|
Ramopunk-uutiset
5.9.12:
Saku.
-
Kolumni -
Saku
Himane:
Nykyajan
musiikin tilasta
Himanes
ja aika monet muutkin on saanut 2000-luvun aikana konkreettisesti
huomata, minkälaiseksi musabisnes on mennyt. Mykkäkoulun
päättäjäiset 2005 ja Seitsemäs
aalto 2007 saivat lähes automaattisesti muutamia soittokertoja
valtakunnallisissa radioissa. Retropunk
2009 ja Rajanylitys 2011 eivät ole bändin tietojen (Teoston) mukaan
soineet kertaakaan valtakunnallisissa radioissa. Myös CD-levyjen myynti
on tippunut rajusti, meidän kohdalla puhutaan myyntimäärien lähes
puolittuneen viimeisen viiden vuoden aikana. Samassa suhteessa lasku on
ollut myös isoilla bändeillä. Syitä on monia, mutta yksi merkittävimmistä
on se että nykynuorisolla ja näin myös kotitalouksissa ei välttämättä
ole edes CD-soitinta. Vika ei ole missään nimessä nuorissa,
yhteiskunta ja teknologian "kehittyminen" on ajanut
nykymaailman tähän suuntaan. Toki musiikkia kuunnellaan, mutta eri
formaateissa ja yhä vähemmän albumikokonaisuuksina. Radioiden kuusi
kertaa tunnissa pakkotoistoilla syntyneet "hitit" löytyvät
yhä useammin ihmisten tietokoneilta, kannettavista soittimista ja
puhelimista. Musiikin eri genreilläkään ei ole niin suurta merkitystä
ja osaa kuin on aiemmin ollut.
2012
vuoden ensimmäinen neljännes taisi olla historian ensimmänen kerta,
kun digitaalinen musiikin myynti oli edellä fyysisten levyjen myynnistä.
Digitaalisen
musiikin myynnissä on hyvät ja huonot puolet. Hyvät ovat ehdottomasti
se, että ne ovat heti koko maailman ulottuvilla ja esille pääsee
paljon helpommin, ilman suuria markkinointibudjetteja ja levy-yhtiöitä.
DIY-pohjalta ja muutamalla kympillä saa musiikkia lähes kaikkiin
isoimpiin digitaalisen musiikin jakelupaikkoihin.
Niin,
ne huonot puolet… digimyynnistä jaettavat rahat! Esimerkkinä
kotimaassamme vallitsevien levy-yhtiöiden keskimääräiset jakosuhteet
CD vrt. Download. Pitkäsoitto maksaa kaupassa 19.90 e, yhtye saa siitä
noin 15% , jos sitäkään. Sama albumi digimyynnissä maksaa 9.90 ja
voisi luulla, että bändin osuusprosentti on isompi, koska esim.
painokulut ja rahdit yms. jää pois. Mutta ei, todellisuudessa
prosentti on pienempi kuin 15%!
Se
siitä nykyajan musiikin tilasta...
Teemme
kuitenkin edelleen sellaista musiikkia, jonka osaamme ja josta itse
diggaamme. Yritämme hakea musaamme uusia haasteita, edes pieninä
palasina, jotta mielenkiinto siihen säilyy myös itsellä. Vaikka
biisejämme menisi seuraavaksi vain digitaaliseen jakeluun, tullaan
jatkossa taas jossain vaiheessa tekemään perinteinen albumi CD:n ja
varmaan myös vinyylin muodossa. Omaan kirjahyllyyn pitää saada
konkreettinen muisto!
Saku
(Himanes)
|
