M!kan RamoPunk-sivut

NE LUUMÄET LEHDISSÄ

KIITOS JA ANTEEKS - Ne lopettaa 1993

Takaisin KIITOS JA ANTEEKS sisällysluetteloon

Takaisin NE LUUMÄET-LEHDISSÄ etusivulle

HH & PS, Punklehti Pillu, 4/1993

 NE LUUMÄET

Haastattelu tehtiin 22.5.93 Ilveksessä Tavastian kupeessa ennen Luumäkien keikkaa VR-makasiinissa. Paikalla olivat Heko ja Finski ja oltiinhan mekin. (Pete jonka kanssa haastattelusta oli sovittu nukkui väsymystään pois kotonaan ja Kaide söi makaroonilaatikkoa).

Heko: Tänään on niin väsyttävä päivä. Me oltiin eilen Siilinjärvellä, päästiin aamuyöstä hotelliin, mutta jouduttiin lähtemään niin aikaisin, että ollaan nukuttu puolet yöunesta bussissa. Tänään naurattaa kaikki: "Me tullaan tekemään haastattelua" , mistä lehdestä ? "Pillusta". Se on hyvää tilannekomiikkaa. Se on vahva sana!

PI: Sä olet ensimmäinen ja alkuperäinen Luumäki...

Heko: Mä olen alkuperäisin... me aloitettiin koulun kellarissa satunnaisilla kokoonpanoilla, joissa oli mm. New Rosen laulaja ja meidän nykyinen miksaaja, siellä kävi kaikenlaista koulukaveria veivaamassa ja yrittämässä. Näistä kaikista valikoitui Kari ja minä, joissa oli eniten hinkua, kaikista rumpaleista Eddie jaksoi siinä touhuta. Se oli musta niin hyvä kaveri, meillä oli kivaa.

Meitä oli siis kolme, kumma kyllä viekä kaksi vuotta koulun päättymisen jälkeenkin me soitettiin. Sitten me löydettiin Joey siihen ryhmään. Me oltiin kuultu, että se on semmonen heppu, joka känn... on tehny jotain Ramones-vitsejä ja kuuntelee hirveesti Ramonesia. Me käännettiin muutama Ramones-biisi ja otettiiin yhteyttä - että perustetaan bändi, susta tulee meidän laulaja. Se sano, että aha, en mä kyllä oo mikään laulaja, mutta perustetaan vaan.

Me oltiin treenattu niin paljon, että meidän keikkasetti oli heti ekalla keikalla suht' tiukka ja nopee. Me huomattiin itsekin, että tää toimii, eihän kukaan tai harva tekee tämmösiä keikkoja.

Meidän keikat herätti sen verran huomiota, että eräs levymoguli kysyi yhden keikan jälkeen kiinnostaisiko meitä levyn tekeminen. Me oltiin hahhahhaa, voisi tässä jonkun singlen tehdäkin. Studiossa paiskottiin 14 biisiä kylmiltään, että nyt niinku tehdäänkin oikeen nauhaa.

Joku myi sen levy-yhtiölle ja sai siitä rahaa. Ne aikoi julkaista sen, me sanottiin, että top tykkänään, tota ei kyllä julkaista! Single siitä kuitenkin tuli.

Sitten Kaide tuli rumpaliksi.

Ekan levyn tekemiseen saatiin aikaa kokonainen viikonloppu. Yhden keikan jälkeen miksattiin se levy. Sitähän ei kyllä huomaa ollenkaan... Me ei ajateltu, että siitä tulee mitään tai, että enää ikinä tehtäisiin levyä.

Ei me uskottu, että Ramonesin soittaminen suomeksi menisi läpi. Jos menisikin, ei se kestäisi puolta vuotta kauempaa. Näin me ajateltiin.

PI: Olitte väärässä.

Heko: Luojan lykky, että oltiin väärässä!

Finski:  Mutta ei kai siitä voi sanoa mitään pahaakaan?

Heko: Ei, mutta ajattele jos olisi silloin, kun soitettiin Ramones-käännöksiä, miettinyt, että tehdään vielä kuusi älpeetä ja meillä on Suomen singleykkönen!

PI: Teillä oli enemmänkin Ramokäännöksiä...

Heko:  Joo, "Swallow my Pride" ja mitä niitä jäi... Niitä tuli lisää koko ajan - aina kun Ramonesilta tuli uusi levy, niin heti kaivettiin helmet ja ruvettiin kokeilemaan mitkä niistä toimii. Enää me ei olla koskettu niistä juuri mihinkään.

"Siipi lonksuu niin" olisi voitu tehdä, mutta se annettiin Pojille. Onhan ne hyviä, mutta meillä on nyt niin hirveä kasa hyviä biisejä... aina joku huutaa eturivistä, että miksi te ette soita sitä tai tätä.

PI: Entä siirtyminen Eurokselta Pokoon?

Heko: "Verta ja luita" -levyn jälkeen ei tapahtunut mitään ja päätettiin koettaa jotain muuta. Mä kysyin Euroksessa, että häiritseekö sua jos me katsellaan vähän muita maisemia. "No siitä vaan". Saattaa olla, että se oli vähän helpottunut aiheesta. Me lähetettiiin Pokolle nauha ja ne sano, että vihdoinkin! Poko oli tyytyväinen kun se sai meijät. Se oli molemminpuolin hyvä ratkaisu.

FINSKI

Heko: Taustalaulaja, roudari, autokuski, kitaranvirittäjä.

Finski: Mä olin joulupukkina.

Heko: Eli taustalaulaja.

Finski: Ei, se on joulupukki!

Heko: Se on melkein taustalaulaja. Meillä oli keikalla joulupukit taustalaulajina.

Finski: Ne Joulupukit!

Heko: Ne Joulupukit oli tämän trion nimi. Niillä oli joulupukkinaamarit, ettei kukaan näkisi, että kuka laulaa noin kännissä!

Finski: Joulupukista taustalaulajaksi ja kun tuli vähän enemmän keikkoja ne pyysivät mua ajamaan autoa. Mä ajoin sen minkä  mä pystyin, mä olin vähän perso tolle yhdelle aineelle, viinalle, mutta sitten ne pyysivät vakkariksi kun Pete ei osaa laulaa niin hyvin. Mä jäin siihen mukaan.

Heko: Se sai vähitellen oman pikku urun ja rummun ja välillä jopa oman tamburiinin siihen kilkutettavaksi.

PI: Sulla ja Hekolla on melkoinen lava-show, silti ehdit roudata!

Finski: Tottakai. Se riippuu siitä kummalla puolella me ollaan. Jos mä oon Hekon puolella niin meillä on erittäin hauskaa. Mä en tiedä miten Hekon soittaminen onnistuu siinä vaiheessa kun sitä rupeaa naurattamaan!

Heko: Mun pitää tehdä sama mitä Finski, mutta kokoajan soittaa 120 kilsaa tunnissa kitaraa, mulla on kädet kiinni. Ilmeillähän pärjää pitkälle, kun ei osaa laulaa niin voi ilmeillä... sähän osaat myös laulaa.

Finski: Osaanks mä?

PI: Meidän mielestä keikkanne ovat olleet vielä parempia Finskin mukaan tulon jälkeen.

Heko: Noh, otetaan bissee taas. Ei vaan, hyvä kun kelpaa!

PIHTIPUTAAN PIENOISSAMMAKKO

PI: Jotkut on tosin närkästyny...

Heko: Matkis on maailman huonoin haastattelija.

PI: Mikä sen tekee maailman huonoimmaks?

Heko: Mä en sano muuta... se puutuu epäolennaisiin asioihin, mutta se on toimittaja, mä oon muusikko.

PI: Sehän on näyttelijä, Sammakoiden klaani ym.

Heko: No sammakkohan se on kyllä.

Finski: Eikä edes jättiläissammakko!

Heko: Ei ei. Pihtiputaan pienoissammakko! Taloo yhden leppäkertun. Hui! Ei oo kyllä uutta sille.

PI: Pienoissammakko?

Heko: No, ei ehkä sekään.

Finski: Ei kai.

BIISIT

PI: Ei mee jakeluun. Soppapunkbändit ovat tehneet tuhat ja yksi biisiä, joissa kaikki on paskaa jne. ja teillä on yhdessä biisissä koko se asia, mitä ne on sanoneet sadassa ja tuhannessa levyssä! Tuossa biisissä on täydelliset sanat!

Heko + Finski: Klapklapklapklap

Finski: Mä nyt en ole niihin sanoihin tehnyt juurikaan mitään.

Heko: Et mitään, sä olet melodiamies!

Finski: Mä olen melodiamiehiä ja ehkä pari sointua.

PI: Mistä idea tuohon biisiin?

EI MEE JAKELUUN

Heko: Kun katsoo uutisia tai avaa radion, aina sama juttu. Aina ammutaan ja kiusataan ja tapetaan ja räjäytelääm autopommeja ja esitellään ihmeellisiä vaatimuksia. "Mä ooon niin kova jätkä, että mä vaadin pääministerin eroa, räjäytän koulupussin...". Mua alkoi niin rasittaa se. Mä ajattelin, että tää ärsyttää, mutta miten tästä voi tehdä biisin yrittämättä saarnata, vaan vetämällä silleen niinku railakkaasti!

Kun mä keksin sen rivin "Ei mee jakeluun" mä kävelin bussipysäkille ja kirjoitin perusasiat, jotka mun mielestä oli täysin itsestäänselviä, että jokainen, jolla on aivot ymmärtää ne. Ne tuli suunnilleen samassa järjestyksessä mieleen kuin ne on biisissäkin. Viikset tuli kun piti saada riimi, joka rimmaa Ä:n kanssa ja "viiksiä" rimmaa. Se oli viimeinen pisara. Nyt se on hyvä ja siinä on myös viikset. Pieni kevennys ja asia on kuitenkin selvä.

Nämä on hyviä asioita kannattaa, mutta kun ei millään kaikki ihmiset tajuu.

ÄLÄ LYÖ

Heko: Hahhaa. Ei. meillä on vissiin nolla biisiä, jotka mitenkään liittyy meihin. Kyllä siellä jotain pientä on, mutta esim. "Älä lyö" on Ramones-henkistä hurlumheitä ilman mitään miettimistä. Se kuullosti hyvältä ja kuullostaa edelleen. Mut mä olen jäävi sanomaan Joeyn lapsuudesta.

HÄ! MITÄ?!

Heko: Hyvä kun tästä kysytään, koska se on meidän ainoa kappale, jossa on symboliikkaa. Symboliikka on mainio tapa tehdä tekstejä, kun ei tarvitse itsekkään tietää mitä tarkoittaa vaan jättää kuulijalle tilaa. Antaa kuulijan itse käsittää ja kaikkea semmoista hölynpölyä. Ajateltiin, että tehdään silleen, että ei itsekään tiedetä, mitä siinä lauletaan.

Sovittiin, että yksi kirjoittaa paperille viisi sanaa, jotka on genetiivimuodossa eli esim. "rakkauden", "savannin" mitä vaan. Seuraava kirjoittaa adjektiivit, seuraava substantiivit, sitten luetaan niitä peräkkäin ja parhaat pääsee biisille.

Finski: Meillä oli kaksi tiimiä.

Heko: Se oli vähän niinku kilpailu. Alettiin lukee "Rakkauden".

Finski: "Julma".

Heko: "juustonaksu". Toi ei ole oikein hyvä. "Savannin".

Finski: "Kalpea".

Heko: "Vadelma". Ai ku syvällistä. Uhhuh! Oi, nyt on syvällistä. Se kertosäe on meidän reaktio siihen miltä tämmöset biisit yleensä tuppaa kuulostamaan, reaktio on "Hä! Mitä?!"

Miksei voi sanoa asiaa niinkuin se on? Se on symboliikkaa parhaimmillaan.

PI: Oliko teillä tarkoitus iskeä johonkin?

Heko: Ettet viittaa tässä nyt yhteen kolmikirjaimiseen... tämä on hauska kuulla, koska meistä ei kukaan ole varmaan kuullut CMX:ää. Kellään ei ole levyjä. Yhden biisin oon kuullut radiosta, se on sheena. Täysin puhdasta sattumaa, meitä huvitti suunnattomasti vertailu, ehkä ne tekee biisejä samalla tavalla?

Hä! Mitä?! oli erittäin hauska tehdä kun ei ollut paineita kuin saada se syvyys siihen ja monimerkityksisiä sanontoja kuten "viinin inhottava vankila"

Finski: Ai! Mätajuun broidi, mä tajuun!

Heko: "Piikien sitoma fantasia"

Finski: Oi! Toi on hyvä!

PI: Perkele, teistähän saisi suomenkielen opettajia... Hekohan on ollutkin opettajana!

Heko: Olen, olen. Mä olin vuoden luokanopettajana. Luokanopettaja opettaa kaikkea mitä osaa ja silloin oli osattava kaikkea. Mutta mä en opettanu musiikkia.

HEIJASTIN-POP

Heko: Meillä oli kaksi kannatettavaa teemaa: viikset pois ja heijastimet esille. Heijastin on vielä tärkeämpi, se on hauska asia ja sitäpaitsi se on hyvä sana. Siinä missä viiksiä vastustetaan niin heijastinta kannatetaan.

PÖSILÖ

Heko: Pösilö kertoo kaikista niistä vimmastuttavista ihmisistä, jotka tulee kapakkaan, eikä osaa käyttäytyä. Kaikki tuntevat ihmisiä, jotka eivät ymmärrä leikinlaskua, eivätkä suoraa puhetta vaan tulevat siihen "örghöör, hyvä tunnelma" ja kun niille sanoo suoraan "häivy siitä" niin "voi vittu mitä tähtiä te ootte".

Finski: "Vittu sä oot paka jätkä, sä oot ihan paska".

Heko: Pösilöstä vielä sen verran, että "pösilö" on hieno sana ja siinä on sopiva määrä kirjaimia.

VIRASTOON

Heko: Vikan levyn vika biisi. Sitä ei oltu tehty lopetusbiisiksi, se vain sopi siihen. Oltiin Häiriköiden kanssa studiossa ja juteltiin Erkon kanssa biisiaiheista ja rokkänroll-kliseistä  - keikalle menosta, nopeista autoista... ja ajateltiin kääntää koko idea. Mikä olis kaiken sen bailaamisen vastakohta? Laulettaisiin "Mä haluun töihin virastoon" sehän on niin kuiva. Siinä on hyvä ristiriita. Sovittiin, että kummat saa sen ensin valmiiksi saa pitää sen.

Piirrettiin siltä istumalta jotain rivejä ylös. Kaivoin sen parin kuukauden päästä arkistosta ja totesin sen kuullostavan edelleen hyvältä. tästä tehdään biisi!

Mua naurattaa vieläkin, joku seisoo rokkivaatteissa ja kovissa valoissa hirvittävässä metelissä ja laulaa haluavansa töihin virastoon! Levyn viimeiseksi se päätyi sattumalta. Tämä on vika levy. Siinäpähän ihmettelevät, että "meneeks ne tosiaan virastoon töihin?" Mennään! Ja kaikki samalle osastolle. Me mennään vesioikeuteen tai lapsivesioikeuteen. Tulkaa sinne niin ei hoidu mikään asia alle vuodessa!

OLE HILJAA

Heko: Se on aihe, joka on tuttu monissa ohutseinäisissä kerrostaloissa. siellä huudetaan ja kälätetään ja mieleen tulee "ole hiljaa" ytimekkäästi ja asiallisesti. Hauskaa on, että koskaan kun sanoo "ole hiljaa" ei toinen osapuoli ole hiljaa. Se on sikäli turha sanonta... Mun naapurissa, jossa aika usein otetaan yhteen, ei koskaan tule hiljaisuutta vaan aina kuuluu pientä napinaa.

PI: Biisillä ei ole mitään tekemistä teidän oman jutun kanssa? Onko perheeltä tullut kuittia, että nyt lopetat rokin soittamisen perkele ja rupeat viettämään kunnon perhe-elämää?

Heko: Ei, hauska muuten huomata, että joku tekee tämmösiä havaintoja. Siitä pisteitä. Tää on ihan totta. Itse en voi edes ajatella tuolla tavalla. Pitää odottaa jonkun huomaavan asian voivan olla noinkin. Mutta meillä nyt ei vaan ole.

NÄHDÄÄN

Heko: Petellä oli kaunis melodia, petellä on usein kauniita melodioita, mutta vähemmän kauniita sanoja, mä...

Finski: Vähemmän kauniisti se laulaa ne biisit.

Heko: Jyvällä oli, että siitä tulee hieno. Mä auttelin sitä sanoissa. Sitä tehtiin hirveän pitkään. Kun se valmistui, todettiin, että tulipa hieno! Se on ainut biisi, missä miksaajamme Janne on myös ollut sovittajana. Se keksi siihen yhen loisto-idean.

Finski: Joskus mä menin Petelle käymään ja se soitteli yksin sitä biisiä. Rallatteli mitä rallatteli, mutta hieno soinnutus on aina hienoon biisiin helppo rakentaa.

Heko: Ja hyvät sanat.

Finski: En mä nyt noista sanoista.

PHILADELPHIAN JÄTTILÄISSAMMAKOT JA SÄHKÖTUOLI

Heko: Tällä kertaa ei saatu tuon tyyppisiä biisejä enempää valmiiksi. Frankensteinkin jäi kesken. Se mistä milloinkin pannaan  luomiskausi poikki, esim. 25 biisiä, nyt on sitten valmis. Seuraavaan pötköön jää taas enemmän tommosia juttuja, mutta nyt ei tule seuraavaa pötköä. Sen Frankensteinin mä kyllä myyn jollekin.

RAKASTAN SUA

Heko: "Rakastan sua" syntyi ajatuksesta, että mikä on perusajatus kaikissa noissa epätoivoisissa teiniballadeissa? Se on se, että laulaja laulaa "ou beibi mä rakastan sua, sä et rakasta mua". Kirjoitin sen paperille, näyttääpä hyvältä, sitten mä ajattelin, että mitä muuta voi sanoa? Se on siinä tai se siitä sitten.

* * *

PI: Nyt kun lopetatte, poistutteko kokonaan julkisuudesta vai jatkatteko säv/san/sov tai tuottajina?

Heko: Kyllä, kyllä, kyllä ja vielä kerran kyllä. Jonpikumpi meistä on Wigwamin tuleva kosketinsoittaja.

Finski: Siinä onkin kova arvaus!

PI: Heko on ollut tuottamassa Häirikköjä...

Heko: Joo mä olin auttamassa niitä. Mä olen ollut vuoden koulussa opettajana. Mä tiedän aika paljon siitä miten ihmisille puhutaan ja miten ihmisille puhutaan ja miten ne saadaan tekemään asiat oikein.

Finski: Joo, se ei kyllä mulla ole toiminut itsessä! Ja kuitenkin tässä ihan ihmisiä ollaan...

PI: Tämä ei liity mitenkään, Suomen lätkämaajoukkue saa ruotsalaisen päävalmentajan...

Heko: Liittyy aika paljon!

PI: Te varmaan osaisitte tehdä Suomelle kannatuslaulun?

Heko: Hauska kysymys!

Finski: Hauska juttu, mutta me ollaan  tehty jo lätkäbiisi.

PI: Jalkapallobiisi?

Heko: Sekin syntyis, jos joku haluaisi semmoisen tuottaa, niin ei mitään vaivaa.

PI: Elokuvamusiikkia?

Heko: Me yritettiin tunkea Kadunlakaisijaan. Meillä oli kaksikin biisiä, jotka syntyivät siitä, "Onnellinen perhe" ja "Kadunlakaisija", mutta ei se onnistunut. Me vaan ajateltiin, että jos Ramones niin kyllä mekin!

PI: Oletteko tehneet/tekemässä elokuvaa kuten Luonteri Surf / Psyko, Ramones / R' R Highschool?

Heko: Meistä ob tehty elokuva "Mistä tunnistaa elokuva tähden". Keikkakuvaus ja ääni meni pieleen, muuten se on hirveen hyvä, mutta sitä ei saatu ainakaan vielä kaupaksi mihinkään.

PI: Te olette tehneet "Hauskaa joulua" -videon?

Heko: Me tehtiin se joululahjaksi Poko Recordsille. Kuvaajalle ja leikkaajalle kiitos siitä, että leikkasi meidät Poikien biisin tahtiin, että sillälailla...

PI: Oletteko ajatelleet tehdä valistuselokuvaa esim. heijastimista?

Heko: Ei. Sehän olisi hyvä idea!

PI: Nyt kun Heko on kusella, kerro millaisia jätkiä muut Luumäet on?

Finski: Loistavia! En mä muuten olisi pyörinyt mukana. Kaikkihan vittuilee toisille kokoajan!

PI: Kuinka monta teitä on kaiken kaikkiaan?

Finski: Seitsemän, välillä kuusi. Eikä tarvita roudaria - tai nykyään tarvitsee, kun on tämmöisiä polvivammaisia bändissä.

Heko: Mulla hajosi polvi sählymatsissa. Meistä pelaa neljä jätkää samassa sählyjengissä. Mun polvi on leikattu ja Finskin polvi leikataan.

PI: Pelaatteko jalkapalloa enää? (Petellä on 19 poikien maaottelua vuosilta 1978-80!)

Heko: Ollaan Finskin kanssa Tavan jengissä. Meistä tulee valmentajia, koska lääkäri sanoi etten ehkä pelaa enää ikinä jalkapalloa. Syksyllä on rockfudisturnaus. Siellä on valmentajapartio Luumäet.

RAHA

PI: Tämähän ei kenellekään teistä ole oikeastaan ollut duuni?

Heko: Ei.

PI: Vaikka Pete sanoikin n. vuosi sitten, olitte silloinkin lopettamassa, ettei hän haluaisi lopettaa, koska on ainoa, jolla on "rahat kiinni tässä bändissä"...

Heko: Silloin oli paljon keikkaa. Se oli työttömille ainoa tulolähde. Muttei sitä koskaan tehty niin, että tällä eläisi. Ei tästä koskaan ollut tavoitteena ammatti, ei edes harrastus. Ja me ollaan tehty näin suosituksi bändiksi todella vähän keikkoja. Valikoidusti ja niin, että jaksaa, että laatu säilyy koko ajan. Ei mitenkään tappotahdissa.

PI: Joey sanoi jossain, että te pystytte kuorimaan kerman päältä?

Heko: Sananmukaisesti niin me tehtiin, parhaat keikat. Ei tarvinnut tappaa itseään rundaamisella, eikä soittaa hitaammin ja väsyneitä settejä.

PI: Te olitte listaykkösiä, se riittää?

Heko: Se riitti kun kerran pääsi sinne. On kiva muistaa, että joskus oli siellä. En mä usko, että toka kerta tuntuis enää miltään. Varsinkaan kun se ei ole meille tärkeätä - että voi huokaista, nyt on listaykkönen, se tietää keikkaa ja liksaa. Hienoa, että Suomesta löytyi niin paljon ihmisiä, jotka tykkää tämmösestä musiikista!

PI: Ensi vuonna tulee 22 prossaa veroa lisää...

Heko: Niin sikäli on oikea aika lopettaa, että ensi vuonna tulee olemaan vaikeata.

Finski: Suomeen jää ehkä viisi huippubändiä. Pienemmät kärsivät vitusti. Ei ne jaksa enää tehdä omalla budjetilla.

Heko: Kyllä se raha siellä liikkuu, mutta nyt se raha slkaa liikkua pimeänä. Sehän on valtion tarkoituskin. Kaikki maamiesseurat järjestävät keikkoja, eli aletaan kiertää sitä. Keikkajärkkärit osaavat sen kyllä. Se hyöty mikä arvonlisäverosta saadaan on aika lähellä nollaa.

SHORTSIT PUOLITANGOSSA ESSON BAARISSA

PI: Onko tullut mieleen jatkaa soolouralla, esim. uksin lavalla muiden osuudet tulisivat nauhalta...

Heko & Finski: Hahhahhahhehhehhehhekoheko

Heko: Vastauksena kysymykseen sanon, että EI!

PI: Sehän viisinkertaistaisi rahamäärän...

Heko: Nauhureiden kanssa ei voi pelata korttia, niitä ei voi vetää korvista, eikä nauhojen sortseja voi vetää puolitankoon Esson baarissa! Tämän jutun pointti on se, että on jätkiä, jotka ei suutu tuollaisesta...

Finski: Eikä saa kuunnella neljää tuntia vittuilua päivästä päivään!

PI: Hyviä keikkoja?

Heko: On helvetin monta sellaista. Kun "Onnellinen perhe" oli ykkösenä, tultiin loppuunmyydylle Tavastialle ja silloin aisti, että täällä on hyvin väkee ja sillai. Kun mentiin lavalle, yleisö hukutti semmoiseen huutoon, ettei sitä unohda ikinä. Tuntui, että tää voi parhaimmillaan olla vielä niin paljon parempaa kui  yleensä. Se keikka oli sellaista ekstaasia, ettei siitä edes hirveästi muista, se oli hirveää juhlaa alusta loppuun!

Finski: Ja soitetiin hyvin siellä!

Heko: Se meni kaiken lisäksi nappiin. Ja festarikeikoilla on paljon väkeä, varsinkin Nummirockissa oli aivan loistava meininki, se on jäänyt mieleen.

PI: Provinssissa teillä oli saatanallisen hyvä keikka, vaikka joku toimittaja toisin väittikin...

Heko: Oliko se joku pieni sammakkoeläin!

PI: Tikkakoskella sä seisoit tuoleilla, jotka lähtivät eri suuntiin ja sä olit siinä, että ei helvetti!

Finski: Hahhahhaa

Heko: Ai niin vittu, se oli hieno suoritus! Tikkakoskella oli ensimmäinen keikka, jossa soitetiin omia biisejä. Se oli loistava yleisö. Hyvä keikka!

PI: sulla alkoi farkut hajota väärästä kohdasta...

Heko: Joo, mulla on ne samat farkut vieläkin jalassa keikalla.

Finski: Tikkakosken mannekiini!

PI: Onko koskaan ollut täydellistä katastrofikeikkaa?

Heko: ei. Melkein kaikille on sattunut yksittäinen epäonnistumiskeikka, esim. on liian kännissä, muttei koskaan kahdelle tai useammalle. Joskus on mennyt tekniikka, sekäy hermoille. Ensin hajoaa monitorit, sitten lähtee kitarasta kielet ja kun niitä ollaan vaihtamassa kaatuu rummut jne. semmoiselle ei voi mitään. Niitä tulee väkisin.

Finski: ku mäkinviritän pojille nämä soittimet. niin kerran napsahti kummaltakin poikki, kitarasta ja bassosta. Ne pitäis samaan aikaan virittää ja laulaa taustoja vielä!

PI: Montako soitinta sitten on?

Heko: Mulla on kolme ja Petellä kaksi.

UOLEVI KARJAKKO: MINÄ OLEN KIRJOITTANUT KAIKKI SPETE-SHOWN SKETSIT

PI: keksikää otsikko tähän.

Finski +Heko: (kuiskintaa)

Heko: Uolevi Karjakko: Minä olen kirjoittanut kaikki sketsit, mitä Speten ohjelmissa on ikinä ollut.

Finski: Ja Speten äänellä vielä.

Heko: Tää on esimerkki jutuista mitä me keksitään keikoilla ja umpiväsyneinä, koska se on hemmetin hauskaa ja sen lisäksi Se-lehti tai 7-päivää voisivat koska tahansa repäistä tuollaisen otsikon. Tai Nykyposti ilman mitään tunnonvaivoja.

PI: Tai Isto Lysmä?

Heko: Isto Lysmä!

Finski: Nyt revähti joku jätkä jostain...

Heko: "Minä sanoin sinulle, että ala sinä kaatuilemaan siellä showssa". Ajattele miten hyvä otsikko siinä olis...

* * *

Finski: Pete on mun eno

Heko: Tää on totta. Pete on Finskin eno!

Finski: Se on 20 yli ...

PI: Me otettiin kyllä eväitä mukaan...

Heko + Finski: Hehhehhee

PI: Siinä on sakset, pingispallo, syötävää ja teippiä.

Heko: Nyt on muuten, nyt vetää velipojan ihan sanattomaksi!

Finski: Kyllä!

Heko: Tässä on muuten jotain... ne kysyy jotain kun on suu täynnä Marsia!

Finski: Mä en syö karkkii. Enkä pingispalloa. Sakset mä voisin syödä.

Heko + Finski: (Maiskis, maiskis)

Heko: Mainoksissa syödään aina näin.

PI: Se on pingispallo.

Heko: Mä pelasin kolme vuotta pingistä aikanaan. Sitten mä huomasin, ettei tästä tule mitään. Muilla on niin paljon parempi maila. Niillä oli semmoset kumit siinä mailan molemmin puolin.

Finski: Pitää viedä Kaidelle nämä lakut.

Heko: Kaide syö lakua.

Finski: Se on ihan hulluna niihin. Se on karkkihullu!

Heko: Joo, se on fanaatikko!

(Merimaa käy pöydässä)

Finski: ...sano nyt jotain meistäkin!

PI: Kehu Luumäkiä!

Merimaa: Kehu Luumäkiä, miksi? Ai niin haastattelu. Totta kai. Ne on... loistava bändi! Sääli vaan, että viikset kasvaa liian aikaisin...

KAUHUFILMIT

PI: Kauhufilmit?

Heko: Kyllä me katsotaan kauhuelokuvia, vaikka nykyäänhän se on muotia. Nyt voi ruokapöydässäkin puhua Necromanticista tai 2000 Maniacsista, eikä se ole enää niin ihmeellistä, kuin joskus aikaisemmin.

PI: Suositelkaa muutamia kauhuleffoja.

Heko: Creeping Terror, 2000 Maniacs, Killer Clowns From Outer Space, joka on hauskimpia ja hölmöimpiä kauhuelokuvia mitä on. Sen jos saa käsiinsä, niin ei voi kuin nauraa, on se niin pelottava. Alien on myös hyvä. Noi nyt tuli ekana mieleen.

PI: Bad Taste?

Heko: Hyvä kun tuli mainittua. Se on hyvä.

PI: Entä Finski?

Finski: tuntematon sotilas. Mä en oo tätä kauhuosastoa.

PI: Entä huumoripuolen jutut. Maxwell Smart, Simpsonit, Sledge Hammer...

Heko: Toimii, kaikki tähän mennessä on kohdallaan. Meillä oli alkunauhana  Sledge Hammerin tunnari. Keikat alkoi ainakin sillä tunnarilla ja sitten tuli "Trust me, I know what I'm doing", tumta tututam tumta tututam.

PI: Monty Python?

Heko: Just eilen puhuttiin Monty Python-elokuvista. Esim. tätä syöpöttelykohtausta muistellaan aina yleensä aamiaispöydässä.

Finski: Mulla noi samat ja pornoleffat tietenkin. Sarah Young on nyt kova hitti.

* * *

PI: Jos musiikkinne olisi rakennus, millainen eläin se olisi?

Heko: Betoniporsas?

Finski:. Ei...

Heko + Finski: (miettivät)... Banaani-Andersson

Lisää uhreja, VR-makasiinikeikan jälkeen 22.5.1992

KAIDE

Kaide: Mä voin sanoa mikä on parasta. Se on hyvä matkaseura. Ja keikat yleensä. Yksi paska keikka on! Kyyjärvellä olosuhteet oli niin... soitettiin jossain terassilla ja siellä ylhäällä soitti joku toinen bändi. Meidän piti soittaa helvetin hiljaa, eikä ollut kamoja, piti olla kamat siellä. Ei niinku toiminut mikään.

PI: Ota suklaata.

Kaide: Selvä pyy, kiitos.

2 FANIA

Kride: Mä oon Kride. Duunissa täällä "menoksi" messuilla. Bändit on ollut kovii varsinkin nää loistavat Ne Luumäet. Meno on ollu sairasta, vaikka on liian vähän mainostettu ja hintakin on vittumainen.

Luumäet on helvetin hyvä ja varsinkin tää kitaristi, vaalee pitkätukkainen jätkä, joka höpöttää täällä messuillakin jostain suprajohteista. Joo, erittäin hyviä ihmisiä ovat vittu kaikki.

Ja mä olen ihan hillitön jätkä pogoileen, jos soi tämmöistä musaa kun Luumäet.

Jussi: Kride on julkkis! Vittu  Luumäet on ihan helvetin hyvä!

PI: Kukas on tää ihminen, joka juoksee toiseen suuntaan?

Kride: Se on Jussi! Se on jyrkkä jätkä ja sen lempinimi on Jyrkkä ja se tykkää Luumäistä ihan sikana. Mutta nyt se on puhumiskyvytön, koska siltä on hävinnyt tämä messuavustajan kortti kun se pogoili Luumäkiä niin täysillä.

14.7.93

Sheenahan se oli. Kiitos Heko & Finski!

Ja kaikkea hyvää Luumäille, joiden keikoista ja levyistä nämä kaksi pahviviiksistä toimittajaa ovat nauttineet syksystä 1988 lähtien. Haastattelu tehtiin siis 22.5.93 Ilveksessä, kuvat otettiin samana iltana, Lepakossa 29.5.93 ja Provinssirockissa -92. Monta asiaa jäi kysymättä, koska ne on jo koluttu muissa lehdissä. Niistä lehtileikkeitä seuraavalla aukeamalla. Niille ja teille: KIITOS JA 1-2-3-4.

Sanovat:

HH ja PS

 

  Takaisin KIITOS JA ANTEEKS sisällysluetteloon

Takaisin NE LUUMÄET-LEHDISSÄ etusivulle