Kalle G ja Rytinäkerjäläiset

+ Gospel Bones

Kalle ja Rytinäkerjäläiset, sekä Manne (kuva: M!ka).

M!ka:

Kalle G ja Rytinäkerjäläiset K-klubilla

Kalle G ja Rytinäkerjäläiset soitti Kuopiossa mukavan underground-henkisellä K-klubilla. Sen verran harvinaista herkkua ovat tämän lajin keikat Kuopiossa, että heti kun tieto keikasta tuli, niin päätös oli jo tehty, että paikalle oli pakko päästä. Ja onneksi saatiin tieto keikasta, kun Kalle pari päivää aikaisemmin laittoi vieraskirjaan viestin. Ilman sitä olisi koko keikka jäänyt huomaamatta. Jatkossa otettaisiin mielellään keikkatietoja vastaan. Yleisöä oli paikalla ihan mukavasti. Ilmeisesti Gospel Bonesin suunnalla sana keikasta oli kulkenut ihan hyvin. Mukavasti oli ramopunk-jengin tuttujakin paikalla, niin Kuopiosta kuin muualtakin Suomesta.

Kalle G ja Jukka valmistautumassa keikkaan (kuvat: M!ka).

Bändi alkoi soittamaan joskus puoli kymmenen maissa taustatukenaan bändiin kuulumaton, mutta keikoilla tiiviisti mukana nähty Manne ja Mannen rytmimuna. Ensimmäisenä biisinä kuultiin Kauan sitten, joka jäi vahvasti mieleen ja imaisi minut mukaansa bändin mystiseen bluespunkkiin. Kallen maaninen ääni, vimmainen kitara ja Jukan rummut… lopputulos on jotain maagisen vangitsevaa, varsinkin K-klubin kaltaisessa pienessä paikalla, jossa yleisö ja esiintyjät ovat väkisinkin lähellä toisiaan. Ei sitä voi kuvailla. Se täytyy kokea. Tästä showsta oli ulkokohtaisuus niin kaukana kun vaan voi olla. Tämä oli minulle jo neljäs tai viides Kalle G:n ja Rytinäkerjäläisten keikka ja siitä huolimatta kaksikko onnistuu yllättämään positiivisesti.

"Älä leikkaa sitä, älä leikkaa sitä..." (kuva: M!ka).

Tällä kertaa pääsin hyvin seuraamaan Jukan eli, huom. monikossa, Rytinäkerjäläisten rumpujen soittoa aitiopaikalta vähän ”lavan” sivusta. Kyllähän Jukka paria tavallista bändin jäsentä vastaakin, siitä varmaan tuo monikkomuoto. Niin huikeaa hänen rumpujen soitto on, että sitä seuratessa unohtui välillä jo kuunnella itse biisejäkin. Katseen vangitsevasta rumpaloinnista huolimatta ehdin kyllä sen verran biisejäkin kuuntelemaan, että uskallan sanoa, että niistä nousi ehkä parhaiten esille Kauan sitten, Älä leikkaa sitä, Tyhmä kuin Texas, Sammaleet ja jäkälät sekä Liike on lääke.

Rytinäkerjäläiset, eli rumpali Jukka (M!ka).

Se jäi vähän harmittamaan, ettei kahta aikaisemmilla keikoilla kuulemaani huippubiisiä, Darwin ja Riisu se pois keikkasetistä löytynyt. Sitä kun ei taas tiedä, milloin saa seuraavan mahdollisuuden tätä bändiä kuunnella, kun bändillä ei sitä levyäkään ole tehtynä…

Illan pääesiintyjään, joka oli käsittääkseni ainakin osittain Cosmo Jones Beat Machinen jäsenistä muodostuva Gospel Bones, en aluksi jaksanut keskittyä ollenkaan. Kallen ja Jukan keikan jälkifiilikset ja tuttujen kanssa juttelu veivät voiton. Jossain vaiheessa vaan alkoi tennari heilumaan ihan väkisin Gospel Bonesin musan tahtiin ja lopulta tuli mentyä kuuntelemaan keikan loppuosaa tarkemminkin.

K-klubilla soitto loppuu jo viimeistään 23.30, sillä muussa tapauksessa naapurit kuulemma hälyttävät poliisit paikalle. Gospel Bones taisi venyttää keikkaansa varttia myöhempään, mutta poliisioperaatio jäi siitä huolimatta kokematta.

Se hyvä puoli tuossa keikkojen melko aikaisessa päättymisajassa on, että soiton päätyttyä jää vielä hyvin aikaa jutella ihmisten kanssa, vaikka autokuski vetikin minut korvasta ulos tilanteeseen nähden ihan liian aikaisessa vaiheessa.

M!ka

"Liike on lääke, hiki on se hoito ja pää on se potilas..." (kuva: Sanna).

Kalle G ja Rytinäkerjäläiset rytisi K-klubilla näin:

Kauan sitten

Kananpäämies

Tyhmä kuin Texas

Tohtori hyvä

Sammaleet ja jäkälät

Älä leikkaa sitä

Liike on lääke

Meteli

Emäntäni jytää

Tanzanin poika

Aasin polkka

Palkka rakkauden / Junttaa