Leonid
B historiikki
-
Kirjoittanut V-P Tiittanen -
Leonid
B:n synty kiteytyy parhaiten tässä Timo Eerikäisen muistelossa:
”Kaiken
alku oli se kun sain ostettua Savilehdon Sepolta Fender
proreverb-vahvarin ja alettiin Eero Harlinin kanssa suunnitella bändin
perustamista. Lähinnä oltiin joko Harliinissa tai meillä ja kuunneltiin
jotakin. Eero keksi sitten kaksi ekaa biisiä. Meistä ne oli tosi kovia.
Sitten löydettiin Ramones ja kaikki muuttui. Ekat biisit jotka
tuolloin soitettiin ja laulettiin olivat Villisorsa, eli On
suuri sun rantas autius ja Boney M:n By The Rivers of
Babylon sekä duurissa että mollissa. Ne esitettiin vanhojen päivillä Suolahden lukiossa. Osa
opettajista poistui. Muutenkin
hikisesti haluttiin koota ryhmä yhtä pöllöjä ympärille mutta keitä
Konnevedellä olisi? Jussi Sirkkaa päätettiin kysyä bassoon ja
siinäpä ne tyypit sitten olivat. Vuosi oli 1979.”
Eka
Leksa B:n kokoonpano keväällä -79 oli trio: Eero Harlin bassossa, Timo
Eerikäinen rummuissa ja Timo Sirkka kitarassa (Kurttu
lempinimi on käytössä tässä jutussa, ettei menet Timot sekaisin).
Kaikki osallistuivat myös laulupuoleen.
Bassoon
tuli pian Jussi Sirkka ja Eero pääsi keskittymään täysin lauluun ja
lavalla heilumiseen. Esiintymistyyli oli hyvin fyysistä ja yleensä
Eerolta repesi paita jossain vaiheessa keikkaa. Tästäkö lienee levinnyt
yksi huhu bändistä kirkonkylän mammojen keskuudessa; ”alastikin ne
kuulemma esiintyvät!”
Veli-Pekka
Tiittanen eli V-P löytyi toiseen kitaraan kesäkuussa -79
rippileiriltä, jossa Timo oli isoisena.
Nyt
bändi oli kasassa ja alettiin treenata tosissaan.
Kolmannen
keikan jälkeen Timo vaihtui kitaraan ja Kurttu otti rumpalin paikan.
Janne
Poikolainen on tehnyt Normal Bates-yhtyeen sukupuun ja siitä
voivat asiasta kiinnostuneet tsekata missä yhtyeissä Leonid B:n jäsenet
ovat vaikuttaneet 1979 – 1999.

Treeneissä
Konneveden kirjastossa.
Treenipaikat
Jotenkin
onnistuimme saamaan ekaksi treenipaikaksi Konneveden pari vuotta aiemmin
valmistuneen uuden kirjaston. Se oli aivan loistava paikka treenata. Tilaa
oli vaikka kuinka paljon, kunnan laulukamat olivat varastoituna
kirjastolle ja musan kuunteluun oli vimosen päälle laitteet.
Täällä
treenasimme ahkerasti kesän ja syksyn ajan. Lasiovien taakse kerääntyi
aina sankka joukko kylän nuorisoa seuraamaan treenejä eli olimme lähestulkoon
keikalla. Loppuvuonna saimme kuitenkin häädön kirjastolta. Olivat
varmaan kyllästyneet tupakan hajuun kirjaston tiloissa ja viimeinen
niitti oli, kun Mopot tulivat vierailulle eräisiin
viikonlopputreeneihin. Ulko-oven pielestä oli löytynyt jopa rikottu
kaljapullo. Tavatonta! Tämän jälkeen treenasimme ylä-asteella entisessä
veistoluokassa. Saimme sentään vielä luvan käyttää kunnan
laulukamoja ja ne piti raahata pihan poikki kirjastolta koululle.
Tässä
yhteydessä on syytä mainita Hämy-Kalle, eli kirjastohoitajaksi
paikkakunnalle muuttanut Kalle Varila. Hänen myötään kirjaston
rock-levyvalikoima alkoi karttua. Konnevedeltä ei voinut ostaa mistään
LP-levyjä tai sinkkuja. Parissa kaupassa ja huoltoasemalla oli
kasettihylly. Radion ja television rock-musiikin tarjonta oli siihen
aikaan varsin rajallista. Näin ollen kirjasto oli paras paikka päästä
kuulemaan uutuuksia ja klassikkolevyjä. Hämy-Kalle oli mukana
hengailemassa muutamilla Leonid B:n keikoilla.

Leonid
B Suolahden Holvihallissa Suosikin Rock-kuningas kisoissa 1980.
Jyrki
Hämäläinen kurkkii verhon raosta Eeron takaa.
Keikat
Eka
keikka, kuten myös pari seuraavaa oli Konneveden työväentalolla
ysiluokkalaisten järjestämissä konvissa. Ensimmäisen keikan setissä
oli alle kymmenen biisiä ja ne vedettiin sitten tauon jälkeen uudestaan
eri järjestyksessä.
Tältä
ensimmäiseltä keikalta on jäänyt mieleen tapahtumasarja, jossa Eeron
mokkakenkä irtosi jalasta ja lensi erään tytön kasvoihin.
Tyttö oli eka kertaa elämässään tällaisissa bileissä ja
tipahti lattiaan kolauksen voimasta. Järjestysmiehenä ollut työväenyhdistyksen
puuhamies sytytti valot ja marssi lavalle keskeyttämään soiton. Mentiin
puffetin takahuoneeseen hetkeksi häpeämään ja miettimään, että tähänkö
tyssäsi keikkaelämä. Saimme kuitenkin hetken kuluttua luvan jatkaa, jos
lupaamme esiintyä rauhallisemmin. Kylällä juttu tietenkin paisui ja
hetken kuluttua saimme kuulla, kuinka Eero oli heittänyt puukengällä
tyttöparkaa päähän.
Syksyn
ja seuraavan talven aikana teimme keikkoja Konneveden lisäksi
Suolahdessa, Äänekoskella, Jyväskylässä ja Vesannolla. Kevään
tullen ovet aukesivat myös isommille areenoille. Soitimme esim. Jyväskylässä
Koivurannan lavan avajaisissa Pera and the Dogsin lämppärinä sekä
Mopojen kanssa Saarijärven Kukonhiekan lavan diskossa.
Leonid
B osallistui alkuvuonna -80 jopa Suosikin rock-kuningas kisaan Suolahden
Holvihallilla. Tulimme toiseksi Äänekoskelaisen Rubberfeetin
voittaessa. Saattoi olla meidän onni ettemme päässeet finaalin joka
pidettiin diinareiden kansoittamassa Mäntsälässä. Olisi varmaan tullut
turpiin parkkipaikalla.
Biisit
ja levytykset
Koko
bändin elinkaaren ajan Ramones ja Eppu Normaali olivat vahvasti
edustettuina cover-biisien valinnoissa. Olisikohan parhaimmillaan keikkasetissä ollut 25
Ramo-kipaletta. Muita bändejä coveroitiin hyvin niukasti. ”Se
jokin sinulla on” -kipale on jäänyt näistä muista mieleen ja
se oli aina hyvin suosittu keikalla.
Omien
kappaleiden teko alkoi melko pian ja jo toisella keikalla niitä jo
esitettiinkin. Timo ja Eero tekivät suurimman osan omista kappaleista,
mutta myös Kurtun ja Jussin kynästä syntyi muutama biisi.
Treenit
ja keikat yleensä nauhoitettiin. Kalustona oli lähes aina
Dux-kasettimankka eli äänitteiden tekninen taso ei päätä huimaa. Kytöjoen
Juha oli usein äänitysnapin painaja.
Siihen
aikaa studioita oli harvassa ja niihin ei marssittu niin vaan sisään.
Yllättäen meille tarjoutui mahdollisuus mennä Seinäjoelle ihka oikeaan
studioon nauhoittamaan muutama kappale Konneveden Sävelet I
– kasetille. Tämä tuli aivan puun takaa, sillä kuulimme asiasta
edellisenä iltana ja aamulla piti olla jo matkalle Seinäjoelle. Muu bändi
pakkautui kitaroineen Kytöjoen Juhan 404 Pösöön, mutta Eeroa ei saatu
illan aikana kaivettua esille Äänekoskelta. Eipä ollut silloin kännykkää
mihin pirauttaa. Näin ollen Timo hoiti myös vokaalipuolen studiossa.
Kasetilla
julkaistiin kolme kappaletta:
Konneveden
rannalla (Rockaway Beach cover)
Heikki
ja neekeri
Tääkö
on sun kapina?
Esko
Jääskä nauhoitti meille Botnia Sound-studiolla myös kolme muuta
kipaletta, jotka eivät mahtuneet kassulle:
Ilkeä
poika
Tuu
meille tänään
Elämä
jatkuu
Meni
pitkää, että kasetit saivat olla rauhassa pahvilaatikossa. Juha Hämynen
(soittanut mm. Neljä Miinus -yhtyeessä) otti keväällä 2010
yhteyttä ja kyseli Leonid B:n nauhoitusten perään. Näin näki kesällä
2011 päivänvalon Juhan Enola Recordsin omakustanteena julkaisema CD,
jolta löytyy nämä kaikki kuusi Botnia Sound studiolla maaliskuussa 1980
nauhoitettua biisiä.
Bändin
toiminnan loppuminen
Viimeinen
täydellä kokoonpanolla tehty Leonid B-keikka lienee Koivurannan
avajaiset Pera and the Dogsin kanssa vapun tienoilla.
Jussi, Kurttu ja V-P esiintyivät vielä kerran Leonid B-nimellä
triona kesällä 1980.
Timo
lähti opiskelemaan, Eero armeijaan ja Jussi töihin muualle päin Suomea,
joten toiminta loppui luonnostaan siihen.
Myöhemmin
Eero ja V-P soittivat vielä muutaman kerran yhteisissä bändeissä kuten
Päivänsäteet ja Normal Bates. Myös ex-Mopot Tame Karioja soitti
rumpuja Päivänsäteissä.
Näiden
bändien kokoonpanot selviävät parhaiten aiemmin mainitusta Normal Bates
-sukupuusta.

Leonid
B 2011 lavalla 31 vuoden tauon jälkeen 7.7 2011.
Keikka
Häyrylänranta Bluesissa 2011
Juha
Hämysen CD-hankkeen tiimoilta V-P oli pitkästä aikaa kaikkiin elossa
oleviin Leksa B:n soittajiin yhteydessä vuoden 2010 aikana. Vanhoja
asioita palautui näin ollen mieliin. Liekö se ollut sytykkeenä, kun
Timo talvella 2011 otti yhteyttä V-P:hen ja ehdotti, että mentäisiin
vielä kerran lavalle Konnevedellä kunnioittaen näin vuonna 2009
vaikeaan sairauteen menehtyneen Eeron muistoa.
V-P
lupasi järjestää, että näin tapahtuu. Niinpä heinäkuun 7. päivä
Konneveden rannalla kajahti kirjaimellisesti, kun Leonid B nousi 31 vuoden
tauon jälkeen lavalle. Idean isä ei valitettavasti päässyt työesteiden
vuoksi paikalle. Kokoonpano oli seuraava:
Jussi,
basso
Kurttu,
kitara & taustalaulu
V-P,
kitara & laulu
Risto,
rummut (V-P:n poika)
Ramopunkin
siunaus tuli taas esiin. Kappaleita osattiin esittää silloin aikanaan
varsin vaatimattomilla soittotaidoilla, koska musa on yksikertaista. Niinpä
homma hoitui nytkin vaikka treenaukseen ei juuri ollut mahdollisuuksia ja
osa meistä oli ollut soittamatta lähes siitä saakka kun Leonid B pani
pillit pussiin.
Keikasta jäi hyvä fiilis ja kuka tietää
vaikka jatkoakin vielä joskus seuraisi.

VP,
Jussi ja Kurttu 2011
|