www.ramopunk.com     Ramopunk-uutisia

Taustatietoa ja lehtileikkeitä

Taustatietoa ja lehtileikkeitä -etusivulle

Pandaluola arvioi Havana Bananas Vol.2:n  2.11.10.

Piparnakkelin Pandaluola 

kirjoittaa mm. punkista ja metallimusiikista.

The Havana Bananas #2

“Meidän lehti on ihan tyhmä.”

Ramopunk.com –sivustoa pyörittävä M!ka sai nipistettyään ajastaan sen verran, että The Havana Bananas –zinen kakkosnumero ilmestyi vain hieman ykkösnumeron jälkeen  eli syksyllä 2009. The Havana Bananas teki siis “temput” julkaisemalla kakkosnumeron hämmästyttävän nopeasti, ei kovinkaan moni suomalainen punk-zine moiseen kykene (Toista Vaihtoehtoa ei nyt lasketa)! Tämähän on melkein verrattavissa Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton avaruuskilpailuun 50- ja 60-luvuilla. The Havana Bananas samalla uuden tuotantoennätyksen lisäämällä sivumäärän 32:een!

Toki sitä kehitystäkin on tapahtunut. Taitto hilseilee (positiivisella tavalla) edelleen, mutta itse jutut ovat parantuneet. Nyt, kun tätä kakkosnumeroa on selailtu, niin ykkönen oli ehkä sittenkin hieman sekava. Jutut olivat lyhyitä ja niitä oli paljon. Itse juttuja tuntuu olevan kakkosnumerossa vähemmän, mutta ne ovat sitäkin pitempiä ja syvällisempiä. Tosin en tiedä, onko Joey Luumäen toistama “Nähtyäni The Micragirlsin ensi kertaa tajusin, että rokki voi olla hauskaa.” sitten järin syvällistä. Luonteri Surfin (joka on livenä varsin hauska yhtye!) Martti Ripaojan haastattelu on melko pitkä, ja siitä edetään kyläkouluja puolustavaan “prolepunk”-bändi Tapiota käsittelevään juttuun. Myös Kuopion skenen kuulumisia on ilmoiteltu, mutta itse kun en kyseistä skeneä tunne niin kyseinen palsta jätti minut hieman kylmäksi. Mutta missä ne Jjenskun valokuvasivut ovat? En löydä…

Itse koin lehden mielenkiintoisimmiksi jutuiksi The Sörsselssöns-haastiksen (nimim. kolmatta seiskatuumaista odotteleva) sekä Chemo Tomaton Mosrite-kitaroita käsittelevän artikkelin. Takakannessa on vielä epämääräinen juttu Prym Kugel – Kugelsicherheitsnadel No 4 –merkkisistä hakaneuloista, joita valmistettiin viimeksi 70-luvulla. Erehdynköhän pahasti, jos veikkaan näiden olevan itä-saksalaista laatua? Ja olenkohan nähnyt noita hakaneuloja jossain, kenties mummolassani?

Ykkösnumerossakin oli jo ulkomaiden kirjeenvaihtopalsta, mutta kakkosnumerossa sitä on tuotu enemmän esille. Propagandaa on enemmän, mutta samalla se räikeämpää ja suunnattu yhä enemmän revisionistista Etelä-Koreaa ja fasisti-imperialistista Yhdysvaltojen paholaista kohtaan. Lehteä on myös sensuroitu. Onko tämä intellu… inktu… iknel… äsh, älykkään ja vapaan kulttuurin ilosanomaa (lue: totuus) levittävän tiedotusvälineemme loppu?

Näiden lehtien menekki on joko huikea tai sitten näistä otetaan liian pieniä painoksia. Arvostelukappale on jo kolmatta painosta tämän vuoden maaliskuulta.

Lopussa vielä linkki The Havana Bananasin sivuille. Tätä linkkiähän ei mikään epämääräinen sensuurielin siivoa: http://www.ramopunk.com/hb/index.htm

 

Kävijälaskuri