M!kan RamoPunk-SiVuT   Ramopunk-uutisia

  Vieraskirja

Ramopunkit keikoilla

Takaisin Ramopunkit keikoilla sisällysluetteloon

Vastavirta-klubi, Tampere. 14.10.06

Anatomia

Suomen kaupungin teatteri

The Blitzkrieg Boys

Rehtorit

Kuva: Ilpo.

Converse-kerhon fetsipäisen juontajat Rehtori Heko ja Kimmo Liskomäki (kuva: Ilpo).

Jeke:

Converse Kerho 14.10.06. Vastavirta, Tampere.

Itse en ollut aiemmin päässyt osallistumaan yhteenkään Converse-kerhon tapahtumaan. Olinkin päättänyt, että tänä vuonna tapahtumaan osallistun, vaikka mikä olisi. Esiintyjäluettelo vielä vahvisti motivaatiotani, kun löysin listalta Rehtorit ja Real Vacationin.

Koska pohjoisesta todellakin on yhtä pitkä matka etelään, kuin etelästä pohjoiseen, asettaa välimatkat joskus haasteita. Kimppakyyti Real Vacationin kanssa madalsi budjettia mukavasti. Silloin Mr. Murphy astui kuvaan. Real Vacation joutui viime hetkillä perumaan keikkansa rumpaliongelman vuoksi. Kariutuisiko koko reissu tähän? Onneksi Real Vacationin J.J. Huotari osoitti suurta asennetta lähtemällä vastoinkäymisistä huolimatta promoilemaan Vastavirtaan. Vaniin J.J:n ja allekirjoittaneen seuraksi hyppäsi vielä veljeni Juke. Oulusta otimme Jonilta mukaan setin painotuoreita RV-paitoja sekä levyjä. Pitkä matka taittui rattoisasti hyvässä seurassa hyviä levyjä kuunnellen.

Perille päästiin joskus klo 19 jälkeen. Vastavirta toi paikkana mieleen jonkinlaisen olohuoneen. Pieni paikka takaa ainakin sen, että tällaisissa pienten marginaalien tapahtumissa saadaan aikaan tungosta ja väen tuntua. Autoimme Jaria pystyttämään myyntipöydän, jonka jälkeen olikin aika ottaa hieman kurkun kostuketta, M!kan lempimerkkiä, sekä tutustua paikan atmosfääriin. Paikalla näkyikin Ramo-piknikistä tuttuja kasvoja sekä ramo sapiens porukkaa, joihin oli kesällä uutena tyyppinä ehtinyt hieman tutustua. Hoksasin jättäneeni kameran kaverin kämpille, joten illan kuvallinen taltiointi epäonnistui. Onneksi Ilpolla oli kamera mukana ja hän aikoikin kuvata muistikortin täyteen.

Anatomia (kuva: Ilpo).

Anatomia

Rehtori Heko toimi pää-äänenkäyttäjänä aloittaen illan ohjelman puheenvuorollaan. Onko joku muuten ollut joskus tilanteessa, jossa tuo verbaalinen veijari olisi jäänyt sanattomaksi?

Illan musiikkitarjonnan aloitti Mikkelin punk-poppoo Anatomia, josta Heko tyylilleen uskollisena totesi, että yhtyeen nimi on oikeasti Alastomia, mutta tuona iltana bändi esiintyisi nimellä Anatomia. Itse näin yhtyeen ensi kertaa 2006 Piknikissä. Poppoo on löytänyt oman juttunsa musiikissa ja saanut lyhyessä ajassa kovasti rutiinia esiintymiseen. Lavailme olikin varsin energinen ja hyvin porukka mahtuu noihin piireihin. Vuorovaikutus yleisön kanssa toimi lämpimästi.

Suomen kaupunginteatteri

Illan kulttuuriannista vastasi Suomen kaupunginteatteri, eli Rehtori Heko avustajineen. Täältä tulee yö –teatterispektaakkeli oli punkmaisen yksinkertaisin lavasteratkaisuineen nerokas. Juoni tiiviisti: Luigi Lipeväinen –tyylinen, pitkäviiksinen managerin liero hoiteli puhelimella musajuttujaan. Koska viiksivallu oli epärehellinen suojattejaan kohtaan, puuttui omatunnon ääni peliin, hänen saadessaan puhelun, jonka sisältönä oli  Täältä Tulee Yö –biisin sanat. Kertosäkeen Täältä Tulee Yö –kohdissa ilmestyi näkyviin aina Olli Lindholmin kuva kerta toisensa jälkeen, jolloin manageri-lieron pakokauhu kohosi yli sietorajan. Paha sai siis palkkansa. Tällaisesta pienestä välipalasta pitäisi muuten luoda traditio.

Blitzkrieg Boys (kuva: Jonna).

Blitzkrieg Boys

Levynjulkaisukeikallaan ollut Blitzkrieg Boys nousi lauteille seuraavaksi. Itse kuulin orkesteria ensimmäistä kertaa. Kyseessä oli ilmeisesti kuitenkin varsin pitkän linjan orkesteri, jonka uudelle levylle oli koottu lauluja uran varrelta.

Jossakin vaiheessa iltaa tuli ikävä Real Vacationia. Valitettavasti illan suorasuuntaustulitus jäi kuultavaksi johonkin toiseen tapahtumaan. Monet yleisöstäkin (n. 100) olivat odottaneet näkevänsä Kemin konekiväärikomppanian livenä. Mutta "elämä on kovaa", kuten eräässä upeassa biisissä osuvasti todetaan.

Rehtorit

Illan ehdoton kohokohta oli liekeissä roihuava, odotetun pitkäsoiton vasta julkaissut Rehtorit. Yhtyeen lavailme on tavattoman energinen ja henkeäsalpaavan positiivinen. Mukaansatempaavat kappaleet toimivat livenä aivan älyttömän hyvin (oulua). Sanna kasvaa laulajana koko ajan ja bändin soitosta oikein kumpuaa hyvä henki. Sami ja Mikko täydentävät osastoillaan harmonian. Samilla onkin taustalauluissa tärkeä rooli. Yhtyeen sähköjänis, Rehtori Heko puolestaan tarjoaa sellaisen lavailmeilyn ja –ilveilyn, johon harva pystyy. Nykytekniikka kun vielä mahdollistaa säntäilyn sinne tänne, toteutuu levykansien kommentti: ”Tuolta se tulee ja tonne se menee” oikein kirjaimellisesti. Ensin vipellystä lavalla ja seuraavassa hetkessä brassailua baaritiskillä tukevassa kitaristiasennossa.

Jos en nyt aivan väärin muista, jyrähti illan setti käyntiin Surf-tytöllä. Ramo-kansa sai kuulla uuden ja mainion Klassista musiikkia –levyn lähes kokonaan. Menkää ja ostakaa se levy!

Kun settiä vielä täydennettiin hyvin valituilla Hiljaa! –levyn helmillä Perjantain ja maanantain välinen yö, Nuorempi kuin koskaan ja Maailman huonoin TV, oli kokonaisuus täydellisen nautinnon paketti. 

Kuten aina fanin näkökulmasta, on hyvä setti joka kerta liian lyhyt ja keikka loppuu. Viimeisen biisin jälkeen yleisö halusi toki vielä encoren. Syntyi tietenkin toivehuutokilpailu, jonka lopputulosta katsoja ei koskaan voi tietää. No nyt meikäläinen ensinnäkin puristaa sanallisesti Hekon kouraa siitä, että hän tapansa mukaan oli tilanteen tasalla ja osoitti hyvää huumoria. Sannalle verbaalinen halaus kiitoksena siitä, että meikäläisen kailottama Runaway-coveri, Muistokirjoitus sai kunnian päättää mukavan illan. Tuo biisi jäi nimittäin pitkäksi aikaan jostain syystä Piknikissä soimaan mieleeni. Woimasoinnun Hannulla on tuo biisi, joten varmaan kuulemme sen jollain tulevalla Woimasointu-kokoelmalla. Vai mitä Hannu? Omat erityiskiitokseni osoitankin Rehtoreille. Uskollisena Ne Luumäet –hörhönä on mahtavaa, että tämän kaltainen musiikki vielä elää, voi hyvin ja jopa kehittyy. Minun mielestäni se juuri siksi onkin klassista musiikkia. Toivotan Rehtorit lämpimästi tervetulleeksi vuoden vaihteen jälkeen Oulun pakkasiin. Jospa sitä keksisi vastavetona jonkin pienen yllätyksen kannustukseksi keikalle.

Tapahtuma oli mukava ja jatkoilla käytiin Rock House –nimisessä paikassa. Terveiset kaikille entisille ja uusille tutuille. Henki elää. J.J:lle erityiskiitokset kokonaisvaltaisesta viikonlopusta. Ehkäpä vielä joskus jossain törmäillään…

Jeke

Jonna:

Converse Kerho 14.10.06. Vastavirta, Tampere

Koko päivä oli aika kiirusta ja hässäkkää ja meinasi jo tulla paniikki, että ehtiikö ajoissa paikalle. Varttia vaille ysin olin kuitenkin paikalla ja ehti siinä hyvin vielä ennen Anatomiaa nautiskella juomaa ja tuttujen seurasta.

Anatomian keikka oli hyvä ja energinen. Jotenkin kolahtaa kerta kerran jälkeen enemmän tää bändi ja sai heti ihmisiä jo lavan eteenkin vaikka aloitus oli suhteellisen aikaisin. Itse tässä vaiheessa tyydyin katselemaan tämän vedon istuen. Varmaa soitantaa ja pojat ottaa kyllä lavan haltuun joka kerta tyylikkäästi.

Tähän väliin saatiinkin kokea hieno kulttuurielämys teatterin muodossa. Pääosaa näyttelivät Rehtori Heko ja Kimmo Liskomäki. Esitys oli varsin mainio ja pieni Olli Lindholmin pilkkaus toimii porilaiselle aina. Hauska esitys oli!

Seuraavaa keikkaa odotin kovin. Blitzkrieg Boyseihin hetki sitten vasta tutustuneena oli hauska nähdä livenä ja kun bändillä on pitkä tauko ollut niin miten homma vielä toimii? Hyvin toimi ja lavan edustalla oli melkoisen täyttä. Ihmiset tuntui olevan innoissaan kyseisen bändin paluusta eikä ihme. Saa nähdä miten lähtee homma käyntiin. Toivotaan parasta, että keikkoja alkaa tulla enemmänkin. Pieni jännitys saattoi näkyä, mutta se on ihan ymmärrettävääkin kun bändi on vasta palannut 10 vuoden tauolta. Hieno keikka!

Rehtorit (kuva: Jonna).

Rehtorit viimeisenä ja viime Rehtorit keikasta ei ollutkaan kuin parisen viikkoa aikaa. Toki mikäs siinä, kyllähän näitä katselee ja kuuntelee. Ja nyt kun uuteen levyynkin on jo päässyt tutustumaan niin oli kiva nähdä taas. Sannaa voisin taas hehkuttaa maailman ääriin, mutta ne voi lukea edellisistä kirjoituksistakin. Rehtorit on saaneet hienosti setin kasaan Sannan johdolla ja varmuutta on tullut huima määrä lisää lauluun. Pisti taas kivasti pomppimaan ja fiilis oli kyllä ihan katossa taas. Vanhoista biiseistä Perjantain ja maanantain välinen yö sai mukavasti kaikki laulamaan ja tietysti Mä uskon meihin, joka kuultiin myös sai viimeistään kaikki laulamaan yhteislaulua.

Kivaa oli ja mukavaakin taas.

Jonna

Blitzkrieg Boysin kokoelmalla aikatauluongelmia:

Ilmestyy - ei ilmesty - ilmestyy - ei ilmestyy...

The Blitzkrieg Boysin Converse-kerhon keikan oli tarkoitus olla samalla kokoelmalevyn julkaisukeikka, mutta muutamaa päivää ennen näytti jo siltä, että bändi joutuisi heittämään levynjulkaisukeikan ilman levyä ja Woimasoinnun Hannu oli Suomen ahdistunein levy-yhtiön pomo. Näin Hannu selvitteli kolme päivää ennen Converse-kerhoa levyn julkaisuun tulleita mutkia:

Hannu:

UURGH...

Yleensä levyn painoon saattaminen menee viime tippaan. Tällä kertaa ei. Aikaa oli ruhtinaalliset 3+ viikkoa, kun kaksi viikkoa on riittävä aika. Keskiviikkona jysähti sähköpostilaatikkon pikku ylläri: painotalon tuotannossa sattuneen kommelluksen vuoksi levyjen matkaan saaminen Saksasta
Näytti vähän haasteelliselta. Voisi siis olla, että levyt tulisivatkin vasta maanantaina Suomeen. Oliko julkkarikeikka edelleen 14.lokakuuta, oli siis kysymys s-postissa. URGH!

Asiakaspalveluhenkinen painotalon edustaja lupasi torstaina, jotta yrittävät saada osan levyistä ajoissa maahan. Ja hetken päästä ilmoitti, että saisivat osan painoksesta Tampereelle perjantaiksi, mutta ilman muovikoteloa, tuota melko oleellista osaa cd-levyssä, ja pakkaisivat Suomen päässä riittävän määrän lauantaiksi, lupasivat vielä toimittaakin johonkin sopivaan paikkaan. No, tämähän riittää hyvin, eipä koko painos kuitenkaan mene heti kaupaksi. Hiljaisten levyjen kanssa sovittiin, että levyt voidaan toimittaa Hiljaiseen varastoon odottamaan Woimasoinnun delegaation saapumista Tampereelle. HUH HUH!

Perjantaina puolenpäivän aikaan tuli uutta infoa, levyt olivat lähteneet Saksasta hienosti kohti Suomea. Vaan ei Tampereelle, vaan olivat jo DHLn matkassa suuntaamassa Espooseen, edelleen ilman noita muovikoteloita. UUURGH!

Eipä sitten muuta, kuin kiikuttamaan paketti matkahuoltoon kohti Tamperetta pakattavaksi. Tätä kirjoitettaessa ei vielä uskalla sanoa, loppuuko tämä tarina UURGH! vai HUH HUH!

Terv.  nimim. annetaan vähän käytetty pienlevy-yhtiö hyvään kotiin ennen vatsahaavan lopullista puhkeamista.

Hannu / Woimasointu

...ja kyllähän se levy ilmestyi:

Hannu:

Waikeuksien kautta Woittoon!

The Blitzkrieg Boysin levyn kommelluksia tulikin jo kuvailtua täällä. Levyt löytyivät hyvissä ajoin ennen H-hetkeä Hiljaisten Levyjen pääkonttorin varastokompleksista, jonne painotalo oli ne toimittanut. Hyvissä ajoin Vastavirta-klubille ja soundcheckin kuuntelua sekä kävelyretki Pulteriin katsomaan paikallista ramoleiriä. Takaisin taas hyvissä ajoin kuulemaan lisää soundcheckiä.

Anatomialta toinen keikka, jonka olen nähnyt. Parempi näistä kahdesta. Tosin ensimmäinen oli piknikillä, jossa oli kaikenlaista muuta säätämistä menossa koko ajan eli ei välttämättä ollut havaintokyky paras mahdollinen. Real Vacationin JJ. Huotari hoiti keikalla kaiken oleellisen eli distron. Valitettavasti Real Vacation ei pääsyt lavalle asti, edellisestä havainnosta on allekirjoittaneen osalta jo vuosi ja JJ vannoi shöyn olevan parantunut edelleen. 

Blitzkrieg Boysia tulin seuraamaan ihan lavan eteen, sitä kun en ole ikinä aiemmin livenä nähnyt, kuullut vain levyltä. Rehtorit olinkin pakotettu seuraamaan levypöydän takaa, kuten aiemmin Anatomiankin. Hauskaa oli, porukkaa tuntui olevan alkuillasta vähemmän ja loppuillasta enemmän vai kuvittelenkohan vaan. Paljon tuttuja. Heijastin-idea oli loistava. Nyt sitä ei vaan uskalla käyttää, jos vaikka se hukkuu!

Nyt pitää aloittaa peruskuntoharjoittelu maaliskuuta varten. Väsytti sunnuntaina ja maanantaina ja tiistaina ja... Mean Idolsin CD on ihan pian käsissä, siinä onneksi Hiljaiset levyt hoitaa jakelu- ja promopuolta, itse pitää ruveta ehtoolla lähettelemään BB:n promoja eri puolille. Samalla lähtee Ratpackin & 70-luvun Vihannesten keväisen nettisinkun promoja muutamalle valitulle toimittajalle ja lehdelle.

Hannu (Woimasointu)

Karppa:

Anatomiaa Vastavirrassa

Meidän bändi sai kunnian soittaa Converse-kerhossa! No, Mikkelistä on tunnetusti pitkä matka joka puolelle ja Tampere ei ole poikkeus. 

Onneks saatiin lainaan bensaystävällinen vihreä pakettiauto jolla saatoimme mahdollistaa matkan Vastavirtaan. Matkan aikana pelattiin lähinnä bändipeliä (koko matkan) ja kuunneltiin hyvää musaa kuten Pelle Miljoonaa ja vanhaa Klamydiaa Hipon kannettavasta gettoplasterista. Niin ja olutta me juotiin kans. 

Mika meinas kuolla tarjoamaani panniiniin jossain Heinolan kohdilla ...ärhäkkä tompskuallergia + paprika muistuttaa paljon tomaattia... Mutta tilanteesta selvittiin onneks nauruilla. Keikkaa me odoteltiin kovasti, koska näitä pitemmän matkan esiintymisä ei meille ole paljon toistaiseksi tarjoutunut.

Vastavirta on paikkana aika mielenkiintoinen tapaus. Yleisilme ei tosiaankaan oo mistään hotellin aulasta, mikä tietenkin korostaa paikan katu-uskottavuutta. Silti paikassa vallitsee olohuonemainen tunnelma ja rento fiilis.. ..koti.. hmm

Antomian keikka sujui ihan hyvin vaikka ei se niitä parhaita vetoja ollutkaan. Hipon tukka totisesti näytti hulvattomalta kaikessa lässähtyneisyydessään. Itseni puolesta todettakoon, että olin hiukan
pettynyt kitarasaundeihin, joka ei ollut miksaajan vika, vaan oma. Siinä härvelissä on patteri ja se oli tietysti just Tampereella loppumassan. Ja jos se pirun patsku on loppu ni ne kielethän ei oikein tahdo soida, tai siis kuulua vahvarista, joten soittamiseen joutuu keskittymään ihan liikaa. Mutta muuten oli pirun hauska soittaa ja nautittiin lavalla olemisesta täysin rinnoin.

Blitzkrieg Boys oli uusi tuttavuus minulle. Pojat soitti menevää ramopunkkia Lontoon kielellä. Hyvää settiä. Näkee, että lavalla ei olla todellakaan ekaa kertaa. Koko keikkaa en kerenny katsatamaan, kun olin omasta setistä vielä niin puhki, että piti nauttia urheilujuomaa takahuoneessa.

Rehtorit oli illan odotettu kohokohta. Niistä näkee, että ne tykkää hommastaan. Energistä menoa josta suurelta osalta Rehtori Heko on vastuussa. Hulvattoman hauska  "soitampa kitaraa tuossa kalja tiskillä"- nostatti tunnelmaa. Ehdottomasti Suomen parhaita live-bändejä. Mä tykkään siitä kans, että melkein kaikki laulaa Rehtoreissa, mikä tuo lauluihin todella paljon massaa ja ulottuvuutta. Lisäks Rehtoreiden biisit ei ole kaikki samanlaisia mikä mielestän on muodostunut monen bändin ongelmaksi. Biisit erottuu yksilöinä selvästi. Yleisö ja minä tykkäsi kovasti setistä.

Anatomia kiittää Conversen järjestäjiä, kaikkia paikalle tulleita, miksaajaa, Rehtoreita ja Blitzkrieg Boysseja.

Karppa (Anatomia)

Blitzkrieg Boysin kommentteja

Saksalaisen tehokkuuden takia saimme jännittää aina lauantaille saakka, että saisimmeko levymme ajoissa Suomeen. Viikon aikana kuuluikin mielenkiintoisia signaaleja levy-yhtiömme päämajasta. Aloimmekin jo Blitzkrieg Boysin leirissä humoristisesti epäillä laajaa saksalaista salaliittoa bändiämme vastaan. Olihan meidän ja sakemannien välillä ollut aikaisemminkin jonkinasteista informaatiokatkosta.

No, onneksi näin ei tietenkään todellisuudessa ollut ja osa levyistä saapuikin Suomeen "jo" perjantaina. Tiukille meni, mutta levyjulkkarit päästäisiin pitämään. Hienolta tuntui saada ensimmäinen uusi Blitzkrieg Boys -levy kouraan kuudentoista vuoden odotuksen jälkeen, sillä vuonna -95, ilman lupaa julkaistua Back from Nowhere CD -painosta ei lasketa mukaan.

Illan keikkahan oli meille vasta toinen tällä vuosituhannella tehty ja juuri tällä kokoonpanolla ensimmäinen. BB:hän on treenannut vuoden -06 aikana neljällä eri rumpalilla! Ja toivottavasti tällä kokoonpanolla myös jatketaan. 

Kesällä Puntala rockissa oltiin hieman harjoiteltu, mutta tässä keikassa oli jo comeback keikan tuntua, mistä suuri kiitos vastaaottavaiselle yleisölle. Tietysti kotikaupungissa, kotiyleisölle on aina helppoa soittaa, mutta myönnettäköön, että ennen keikkaa jännitti, sen verran erityinen tapaus Blitzkrieg Boys on.

Mutta tästä jatketaan eteenpäin, lukekaa Ramopunk-uutisia, niin tiedätte minne.

JK Blitzkrieg (Blitzkrieg Boys)

Rehtorien kommentteja

Paranee vaan. Voiko seuraava keikka olla aina parempi? Järki lähti nyt kyllä.

Kahden viikon takaisesta Rockhouse-yleisöstä oli paikalla uusia tuttuja naamoja. Heti lähdöstä tuntui, että tänään kulkee. Kulki. On todella hauskaa soittaa uusia biisejä, jotka yleisö tunnistaa! Välillä tekisi mieli itsekin mennä seisomaan yleisön sekaan ja katsella, miten Reponen jr, Mikkola ja Mikko pistää menemään. Mä uskon meihin -biisin ekan kertosäkeen jälkeisistä tapahtumista ei ole muuta muistikuvaa kuin leeeeeeeveeeeeeeä hymy omalla naamallani.

Illan kruunasi ihana naisparivaljakko, jolla oli "Suklaata ja viinaa"-t-paidat! (Terveisiä: me opetellaan se biisi vielä!)

Rehtori Heko (Rehtorit)

C-kerhossa oli taas erinomaisen miellyttävä soittaa. Olisin voinut soittaa noiden soitettujen 17 kappaleen jälkeenkin vielä tunnin tai kaksi, eikä olisi tuntunut missään, paitsi ehkä jossain.
Hyvä yleisö = Hyvä meininki. Kiitos kaikille paikalla olleille!

Rehtori Mikkola (Rehtorit)

Converse-kerhon kommentteja

Iso kiitos kerhoilijoille hyväntuulisesta ja energisestä illasta. Illan positiivinen yllättäjä oli ehdottomasti Anatomia. Jätkillä on näköä, lihaksia, soittotaitoa ja biisejä - tytöillehän näitä bändejä etupäässä tehdään eli lavan eessä oli kiva olla :-) Suositus 10+ . Suomen Kaupunginteatterin esitys Täältä tulee yö oli illan napakymppi - paras teatterikappale ikuna. Taimaukset, taitot ja sisältö priimaa tavaraa. Muutenkin ilta oli musiikillisesti makoista kuunneltavaa. Blitzkrieg Boys sai yleisön liikkeelle, ja Reksit tekivät laatukeikan.

Anu Vee (Converse-kerho)

Hieno ilta, mukavia ihmisiä ja oli siellä kai jotain bändejäkin. Anatomia oli t-o-s-i paljon parempi kuin uskalsin odottaa. Olis vielä astetta parempi, jos basistilla olis vähän miehekkäämpi basso. Suomen kaupunginteatteri oli Suomen paras kaupunginteatteri. Blitskrieg Boys oli hauska nähdä livenä, kun ei sillon aikoinaan ikinä tullut todistettua. Rehtorien keikka oli paras Rehtorien keikka piiiitkään aikaan, mitä on tullut nähtyä. Sanna on parhaimmillaan keulakuvana ihan uskomattoman karismaattinen hahmo. Mulla oli kivaa, kiitos ja hyvää illan jatkoa.

Ville Vee (Converse-kerho)

Oli jotenkin erittäin hyvä fiilis jo ennen tohinan alkua. Anatomia yllätti iloisesti. Tiukkaa soittoa ja hyvä meininki!

Suomen kaupunginteatteri oli pakko saada taas lauteille. Kun ei ammattitaitoisia näyttelijöitä saatu, päätettiin Kimmo Liskomäen kanssa olla sellaisia. Täältä tulee yö tuntui kolahtavan aika monelle. Tuhat kiitosta hyvin keskittyneelle yleisölle! Blitzkrieg Boysia en nähnyt.

Rehtori Heko (Converse-kerho)