www.ramopunk.com

Ramopunkit keikoilla

Ramopunkit Puustockissa 2007

Juva 20.-21.7.07

Takaisin Puustockin -keikkaraportin etusivulle

Jonna:

Satakunnasta Etelä-Savoon

Kuvat: M!ka ja Ilpo.

Maukka Häirikkö ja bändin uunituore basisti Juuso Häirikkö (kuva: M!ka).

Jonna:

Satakunnasta Etelä-Savoon

West coast team lähti taas kohti Etelä-Savon kauniita maisemia odottavin ja iloisin mielin, vaikka Porissa sää näyttikin todella kurjalta. Matkan edetessä aurinkokin löytyi ja olo senkun koheni kohoamistaan.

Pienten kiertoreittien kautta (ensivuodeksi opettelen oikean ja vasemman) päästiin kuitenkin Juvalle ja  Kesakkoon. Mökki haltuun ja soiteltiin muille, että ketä kaikkia lähimaastosta voi löytää. Korkattiin kesäjuomat ja haisteltiin savolaista ilmaa. Komiaa. Oli hyttysiiki. Eksymisestämme johtuen tuli hieman kiire ja rentoutuminen ei kestänyt  kovinkaan kauaa kun jo soiteltiin taksia pelipaikalle.

Lähes heti porttien avauduttua nousi Häiriköt lavalle. Basistikin oli taas uusi ja vasta keikan jälkeen sen tajusin, kun joku asiasta mainitsi. Sokeana ei kannattaisi lähteä liikkeelle. Lieneekö syy kesäjuoman vai  silmälasien mökkiin jääminen. Juuso Reba siellä kuitenkin kuulemma heilui beisi kädessään. Kova keikka oli.

Meno hieman rauhallisempi kuin on yleensä Häiriköiden keikalla tottunut näkemään. Tänä vuonna ei  järjestysmiehet antaneet "ei saa pomppia" käskyään onneksi ja sai rauhassa pomppia. Kova aloitus oli ainakin  tulevalle illalle, vaikkei varsinaisesti mikään bändi enää Häiriköiden jälkeen kiinnostanut kovasti. Olihan luvassa taas se jokavuotinen Lindholm -vikinä. Onneksi Yön aikaan olin jo melko tiedostamattomassa tilassa. En ainakaan muista sitä nähneeni tai kuulleeni.

Nurmella istumista ja aurinkokin paistoi koko päivän. Hieno kesäpäivä ja kivoja ihmisiä ympärillä.

Ihan parasta. Kohta tulikin paikalle lisää ystäviä ja siirryttiin olut telttaan vaihtelemaan kuulumisia. Tik Tak katsottiin sitten vähän lähempää. Ehania tyttöjä. Alkuyöstä sitten otin taksin kohti Kesakkoa. Sinne oli tiensä löytänyt jo mökkinaapurit ja lisää ystäviäkin tuli yöllä paikalle. Kesäkuohari auki ja nukkumaan meneminen tuntui kaukaiselta  ajatukselta. Jatkot jatkui aamuun asti melkein. Kivointa ikinä!

Piknik-tunnelmaa (kuva: Ilpo).

The Tarjas on Punk!

Aamulla heräsin puhelinsoittoon jossa ilmoitettiin, että Tarjas joutuu perumaan piknik keikkansa. Manageri meinasi jo alkaa tivata tiukkoja selityksiä, kunnes tajusin asian olleen pilaa ja Tarjat pian jo pelipaikalla. Siispä piti pian nousta ja kömpiä sängystä ylös ja mennä suihkuun. Kesäjuomat laukkuun ja piknikille! Bussi oli tuonut jengiä jo paikalle ja ei kauaakaan kun Tarjasit nousi lavalle. Jännitti poikien puolesta ihan kauheesti, mutta ihan suotta. Setti rullasi alusta loppuun just niin kuin pitikin. Ekaksi keikaksi ihan loistava! Ensimmäisenä bändinä vaan ei oikein vielä saa yleisöä mukaansa kauheesti, mutta eiköhän vielä nähdä montakin keikkaa tulevaisuudessa. Tarjas on punk!

Paljon oli Sami saanut esiintyjiä haalittua tälle vuodelle ja seuraava bändi kapusikin lähes heti Tarjojen jälkeen lavalle. Micrat soitteli seuraavana iloista tyttömeininkiään, joka kyllä pistää aina hymyilemään. Kyseessä on  hyvällä tavalla omalaatuinen bändi. Piknikillä on ihan sanoinkuvaamattoman hieno tunnelma aina. Voi maata nurmikolla, kuunnella musiikkia ja samalla jutella ystävien kanssa ja tehdä uusia tuttavuuksiakin. Joey Luumäki esitti leppoisaa menoa myös jossain välissä. Parissa biisissä saatiin aikaan pientä yhteislauluakin. Tunnelmaltaan piknik on jotenkin hauska, kun kaikki istuvat keskenään ja seasta nousee toiset välillä lavalle esiintymään. Samin ja poikien Tarhapöllöryhmä oli hauska. Tulihan sentään oma Tarharyhmä -suosikkibiisi Soitetaan kovaa. Iskuryhmä sai aikaan jo hieman liikehdintää lavan edustalla. Pasimaisesta työtapaturmastakin oli bestis parantunut ja Iskuryhmä onneksi nähtiin piknikillä.

Eikä taas meinannut bändi päästä lavalta pois kun yleisö vaati lisää. Eikä ihme kyllä, on tää niin hyvä bändi.  Itsellä ainakin levy soi tasaisin väliajoin stereoissa kotona. Piknik oli laajentunut ja alueelle oli toinen "lava" missä esiintyi Kalle G ja Rytinäkerjäläiset. Pelkkä Kallen näkeminen saa minulle kyllä jo hyvän mielen ja hymyn huulille. Juuri sopivaa piknikmusiikkia. Nurmikkomusiikkia!

Piknik alkoi lähestyä loppuaan ja bussi lähti kohti festarialuetta. Jäin vielä hetkeksi aikaa suustamme kiinni, mutta onneksi Sami oli ystävällinen ja päästiin kyydillä festarialueelle. Kiitos Samille piknikistä ja ystävällisyydestä.

Micrat soitteli jo kun päästiin paikalle ja montaa biisiä ei ehditty enää kuulla. Seuraavana olikin sitten Maj Karma, jota piti mennä pomppimaan eturiviin. Uusi basisti on kyllä hauskan eläväinen ja tosiaan tuonut bändiin uutta eloa. Tosin vanhempia biisejä ei juuri kuultu, mutta hyvin pisti pomppimaan silti. Ensi viikolla Karmarockissa sitten uudestaan! Viikate aloitti ja sade samalla, joten oluttelttaan karkuun sadetta. Tosin ei se kauaa kestänyt kun aurinko ilmaantui taas paikalle.

Käytiin keräämässä voimia Juva Abc:ltä, että jaksaisi jotenkin iltaan saakka. Maijan keikan aikana tultiin takaisin alueelle ja silloin oli paikalle tiensä löytäneet myös lisää kesakkolaisia. Laskuhumala yllätti jo varhaisillasta. Costellon keikka piti vielä seurata ja sitten uni vei voiton. Kotimatka sujuikin hieman nopeammin, kun valittiin mun kartturin taidoille sopivampi reitti.

Kiitos Savo. Olette ihana.

Jonna

Hei vaan jopas lähti, makkarat nimittäin...

Piknikillä oli tarjolla makkaraa vapaaehtoista maksua vastaan (kuva: M!ka).