"Eka levy" -sisällysluettelo

Pojat 1st

Vesa Honkanen, Soundi 12/90

POJAT

Ayshire (Muu-3)

Pojat ovat poikia. Pojilla on tennarit, kamat ja sähkökitarat, farkut ja nahkarotsit. Milloin pojista tulee miehiä; siitä ei kanneta huolta. Se on jonkun muun tehtävä. Ramones-musaa suomeksi soittavia hyviä bändejä on nyt Suomessa kolme. Ne Luumäet, Luonteri Surf ja tämä kolmas, joka kantaa nimeä Pojat. Vaikka levymerkin paikalla komeileekin Ayshire-lehmä, Pojat ovat hyvinkin urbaaneja punk-kauden kasvatteja. Eivät paimenna karjaa, vaan oleskelevat Tampereella.

70-luvulla oli yhtye nimeltä Ypö-5. Ypöt lauloivat mm. siitä, millainen on Masentava maanantai tai mitä on olla Tänään kotona. Eipä voi olla vertaamatta Poikia tuohon ryhmään. Senkään takia, että puolet nykyisistä pojuista oli Ypöstä kaksi: Miika Söderholmin (laulu ja kitara) ja Mikko Holmströmin (kitara) elämän filosofia ei ole tainnut vuosien varrella paljon muuttua. Tekstit, jotka ovat pääasiassa Miikan tekemiä ovat edelleenkin pikkuhauskoja ja komppi on samalla tavalla särmikästä kuin silloin joskus digitaalitekniikkaa edeltäneellä aikakaudellakin. Hauska huomata, ettei joku tässä maailmassa ole seestynyt.

He saivat asunnoksi puiston penkin

mutta talvella kaupunki vei säilöön

senkin

he katselivat innoissaan

puhelinkoppia

nyt pitäis vaan seisaallaan nukkua

oppia

ja rakastaa

oi ihanat Tampereen yöt

ja ihmisten kaikki hyvät työt

oli ihanat Tampereen yöt

heitä lohduttaa

Ypö-5, joka oli muistaakseni Karhulan seudulta kotoisin ammensi monia hyviä riimejä arkipäivän naiveista pikku yksityiskohdista. Teki siitä suoranaisen taiteen. Pojat eivät ole eka älpeellään niin kaukana tuosta kuviosta, etteikö sitä voisi laskea samaan sarjaan. Utajärven yöt, Missä olit viime yönä (mistä muuten kaikki yö-aiheiset kappaleet, niitä on peräti neljä!) Mä haluun rahaa ja Koko kesä  ym. eivät ole maata mullistavia omaperäisiä sävellyksiä tai jotain viidettä uutta aaltoa, vaan itse asiassa vanhalle - jotkut sanoisivat hyvälle, jotkut pahalle - pohjalle tehtyä uutta hauskaa matskua, joiden tahdissa on kiva pomppia, etenkin keikoilla. Harvapa kotonaan nykyisin enää pomppiikaan.