M!kan RamoPunk-sivut |
NE LUUMÄET LEHDISSÄ PAHAT JA RUMAT 1991 |
Markku Halme, Rumba, (No?) 1991 |
NE LUUMÄET Pahat
ja rumat (Poko) |
Kaikki
kai sen tietävät, mitä tältä odottaa. Sitä myös saadaan - jotakuinkin täsmälleen
tasan sitä ihtiään. Radikaalein
muutos edelliseen Laki ja järjestys-levyyn taitaa olla taustalaulun lisääntynyt
määrä - sellaisen Pojat-maisen taustalaulun. Välillä se toimii aivan
loistavasti - esimerkiksi Hietarantaan-biisissä taustalaulumelodia antaa
biisille suorastaan puolet sen tehosta. Toisaalta sitten esimerkiksi Oot
Kausiissa taustat kääntyvät jo negatiivisella tavalla korniuden puolelle.
Pojat Poikina ja Luumäet Luumäkinä, tahtoisin vaatia. Ja Surf Surfina; Luonterimainen
Casio-urku avausbiisissä Tulen hulluksi aiheuttaa ainakin meikäläisessä
jonkinasteista vitutusta. Miinuksia myös Älä piipitälle, johon Ramonesin
Commandosta nyysityn kitarariffin lisäksi ole vaivauduttu keksimään
kuin yksisointuinen kertosäe. Huonoin Luumäkibiisi ikinä! Vaan
kun se soitanta on silti niin reipasta, raikasta ja tiukkaa, ja parin melko tyhjänpäiväisen
tekeleen puutteet korvataan hienoimpien biisien melodisella ylimaallisuudella.
Ykköshitti Onnellinen perhe on hyvä esimerkki siitä melodisuudesta,
mutta se ei silti nouse edes palkintokorokkeelle levyn parasta biisiä etsittäessä.
Sen edelle asettuvat ainakin öisen kaupunkiympäristön vaaroja valottava Kadunlakaisija,
neljätoista (14) eri sanaa sisältävä äärimmäisen yhteiskuntakriittinen
hardcorepläjäys Multa pöllittiin fillari ("kuinka huono täytyy
fillarin olla ettei sitä enää pöllitä") sekä bändin uran upein
balladi Sheena se taas on. Se on jopa Sattuu-biisiä koskettavampi
hienoine singalong-kertosäkeineen - sitä on lähes mahdotonta olla laulamatta
mukana. Varsin
tiukkaa stuffia on koko plätty. Ei ehkä biisien tason suhteen aivan Lain ja järjestyksen
luokkaa, mutta suorituksellisesti ihan omaa luokkaansa. Aplodit jätkien ja
tuottaja Karmilan tärisyttävän tehokkaalle yhteistyölle. ****
(neljä tähteä) |