|
||||
|
||||
M!kan haastattelussa:Kuningassurffaaja Markyeli Marko PyhtiläHaastattelu on tehty 25.9.- 27.9.2007 ja julkaistu 1.10.2007 |
||||
Mikä innosti 80-luvun lopulla ramopunk-musiikkiin ja King Surfersin perustamiseen? - Lukioiässä tapahtui musiikkimaussa suuri läpimurto, kun kuuntelin Raahen kirjastossa viikon välein Sex Pistolsin Never Mind The Bollocksin ja Ramonesin Rocket To Russian. Ne oli sellaisia pläjäyksiä, ettei paluuta Michael Jacksoniin ollut. Miten King Surfers syntyi? Milloin se perustettiin? - King Surfers syntyi joskus samoihin aikoihin 1988-89. Soiteltiin joidenkin kavereiden kanssa. Ensin aloitettiin covereilla, mutta sitten yksi ilta nauhoitettiin toistakymmentä omaa kappaletta, jotka tehtiin samalla istumalla. Löytyykö
Surfin' and Divin' -ep:n biiseistä tuona iltana tehtyjä biisejä? - En muista, mutta kuten minulla on tapana, kierrättää ja uudelleen käyttää vanhoja biisejäni, niin joku noista biiseistä siirtyi King Surffareilta englanninkielisestä Liimapäiden suomenkieliseen ohjelmistoon. Ketä bändissä soitti? - KS oli varsinainen epäbändi. Soittajia oli oikeasti vain kaksi: Minä kitarassa ja Mika Junnikkala rummuissa. Basisti Limousine oli fiktiivinen keksintö, joka tarvittiin uskottavuuden takia. Basistiongelma meillä olikin sitten koko ajan. Heh, melkoinen ”paljastus”. Kaikkien näiden vuosien jälkeen King Surfersin basisti paljastuu mielikuvitushahmoksi! Surf
City no 1 -lehdessä oli hyvä juttu bändistä. Bändin
"ideologia" oli varsin hauska. Haluatko kertoa jotain siitäkin?
Bändi julkaisi yhden levyn, Surfin' and Divin' -ep:n. Sen tekemisestä olisi mukava saada jotain tietoa. Missä studiossa se tehtiin? Miten se sujui? - Nauhoitin kaikki instrumentaalit neliraiturillani, ja Mika hoiti vain laulut. Tein rummut rumpukoneella, bassot lainabassolla ja kitaroita parit sekaan. Kansiin merkattiin kolme soittajaa taas, jotta olisimme ollut uskottavampi bändi. Miten/missä levyn painatus tapahtui? Kuinka paljon niitä tehtiin? Milloin levy julkaistiin? - Taisi olla tavanomainen kolmisensataa kappaletta Finnvoxilla tms.
Julkaisu tapahtui jo olisiko 1992, kun minä ja Mika asuttiin eri
paikkakunnilla, eli toimintaa ei ollut. Kannet
monistettiin illalla salaa erään koulun koneella. Joku arvostelija taisi
sanoa, että You're an Idiot -biisissä olisi voinut olla
hittipotentiaalia, jos se olisi äänitetty kunnolla. Olin
kokemattomuuttani miksannut masterin aivan liian alas, eli kun levyn
laittoi soimaan, piti volyymi vääntää
kaakkoon, että kuului jotain. Idiot-biisiä käytin sitten muuten paljon myöhemmin Kaikki rakastaa kettutyttöä -musikaalissa, kuten myös Liimapäiden Ei oo hauskaa -biisiä. Miten saitte omakustanne-levyä myytyä ennen internet-aikaa? - Toinen vaihtoehto, Rumban pikkuilmot jne. Kyllä niitä levyjä sitten oli vielä vuosien päästäkin, kun ei keikallakaan käyty.
King Surfersin ura jäi aika lyhyeksi. Ehtikö bändi tekemään paljon keikkaa? - Me heitettiin yksi keikka talvella 1990. Mentiin peruukeissa ja
1970-luvun kuteissa kahdestaan heittämään keikkaa jonnekin paikalliseen
bändikatselmukseen. Basisti Limousine oli luonnollisesti "jänistänyt"
ennen keikkaa. Samoissa kuteissa kuvattiin myös lyhytelokuva, joka koostui lähinnä meistä kahdesta kanniskelemassa paikallisesta urheiluliikkeestä lainattua surffilautaa, ajelemassa se katolla pikku-Fiatilla, soittelemassa playbackkina Raahen hiekkasärkillä ja sekoilemassa ympäriinsä. Onko
tuo lyhytelokuvaa vielä tallessa? Olisiko siitä mahdollista saada
kopioita? - Varmaankin on jossain vielä vhs:llä. Onneksi mulla ei ole enää videonauhuria, niin sitä ei pysty kopioimaan. Ei sitä todellakaan katso erkkikään... Surf City -lehtikin ansaitsee vähän huomiota. Sehän oli teidän bändin oma lehti. Minulta löytyy vain Surf City no.1, mutta montako numeroa teitte lehteä? - Lehteä tehtiin vain se yksi. Enempää ei jaksettu ja ehditty. Ei me ajateltu sitä sinänsä King Surfersin lehtenä. Jostain Vaasan tms. suunnalta alkoi tulla meille uhkauksia ekan numeron jälkeen, että me oltiin pöllitty niiden lehden nimi. Tarkemmassa syynissä paljastui, että he olivat pöllineet meidän lehden nimen Surf City -tarroista, joita olimme jakaneet ympäriinsä. Noloa heille. Oliko
siellä Vaasan päässä mahdollisesti Klamydia-niminen orkesteri? - Sieltähän ne tuli, mutten usko, että heillä oli tuon asian kanssa tekemistä. Mistä syntyi idea lehden julkaisuun? - Tätä perinteistä punkhässäkkää, että kaikki piti tehdä itse
ja saada paljon ilmaisia arvostelukappaleita ym. Eipä niitä paljoa
tullut. Tosin Gary
Glitterin fanklubi lähetti meille ison nivaskan kiiltävälle
paperille painettua fanikamaa. Miksi ja milloin King Surfers loppui? - Se tuli ja meni eikä päässyt koskaan kunnolla vauhtiin. Kun levy saatiin ulos, oli toiminta siis jo loppunut ja Liimapäät aloittanut toimintansa. King Surfersin levy julkaisi teidän oma levymerkki Gabba Records, kerrohan jotain siitäkin? - Samaa punkmeininkiä, että piti tehdä omaa ja saada omaa juttua.
Tuliko muista bändeiltä yhteydenottoja, kun teillä oli oma
levymerkki?
Surf
City –lehden ja Surfin' and Divin' -ep:n taustalta löytyy myös Uuden
Aallon Kulttuuriyhdistys ry. Tämä on ilmeisesti myös teidän oma
luomus? - UAKY
perustettiin juuri ennen bändiä ja lehteä ja sen nimissä sitten
tehtiin noita juttuja. Uuden Aallon Kulttuuriyhdistys ry ei ilmeisesti loppunut King Surfersin ja Surf City –lehden mukana, kun se löytyy myös Liimapäiden Skootteri ep:n kannesta? - Eikä
sen jälkeenkään. Se tavallaan seurasi mua tänne Jyväskyläänkin,
missä Molotov Records ja esim. Selkkaus -julkaisut tehtiin sen nimissä.
Mutta se oli vaan nimi, ei sillä muuta toimintaa tai aktiivista jäsenistöä
ollut. Bändi sai kai tavallaan jatkoa Torniossa perustamastasi Liimapäistä? ...ja bändit ep:tkin olivat Gabba Records -levymerkillä. - Kyllä, ja Mika liittyikin sitten Liimapäihin jokunen vuosi myöhemmin, ja hän laulaa Skootteri-ep:llä. Liimäpäiden
historiikki löytyy toisaalta ramopunk.comista, joten sitä ei käsitellä
tässä yhteydessä, mutta Liimapäiden jälkeen soitit vuodesta 1997 lähtien
Selkkaus –bändissä hc-punkkia. Sen verran liittyy Selkkauskin King
Surfersiin, että Kuningassurffaajien vanha levyttämätön Surfin'
Birdie-biisi muuntui uudelleen sanoitettuna Selkkauksen Proletariaatin
diktatuuri –biisiksi. - Jep. Olen tehnyt vuosien varrella joitain satoja biisejä, jotka eivät ole aina sopineet kulloisenkin bändin ohjelmistoon, tai sitten ovat sopineet paremmin johonkin toiseen yhteyteen. Esim. Tuo biisi ei oikein toiminut surffareilla, mutta Selkkauksella se oli tosi suosittu hoilausbiisi. Käsittääkseni
Selkkaus on hajonnut vuonna 2005, milloin ja miksi bändi lopetti? - Me soitettiin vika keikka mun karonkassa. Kai siinä oli sellaista väsymystä touhuun ja itse asiassa tällä hetkellä bändistä 2/3 asuu Turussa. Mulla ei ollut sinänsä lopettamishaluja. Meitä kai voisi tituleerata maailman akateemisimmaksi punkbändiksi, koska meillä oli lopettaessa 2 tohtoria ja yksi maisteri bändissä ja tänä kesänä rumpalimmekin väitteli tohtoriksi. Tänä
syksynä tulee 10 vuotta Selkkauksen perustamisesta, ja on ollut puhetta
pikku turneesta, mutta saa nähdä, kun osa soittajista on jo aikamoisia
porvareita ja viettää aikaa mieluummin mökkeilemässä, kuin
rokkailemassa. Selkkaus vuonna 1999. Marko Pyhtilä toinen oikealta (kuva Selkkauksen nettisivuilta). Oletko soittanut Selkkauksen jälkeen jossain muussa bändissä? -
Jotain pop-viritelmää on ollut, mutta Jyväskylän katastrofaalinen
treenikämppätilanne on vaikeuttanut projektien etenemistä. Tuossa
aikaisemmin mainitsit, että King Surfers ja Liimapäät pääsivät
mukaan Kaikki rakastaa kettutyttöä –musikaaliin. Oletko siis
teatterialalla, vai oliko tuo Kettutyttö -musikaali yksittäinen
produktio? Sinulla näkyi olevan siinä tosi iso rooli, käsikirjoitus ja
pääosa musiikista. - Noita
teatterijuttuja olen tehnyt harrastuspohjalta täällä Jyväskylässä.
Nyt on menossa produktioon kirjoittamani Pornomusikaali,
johon olen tehnyt myös musiikin. Tässä välissä oli myös Brändi-niminen
musikaali pari vuotta sitten. Ramopunkin,
hc-punkin, yhteiskuntakriittistä teatterin lisäksi olet vaikuttanut myös
akateemisessa maailmassa. Kerrotko tähän loppuun vielä jotain siitäkin? - Liimapäiden hajottua päädyin parin mutkan kautta Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta ja filosofiaa. Sain väikkärin valmiiksi 2005 nykykulttuurin tutkimuskeskukseen. Gradun ja väikkärin on muuten kustantanut Like nimillä Taiteen kritiikki ja kritiikin taide ja Kansainväliset situationistit. Niissä on pikkuisen asiaa punkistakin, sen liittymisestä aiempiin avantgardehörhöilyihin ja punkissa niin olennaiseen esittäjän ja yleisön välisen rajan purkamiseen. Kiitokset Marko Pyhtilälle haastattelusta ja muusta avusta King Surfers- tietojen kokoamisessa. M!ka |
||||
|