Ramoviisuilijat keikalla:

Bullshit Brothers Känkkäränkässä Vuohijärvellä 26.11.05

Ramoviisuissa 2005 hyvin menestynyt Bullshit Brothers keikkaili Vuohijärvellä. Mr. Shit kertoo Veljesten keikasta näin:

Wach auf Du Arschloch! Scheiße, Schluss mit schnarchen. Uusi keikkapäivä alkaa sarastaa jo hyvissä ajoin ennen heräämistäni saksalaisen nahkahousunörtin kovaääniseen valitukseen kuorsaamisesta. ”What the fucking cool action you have arranged?” haluaa tietää hän kärsimättömästi heti. No raittiissa ilmassa  rotkon yli hyppelyä olis tarjolla ja sinä hlvtin herättäjä saat hypätä ensimmäiseks ilman köyttä, kele.

Onneksi veljeni Mr. Bull tulee pelastamaan tilanteen ja tajuaa juottaa pannullisen kahvia.

Loistava ”Löysät pois ja lauteille”- metodi toimii täysillä, keikan alkuun on aikaa 9 h, eikä keikka edes tangeeraa ajatuksia. Edellisillan savusauna-grillaus-laulu-sessio venähti hieman ja alkaa oleen hoppu siirtyä Lapinsalmen kalliolle hyppäämään salmen yli. Retkikunta Mr. Bull & Mr. Shit ja seitsemän saksalaista laahustaa paikalle vähäisin tappioin. Kilometrin matkalla neljästä mäyräkoirasta vain yksi tuhoutuu kivikkoon, loput saavat eläimellisen hellyttävää huolenpitoa osakseen.

”Eihän tää oo korkee kallio, vai onko?” Hyppy tyhjyyteen, hampaiden puristus ja vähä jännittää, et kastuuku perse. Kiipeilyköydet, joiden varassa valjaat killuvat, antaa yllättävän paljon periksi, eikä etukäteen voi 100 %:sesti tietää kuinka alas vajoaa. Onneksi alla oleva salmi ei kuitenkaan vielä oo jäässä.

Hyppy lauteille, hampaiden puristus ja y-ka-ko-ne! Taas jännittää. Ja taas Mr. Bull pelastaa tilanteen kuuluttamalla ekan biisin jälkeen ”Hyvää iltaa Vuohijärvi. Me ollaan tosiaankin Bullshit Brothers ja aina ku me soitetaan, tapahtuu jotain kummaa...” Toka biisi, eka hyppy ja kitaran langattoman lähetin lopettaa toimintansa. Paluu perinteiseen piuhahässäkään yhdessä säkeistössä.

Orkesteri on intoo täynnä ku oluttynnyri ja se kuuluu soitossa. Rytmisektio tuuttaa ku itämaan tietäjät konsanaan ja front linen konekiväärikitarat tekee selvää jälkeä. Mr. Bull vetää korkeaa veisua. Hypityttää hemmetisti. Vikan biisin aikana joku hörhelö kampes lavalle ja ”poistettaessa” pisti kitaravahvistimen eessä olleen mikkiständin paskaksi. Erityiskiitos Hantalle, joka säntäs tikkana paikalle ja piteli mikkiä keikan loppuun asti vahvarin edessä.

Jopa yleisö tykkää, seuraa encore 1, kaks biisii. Ja taas yleisö tykkää, seuraa melkein encore 2, mut sanoista ei oo havaintoo. Hemmetti. No voidaanpahan lähettää loistava uutuuskipale Ramoviisut 2006 kisailuun, ku sitä ei sit esitettykään julkisesti.

Homma toimii ku junan gravitaatio vessa.

Keikan jälkeen kerkes jo hieman miettimään mitä Suomineidon terapeutti Veltto Virtanen mahto tarkottaa lausuessaan ”... vaikeinta on saavuttaa täydellinen tyydyttymisen ja velttouden tila. Harva nainen on nähnyt täydellistä Velttoa, aina sitä jää jonkinmoista jöpötystä nääs...”

Veltto veti ennen BsB keikkaa akustisen session, jossa tajunnanvirran ja musisoinnin suhde oli taatusti normaalista poikkeava. Selväksi tuli kuitenkin ettei VV ole koskaan ollut poliitikko.

Raivopäät kiipee lavalle, Veltto spiikkaa ja Elektroninen xtaasi lähtee rullaamaan. Voiks tää olla sama Veltto? Sponsored by Imatran Woima? Keskiajalla moni mylly ois saanu energiansa Velton heilunnasta. Veltto vetää vielä RP:n kanssa Me noustiin kellareista revityksen. Veltto spiikkaa lyhyellä monologilla Acen stagelle. Ace on eittämättä koko Härmän katu-uskottavin Rockkukko! Siitä ei jää kenellekään epäilystä. Lisää Ratsiaa, taidetta, ja showta koko rahalla. Ace & VV spektaakkeli on v:n kova. Ehdottomasti universumin kovin punkduo! Tuskin maltan odottaa Tribute to Ratsia kiekon julkaisua.

Veltto poistuu meditoimaan ja Ace ottaa lavan haltuun. Ponnistuksen puolesta Ace pääsis mäkihyppymaajoukkueeseen kevyesti. Alastulotkin on tyylikkäitä, vaikkei ehkä ihan FIS:n normiston mukasii, ja liitäminen taittuu kyllä... Raivopäät runttaa asenteella. Hyviä ralleja, homma toimii. Pogoilua, ei mokailua. Hyvä fiilis ja ens kerralla taas uudestaan.

Mr. Shit (Bullshit Brothers)

Bullshit Brothers soitteli näin:

Jos... niin miksi?

Kaikukoppa

Älä sano

Kaks kaveria

Liekkipaita

Väärin

Skuugi

Verta & kyyneleitä

Ennen loppua

Vuohijärven yöt

Mä haluun sut

Whiskey in the Jar

encore:

Tahdon rakastella sinua

Wonderfull World

Tätä biisiä (joka jää salaisuudeksi) ei sitte vedettykään...

Kretiinit keikkaili muutaman biisin verran Kemissä 17.12.05

Kretiiniellä oli 17.12.05 muutaman biisin keikka Kemissä Music Bar Koodin Rockfutis-illassa. Kuvia keikasta löytyy bändin nettisivuilta. JP Kretiini kertoo keikasta näin: 250 henkeä Koodiin on paljon ihmisiä. Ei sinne enempää mahdu. Mä en ole koskaan nähnyt että sinne olis jonoa, mutta nyt osa joutu odottamaan ulkona. Ei siis välttämättä meidän takia mutta kummiskin. RockFutis-illat on saaneet Kemissä hyvän suosion. Keikka meni hyvin, soitettiin RockFutisKemi, Joulurauhaa ja Hyvää joulua (Mä en haluu tapella) ja alkuillasta oli RockFutisteamin pikkujoulut ja siellä soitettiin Rockfutiskemi, Hyvää joulua (mä en haluu tapella) ja Järvinen. Yleisö ainakin tykkäs."

Ilpo:

Mike Star Fun-Club plays Ebba Grön & Ramones & Ratsia

Vastavirta Klubi, Tampere, 21.12.2005

Keskiviikko iltapäivä, muutama päivä ennen Joulua: Tosi menevältä kuulostavaa punkrokkia VV Klubilla. Mikä bändi? Ketä soittaa? En tiedä vielä, mutta otetaan selvää...

Keskiviikko ilta samana päivänä:

Asiat alkavat selvitä, päinvastoin kuin minä. Tuttuja cover biisejä soittaa minulle tuntematon bändi. Tuttuja muusikoita kuitenkin muista yhteyksistä, mm. Kukka soitti mainiossa Punk Lurex OK:ssa ja soittaa nykyisin loistavassa Väärät Vieraat -bändissä. Laulaja Marty Blitzkrieg soittaa/soitti Blitzkrieg Boyseissä. Rakennusmestari kuulemma on tehnyt ilmastoinnin Vastavirta-klubille. Hyvin se toimii, ammattimies.

Keikka alkoi kesälomalaiselle sopivaan aikaan, puoli 11. Ekana oli siis tulossa Ramoja. JEE JEE RAMONES.

Eka biisi alkoi - tuttu kappale, hyvät sanat, hetkinen... täähän on Niitten Luumäkien sanoilla! Ramoja piti tulla, no en todellakaan valita, päin vastoin, mukava yllätys! JEE JEE NE!

Hyvin soi Luumäet kolmella kitaralla. Vauhdikasta menoa lavalla, plekut lenteli, kitaran ja basson kielet pysyi hädin tuskin menossa mukana.

Luumäkien jälkeen muutama biisi svedu punkkia, eli Ebba Gröniä. Onko muuten sukua Einolle, kuka tietää. Staten och Kapitalet on mahtava biisi, alkuperäinen versio kestää varmaan 7 minuuttia, nyt taisi tulla hieman lyhennetty versio.

Show jatkui Ratsian biiseillä. Vierailevana starana lavalla kävi parissa biisissä laulamassa Lättä, Kohu 63:sta. Ramopunk-näkökulmasta oli hienoa kuunnella Häiriköitten 48 tuntia biisi "coverina".

Keikan jälkeen samaan pöytään tuli istumaan bändissä bassoa soittanut Kukka. Onneksi reportterit olivat valppaina ja muusikko joutui todella tiukkaan, mutta mukavaan haastatteluun.

Kommentit: "Oli kiva soittaa välillä Luumäkiä, eikä aina Ramonesejä. Ja erityisen hienoa oli olla lavalla 'Many Hates' rokkimiesten kanssa."

Ilpo

Mike Star Fun-Club:

Marty Blitzkrieg: Laulu

Vesa Vahtera: Kitara ja laulu  

Pankku: Kitara ja laulu

Rakennusmestari: Kitara

Kukka: Basso

Piise: Rummut

Biisilista:

Sam pani jotain juomaani

Oi oi en jättää sua voi

Siinä on punk Kari

Mä haluun rauhottua

Kommari

Pamauta pentua

Lumiukko bop

800 grader

Mamma pappa och barn

Staten och kapitalet

Rudi's reggae

Ne ei haluu kuunnella

48 tuntia

Noustiin kellareista

Täältä tulee yö

Elämän syke

Hallitsevat Elimet ja Ratpack Loviisassa 25.12.05

Rottalaumaksi muuttuvan Ratpackin rumpaliksi värvättiin Rehtoreista tuttu Rehtori Mikko, joka tunnetaan nykyään myös nimellä Mikko Hiiri. Rehtoreita Mikko ei ole hylkää, vaan tulee soittamaan Rottalaumassa siinä määrin kuin rehtoroinniltaan ehtii. Mikko soittaa myös Hallitsevat Elimet -yhtyeessä, joka keikkaili yhdessä Ratpack/Rottalauman kanssa Loviisan Ziltonissa joulupäivänä. näin Rehtori Mikko Hiiri kertoilee tuplakeikkaansa Loviisassa:

*

Olin aluksi hieman skeptinen Loviisan suhteen. Erään bändin eräs basisti sanoi, että he olivat kuitanneet Loviisassa pelkästä soundcheckista 5000 silloista markkaa. Ketään ei nimittäin tullut paikalle. En tiedä mikä paikka oli kyseessä mutta eri reilu omistaja. Eli jotain vastaavaa odotin. Skeptikko kun olen. Ja kyyninen elämään kyllästynyt rokkihyypiö.

Mutta mitä vielä! Loviisa osasi todella yllättää. Saavuin itse paikalle ja  kello oli jotain neljän hujakoilla. Hyppäsin turboahdettuun japanilaiseen sotaratsuuni ja ajoin lähes nollanäkyvyydessä kohti Loviisaa. Mankassa huudatin täysillä Iggy And The Stoogesin Raw Power -levyä, että pääsee tunnelmaan. Kaupungin tiesin sijaitsevan jossain Helsingin ja Pietarin välimaastossa. Minulla on utuisia muistikuvia, että olisin joskus tehnyt Loviisassa jotain jonkun kanssa. Voin olla väärässä. Ja en muuten ole. Elimien laulaja Sir T Ihonen on kotoisin Tesjoelta.

Neljän jälkeen tein rendez-voun Rottalauman henkilökunnan kanssa ja he  olivatkin jo kantaneet suurimman osan kamoista Ziltonin yläkertaan, jossa siis aiomme soittaa. Ziltonista minulla ei ole mitään muistikuvaa muuta kuin, että erään kuulopuheen mukaan paikka oli joskus diskoinferno, josta sittemmin taantui räkäläksi. Paikkahan on kolmessa kerroksessa. Alakerrassa pubi. Keskikerroksessa oli jonkin asteen humppahelvetti, missä silloinkin vedettiin jotain Suomi-iskelmä meininkiä. Yläkerrasta olivat Rottalauman miehet ja nainen sitten omakätisesti muokanneet eräänlaisen rokki/punkki luolan. Hatunnosto. "Do it your self" meininki kunniaan. 

Nopeahko soundchekki ja muutamat biisin treenaamista. Aikaa kun oli. Sitten tein kontaktin Elimien heppujen kanssa. Ryhmämme on alkanut ikääntymään. Kaksi kaljuuntuvaa ja peräti kolmet silmälasit. Ainoa junnu on minun broidi Juha, joka raukka tuli armeijasta asti keikalle. Pikasoundcheck myös niitten kanssa ja parin kappaleen treenausta. Sitten syömään. Käytiin Rottalauman kanssa syömässä paikallisella snagarilla. Söin muistaakseni jonkin sortin makkara-kebabbia… Tärkeä tieto.

Itse keikat meni hyvin. Rottalaumalla aloitettiin. En ole ihan vielä sisässä kaikissa biiseissä. Alla oli noin kolmet treenit mutta muistaakseni muistin lopettaa oikeassa kohdassa. Ja muistin vielä aloittaa biisit suht koht oikein. Ei yleisöä ainakaan haitannut. Päinvastoin tuli joku kiittämäänkin keikan jälkeen jota olen aina pitänyt vähintäänki hyvänä merkkinä. Soitimme "encorena" Ramonesia kaks biisiä. Merry Chistmasin ja "Blitzarin" eli  Blitzkrieg Bopin.

Elimien keikka oli aika tsoukki koska ei kauheesti olla keikkailtu viime aikoina, saatikka sitten treenattu. Tais olla vuoden neljäs keikka. Eli ei olla kauhean aktiivisia. Toka biisi ja basso epävireessä. Säätämistä ja räkänaurut päälle. Meillä ei turhaan pingoteta. Aika dadaa tais olla keikka muutenkin kun alkoi jo maitohapot jylläämään. Taisi olla eka keikka kun nukuin ja soitin rumpuja samaan aikaan. 

Kynde pyöri yleisössä. Kävi pummimassa kaljaa ja tupakkaa. Sai tupakkaa ja sai tulta. Joku tyyppi yleisöstä pyysi et soittakaa Klamydiaa. Emme ole Klamydia emmekä ole mikään vitun jukeboxi. Me olemme rokkareita ja me ei pidetä kenenkään mistään. Viihdettä! Nostalgiaa! Loput arvaattekin! Keikkamme loppui Misfitsin We are 138 biisiin. Nyt haihdumme vähäksi aikaa taas. Ehkä aktivoidumme seuraavan kerran vuonna 2020. Vedämme keikan Rinnekodissa, rollaattorien kanssa alasti.

Soitimme muuten vielä tuon keikan jälkeen Rottalauman kanssa muutaman biisin. Englanniksi. Tais olla vika biisi Summer of 69. Kuusysiä juu juu. Keikan lopuksi Macke vetäisi niin sanotut "London Callingit" eli bassokitaran täpöllä lavalle ja paskaks. Very Rock 'n' Roll. Loppuilta menikin sitten päihteiden imuroimiseen. Mentiin vielä majapaikalle jatkoille ja saunaan. Muuta en sitten enää muistakkaan. Taisin olla kovasti päissäni. Seuraavasta päivästä ei sitten ole mitään kivaa kerrottavaa. Kankkunen. Perussettiä.

Mutta Helvetin kivaa oli! Kiitos ROTTALAUMA loistavasta keikasta Ja ELIMET!  Höyrystykää! Hommatkaa tukkaa ja laihtukaa. Voisitte kans nuorentua! Ja tehä vaik uutta musaa vitun läskit!

Mikko (Ratpack, Hallitsevat Elimet)

Vuoden 2005 viimeinen ramopunk-keikka

Debbie ja Rehtorit Vastavirtaklubilla Tampereella 29.12.05

Debbie ja Rehtorit soittivat vuoden 2005 viimeisen ramopunk-keikan Tampereen Vastavirta-klubilla 29.12. Debbien Miika kertoo keikasta näin:

Ylpeänä ripustimme uuden hienon Debbie -taustalakanan lavan perälle, näytti hienolta. Ei ollut mitään havaintoa tulisiko yleisöä paikalle vaiko ei, kun ei oltu hirveästi edes mainostettu koko iltamaa.

Paikalle oli buukattu myös kolmas bändi meidän ja Rehtoreiden lisäksi, mutta se jäi saapumatta koska oli hajonnut. Naurettava tekosyy. Käyhän niitä hajonneita bändejä keikoilla vähän väliä. No, jengiä tuli kuitenkin ihan kivasti ja tietysti paljon vanhoja tuttuja; Riina, Ilpo, Rauman Kimmo, Äänekosken Sami, Mikko, Teemu, Päivi Turuust jne., joten tunnelma oli kotoisa. 

Rehtorit aloitti ja hyvin aloittikin, on se tiukka bändi tätä(kin) nykyä ja uudet biisit ovat erinomaisia. Hyvin näytti toimivan jengilläkin. Heko sais vähän hillitä itseään, naama oli keikan jälkeen kypsän tomaatin värinen eikä kyennyt hikoilultaan tulemaan salin puolelle kuin vasta Debbien setin loppupuolella. Hö!

Meidän kohdalla oli havaittavissa pientä jännitystä ennen keikkaa, varsinkin solistiosastolla, mutta sehän kuuluu asiaan. Keikka meni kuitenkin hyvin ja loistavasti, parhaiten tähän mennessä.
Sitten pikku terveiset sille eturivin tanelille jonka mielestä on okei ajatus ryhtyä käpälöimään laulusolistia kesken keikan: Se ei muuten ole okei ajatus! Onneksi Äänekosken Sami laittoi kaverin miehekkäästi järjestykseen. Hyvä Sami!

Keikka meni siis putkeen, encorekin vaadittiin ja saatiin. Kiitos vielä Ilpolle ja Riinalle loppuyön taksijärjestelyistä. Katsotaans mihin sitten seuraavaksi mennään. Tähän perään myös Outin kattava kuvaus illasta: "-Ihan kiva."

Miika (Debbie)

Debbie Vastavirrassa 29.12.05 (kuva: Ilpo)

Debbie soitti näin:
Äkkilähtö
Askeleen edellä
Internettisussu
Viikon
Syyskuu
Mikä sen nimi oli?
Surffilautalla Tallinnaan
Nyt mua kiusaa täysikuu
Ramo-auto
Protestilaulu
Ei nätti tyttö voi
encore:
Suhteellisuusteoria
Kallen kamalat kalapuikkoviikset