tappajatomaateille. Eikä ollut lopputuloskaan pettymys. bändi otti Tavastian lavan haltuun, kuin vanha tekijä, vaikka tämä taisi olla bändille vasta neljäs keikka. Keikka alkoi Marjutin päivän kunniaksi Marjut on ihmenainen -biisillä. Ja sen jälkeen tuli biisi biisin perään nopeaan tahtiin, ennen kuin edellisestä ehti toipua. Tutut ja uudet Tappajatomaattibiisit tuntuivat toimivat ihan yhtä hyvin ja mukana oli jokunen Luumäki-rallikin, mikä on hienoa. Harmillisen vähän niitä livenä kuulee ja Joey Luumäen laulamana vielä vähemmän. Jos en ihan väärin muista, niin Joeykin pariin kertaan ablodien perään sellaisen villin hepulijuoksun lavan päästä päähän kuin Peitsamokin alkuillasta.

Uusimmista biiseistä kaksi oli kovereita, joiden suomenkieliset nimet sointuvat hauskasti alkuperäisten kanssa: Kromi koristaa on Ramonesin Crummy Stuff. Toinen uusi lainabiisi on Kalsareissaan, joka on Ramonesinkin levyttämä California Sun.

Kakkahätä-77:n Mirko ja Teemu vierailivat taustalaulussa 

Tappajatomaattien ekassa encore-biisissä Siipi lonksuu  (kuva: M!ka)

Tuota keikkaa ei oikeen osaa ryhtyä kuvailemaan. Se oli enempi sellainen tunnetila ja tosi siisti fiilis, jota kuvaa aika hyvin Tappajatomaattien viimeinen encore-biisi What A Wonderful World.

Ei harmita kun se, ettei bändi soittanut Luumäkien Jos en sua saa –biisiä, eikä sekään nyt ihan oikeesti harmita…

Illan viimeinen esiintyjä oli I Walk The Line, johon ei minun keskittymiskyky eikä puhti enää Tappajatomaatti-myllytyksen jälkeen riittänyt, vaikka ei se huonolle kuulostanutkaan. Sinänsä harmi, kun en ole sitä aikaisemmin livenä nähnyt...

M!ka

Illan viimeinen esiintyjä oli I Walk The Line (kuva: M!ka).

Mirko (kuva: M!ka).

Mirko (Kakkahätä-77):

Peitsamon Kakkikselle tekemä sai fiiliksen kattoon

Keikka oli aivan mahtava! Jo Peitsamon Kakkikselle tekemä Urgent need to poo poo in 1977 sai meidän bändin fiiliksen kattoon ja koko Karin setti oli muutenkin täyttä rautaa.

Ekana biisinä vedettiin heti Kari Peitsamon Soft Ice ja maestro itse tuli lavalle kikkailemaan. Settilistaa ei ikävä kyllä enää ole, mutta melkein koko tuotanto soitettiin plus SIGin Vuosisadan Rakkaustarina Inkisen muistolle ja tulevalta seiskalta neljä biisiä Me ollaan KK-77, Päihteitä ja väkivaltaa, Rakkaus on psykoosi ja Tukkapöllyjä ja kepiniskuja. Keikka kesti ennätykselliset 50 minuuttia!

Joey Luumäki & Tappajatomaatit oli kanssa helvetin kova. Niin kuin taisin viimeksikin sanoa, niin jotkut vaan osaa ton homman, piste. Parhaiten jäi mieleen Siipi lonksuu niin, ehkä siksi kun kuulin sen jo soundcheckissä.

I Walk The Line meni ohi kun myin CD:itä.

Yleisesti, enemmän tällaisia bileitä. Hyviä bändejä ja loistavia tyyppejä!

Mirko (Kakkahätä-77)

Teemu (kuva: M!ka).

Teemu (Kakkahätä-77):

Oli vitun kivaa soittaa

Oli vitun kivaa soittaa, Merimaalle kiitos ilmaisesta kaljasta, vaikka Fosters onkin ehkä vähän niin ja näin. itse diggaan enemmän Olvista - ainoa suomalainen olut, joka on vielä suomalaisten omistuksessa. 

Oli mahtavaa päästä lavalle Joeyn kanssa laulamaan Siipi lonksuu niin ja se, että Peitsamo oli tehnyt meidän bändistä biisin "there will always be bands that turn it up to eleven/like urgent need to poo poo in nineteen-seventy-seven" oli niin pään räjäyttävää, että eihän tuota oikein ymmärrä vieläkään. Biisilistaa en muista paitsi, että Sigiä ja Peitsamoa soitettiin kovereina ja vamaan nää perusbiisit mitkä aina: Hamaan haimatulehdukseen asti, WC:stä terveyskeskukseen, Kemiallinen toppatakki, Tosi tylsä päivä jne...uudelta (joskus ilmestyvältä, en uskalla sanoa mitään koska se tulee - jo kaksi painosta mennyt vituiksi nääs saksalaisten vinyylinpainajien sekoilujen takia?!) eepeeltä soitettiin puolet biiseistä eli "Me ollaan KK 77", "Päihteitä ja väkivaltaa" sekä "Tukkapöllyjä ja kepiniskuja". niin ja vielä se "Rakkaus on psykoosi" joka on myös tuolla eepeellä, sitten kun se joskus tulee. se ei kyl oo mikään kovin kaksinen biisi. 

Mulla on oikeesti tosi hatarat muistikuvat tuolta keikalta koska olin niin sekiksissä ilmasesta kaljasta, ja kun oon niin köyhä nykyään niin onhan sitä sitten ryystettävä jos kerta mahis on. Kiitti kaikille jotka olitte keikalla, ja erityisesti Karille ja Joeylle ja sille tavastian ovimiehelle joka on oikeesti vitun mukava... lauloi Lama mitä tahansa!

Teemu (Kakkahätä-77)

Tappajatomaatti-kommentteja

Joey Luumäki ja Pete Pomodoro (kuva: M!ka).

Keikka meni hyvin, mitä nyt laulajan ääni prakasi vikassa biisissä. Oli niin monet treenit sun muut rassanneet kurkkua tässä viikolla, kolmen biisin Luumäki-keikkakin perjantaina.

Joey Luumäki (Tappajatomaatit)

Kaide Ketsuppi (kuvat: M!ka)

Mä olen hirveen huono arvioimaan omia keikkoja. Mutta ainahan sitä on pientä jännitystä ennen Tavastian keikkaa, mutta jätkät hoiti hommat kotiin. Joten keikasta jäi hyvä fiilis.

Kaide (Tappajatomaatit)

Tämä oli eka kerta kun olin soittajan roolissa Tavastialla, joten oli erityisen nastaa että kaikki meni niinkuin pitikin. Mitään ongelmia ei ollut, ja soittofiilis oli mitä mahtavin. Pientä lisäbuustia tuli legendaarisen keikkamestan ja loistavan yleisön lisäksi siitä, että illan Miksaaja-Janne on aikoinaan miksannut Joeya ja Kaidea vakituisesti. Peitsamon ja Kakkisten keikkojakin ehdin kuuntelemaan jonkun verran. Mikäs tämän hauskempaa. Kiitos!

Chemo (Tappajatomaatit)

Chemo ja Pete (kuva: M!ka).

Biisilistat

Kakkahätä-77:n biisilistaa:

Soft Ice 

 Hamaan haimatulehdukseen

WC:stä terveyskeskukseen

Kemiallinen toppatakki

Tosi tylsä päivä

"+ melkein koko tuotanto soitettiin"

SIGin Vuosisadan Rakkaustarina 

"...ja tulevalta seiskalta neljä biisiä:"

Me ollaan KK-77

Päihteitä ja väkivaltaa

Rakkaus on psykoosi

Tukkapöllyjä ja kepiniskuja

(Soft ice ekana, muusta järjestyksestä ei ole tietoa  -M!ka)

Joey Luumäki & Tappajatomaatit soitti Tavastialla näin:

(Nimipäiväsankaritar) Marjut on ihmenainen
Villi, villi itä
Heli oli Juvan kaunein
Surffaava tappaja
Hei beibi
Sopimatonta
Tyttö ja ilves
Nerohvirran oraakkeli
Kromi koristaa
Ei mun tyttöni kuollut
Sä lähdit kävelemään
Kalsareissaan
Mä en lähde huvipuistoon
Kaipaan sua
Nuori vihannes
Tappajatomaattien hyökkäys
encore:
Siipi lonksuu niin
What A Wonderful World

Kakkis-basso (kuva: M!ka)

Tavastialla oli liikkeellä myös Tappajatomaatti-kuvaaja (kuva: M!ka).