www.ramopunk.com

The King Surfers -etusivulle

M!kan haastattelussa:

Kuningassurffaaja Marky

eli Marko Pyhtilä

Haastattelu on tehty  25.9.- 27.9.2007 ja julkaistu 1.10.2007

Mikä innosti 80-luvun lopulla ramopunk-musiikkiin ja King Surfersin perustamiseen?

- Lukioiässä tapahtui musiikkimaussa suuri läpimurto, kun kuuntelin Raahen kirjastossa viikon välein Sex Pistolsin Never Mind The Bollocksin ja Ramonesin Rocket To Russian. Ne oli sellaisia pläjäyksiä, ettei  paluuta Michael Jacksoniin ollut.

Miten King Surfers syntyi? Milloin se perustettiin?

- King Surfers syntyi joskus samoihin aikoihin 1988-89. Soiteltiin joidenkin kavereiden kanssa. Ensin aloitettiin covereilla, mutta sitten yksi ilta nauhoitettiin toistakymmentä omaa kappaletta, jotka tehtiin samalla istumalla.

Löytyykö Surfin' and Divin' -ep:n biiseistä tuona iltana tehtyjä biisejä?

- En muista, mutta kuten minulla on tapana, kierrättää ja uudelleen käyttää vanhoja biisejäni, niin joku noista biiseistä siirtyi King Surffareilta englanninkielisestä Liimapäiden suomenkieliseen ohjelmistoon.

Ketä bändissä soitti?

- KS oli varsinainen epäbändi. Soittajia oli oikeasti vain kaksi: Minä kitarassa ja Mika Junnikkala rummuissa. Basisti Limousine oli fiktiivinen keksintö, joka tarvittiin uskottavuuden takia. Basistiongelma meillä olikin sitten koko ajan.

Heh, melkoinen ”paljastus”. Kaikkien näiden vuosien jälkeen King Surfersin basisti paljastuu mielikuvitushahmoksi!

Surf City no 1 -lehdessä oli hyvä juttu bändistä. Bändin "ideologia" oli varsin hauska. Haluatko kertoa jotain siitäkin?
- En muista kyllä siitä haastattelusta mitään, mutta jonkinlaista surfpunk-ideologiaa siinä varmaan koitettiin kehitellä huumorimielessä. Tuo ramopunkhan ei ollut silloin vielä ollenkaan kova sana Suomessa.

Bändi julkaisi yhden levyn, Surfin' and Divin' -ep:n. Sen tekemisestä olisi mukava saada jotain tietoa. Missä studiossa se tehtiin?  Miten se sujui?

- Nauhoitin kaikki instrumentaalit neliraiturillani, ja Mika hoiti vain laulut. Tein rummut rumpukoneella, bassot lainabassolla ja kitaroita parit sekaan.

Kansiin merkattiin kolme soittajaa taas, jotta olisimme ollut uskottavampi bändi.

Miten/missä levyn painatus tapahtui? Kuinka paljon niitä tehtiin? Milloin levy julkaistiin?

- Taisi olla tavanomainen kolmisensataa kappaletta Finnvoxilla tms. Julkaisu tapahtui jo olisiko 1992, kun minä ja Mika asuttiin eri paikkakunnilla, eli toimintaa ei ollut.

Kannet monistettiin illalla salaa erään koulun koneella. Joku arvostelija taisi sanoa, että You're  an Idiot -biisissä olisi voinut olla hittipotentiaalia, jos se olisi äänitetty kunnolla. Olin kokemattomuuttani miksannut masterin aivan liian alas, eli kun levyn laittoi soimaan, piti volyymi vääntää  kaakkoon, että kuului jotain.

 Idiot-biisiä käytin sitten muuten paljon myöhemmin Kaikki rakastaa kettutyttöä -musikaalissa, kuten myös Liimapäiden Ei oo hauskaa -biisiä.

Miten saitte omakustanne-levyä myytyä ennen internet-aikaa?

- Toinen vaihtoehto, Rumban pikkuilmot jne. Kyllä niitä levyjä sitten oli vielä vuosien päästäkin, kun ei keikallakaan käyty.

King Surfersin ura jäi aika lyhyeksi. Ehtikö bändi tekemään paljon keikkaa?

- Me heitettiin yksi keikka talvella 1990. Mentiin peruukeissa ja 1970-luvun kuteissa kahdestaan heittämään keikkaa jonnekin paikalliseen bändikatselmukseen. Basisti Limousine oli luonnollisesti "jänistänyt" ennen keikkaa.

Samoissa kuteissa kuvattiin myös lyhytelokuva, joka koostui lähinnä meistä kahdesta kanniskelemassa paikallisesta urheiluliikkeestä lainattua surffilautaa, ajelemassa se katolla pikku-Fiatilla, soittelemassa playbackkina Raahen hiekkasärkillä ja sekoilemassa ympäriinsä.

Onko tuo lyhytelokuvaa vielä tallessa? Olisiko siitä mahdollista saada kopioita?

- Varmaankin on jossain vielä vhs:llä. Onneksi mulla ei ole enää videonauhuria, niin sitä ei pysty kopioimaan. Ei sitä todellakaan katso erkkikään...

 Surf City -lehtikin ansaitsee vähän huomiota. Sehän oli teidän bändin oma lehti. Minulta löytyy vain Surf City no.1, mutta montako numeroa teitte lehteä?

- Lehteä tehtiin vain se yksi. Enempää ei jaksettu ja ehditty. Ei me ajateltu sitä sinänsä King Surfersin lehtenä. Jostain Vaasan tms. suunnalta alkoi tulla meille uhkauksia ekan numeron jälkeen, että me oltiin pöllitty niiden lehden nimi. Tarkemmassa syynissä paljastui, että he olivat  pöllineet meidän lehden nimen Surf City -tarroista, joita olimme jakaneet ympäriinsä. Noloa heille.

Oliko siellä Vaasan päässä mahdollisesti Klamydia-niminen orkesteri?

- Sieltähän ne tuli, mutten usko, että heillä oli tuon asian kanssa tekemistä.

Mistä syntyi idea lehden julkaisuun?

- Tätä perinteistä punkhässäkkää, että kaikki piti tehdä itse ja saada paljon ilmaisia arvostelukappaleita ym. Eipä niitä paljoa tullut. Tosin  Gary Glitterin fanklubi lähetti meille ison nivaskan kiiltävälle paperille painettua fanikamaa.

Miksi ja milloin King Surfers loppui?

- Se tuli ja meni eikä päässyt koskaan kunnolla vauhtiin. Kun levy saatiin ulos, oli toiminta siis jo loppunut ja Liimapäät aloittanut toimintansa.

King Surfersin levy julkaisi teidän oma levymerkki Gabba Records, kerrohan jotain siitäkin?

- Samaa punkmeininkiä, että piti tehdä omaa ja saada omaa juttua.
Samalla asenteellahan jatkettiin sitten myöhemmin Selkkauksen ja Molotov Recordsin kanssa.

Tuliko muista bändeiltä yhteydenottoja, kun teillä oli oma levymerkki?
- Ei tullut. Molotovin kanssa julkaistiin pari kokoelmaakin myöhemmin ja esim. Virkavallan Koneistettu tulevaisuus -cd.

Surf City –lehden ja Surfin' and Divin' -ep:n taustalta löytyy myös Uuden Aallon Kulttuuriyhdistys ry. Tämä on ilmeisesti myös teidän oma luomus?

- UAKY perustettiin juuri ennen bändiä ja lehteä ja sen nimissä sitten tehtiin noita juttuja.

Uuden Aallon Kulttuuriyhdistys ry ei ilmeisesti loppunut King Surfersin ja Surf City –lehden mukana, kun se löytyy myös Liimapäiden Skootteri ep:n kannesta?

- Eikä sen jälkeenkään. Se tavallaan seurasi mua tänne Jyväskyläänkin, missä Molotov Records ja esim. Selkkaus -julkaisut tehtiin sen nimissä. Mutta se oli vaan nimi, ei sillä muuta toimintaa tai aktiivista jäsenistöä ollut.

Bändi sai kai tavallaan jatkoa Torniossa perustamastasi Liimapäistä? ...ja bändit ep:tkin olivat Gabba Records -levymerkillä.

- Kyllä, ja Mika liittyikin sitten Liimapäihin jokunen vuosi myöhemmin,  ja hän laulaa Skootteri-ep:llä.

Liimäpäiden historiikki löytyy toisaalta ramopunk.comista, joten sitä ei käsitellä tässä yhteydessä, mutta Liimapäiden jälkeen soitit vuodesta 1997 lähtien Selkkaus –bändissä hc-punkkia. Sen verran liittyy Selkkauskin King Surfersiin, että Kuningassurffaajien vanha levyttämätön Surfin' Birdie-biisi muuntui uudelleen sanoitettuna Selkkauksen Proletariaatin diktatuuri –biisiksi.

- Jep. Olen tehnyt vuosien varrella joitain satoja biisejä, jotka eivät ole aina sopineet kulloisenkin bändin ohjelmistoon, tai sitten ovat sopineet paremmin johonkin toiseen yhteyteen. Esim. Tuo biisi ei oikein toiminut surffareilla, mutta Selkkauksella se oli tosi suosittu hoilausbiisi.

Käsittääkseni Selkkaus on hajonnut vuonna 2005, milloin ja miksi bändi lopetti?

- Me soitettiin vika keikka mun karonkassa. Kai siinä oli sellaista väsymystä touhuun ja itse asiassa tällä hetkellä bändistä 2/3 asuu Turussa. Mulla ei ollut sinänsä lopettamishaluja.

Meitä kai voisi tituleerata maailman akateemisimmaksi punkbändiksi, koska meillä oli lopettaessa 2 tohtoria ja yksi maisteri bändissä ja tänä kesänä rumpalimmekin väitteli tohtoriksi. 

Tänä syksynä tulee 10 vuotta Selkkauksen perustamisesta, ja on ollut puhetta pikku turneesta, mutta saa nähdä, kun osa soittajista on jo aikamoisia porvareita ja viettää aikaa mieluummin mökkeilemässä, kuin rokkailemassa.

Selkkaus vuonna 1999. Marko Pyhtilä toinen oikealta (kuva Selkkauksen nettisivuilta).

Oletko soittanut Selkkauksen jälkeen jossain muussa bändissä?

- Jotain pop-viritelmää on ollut, mutta Jyväskylän katastrofaalinen treenikämppätilanne on vaikeuttanut projektien etenemistä.

Tuossa aikaisemmin mainitsit, että King Surfers ja Liimapäät pääsivät mukaan Kaikki rakastaa kettutyttöä –musikaaliin. Oletko siis teatterialalla, vai oliko tuo Kettutyttö -musikaali yksittäinen produktio? Sinulla näkyi olevan siinä tosi iso rooli, käsikirjoitus ja pääosa musiikista.

- Noita teatterijuttuja olen tehnyt harrastuspohjalta täällä Jyväskylässä. Nyt on menossa produktioon kirjoittamani Pornomusikaali, johon olen tehnyt myös musiikin. Tässä välissä oli myös Brändi-niminen musikaali pari vuotta sitten.

Ramopunkin, hc-punkin, yhteiskuntakriittistä teatterin lisäksi olet vaikuttanut myös akateemisessa maailmassa. Kerrotko tähän loppuun vielä jotain siitäkin?

- Liimapäiden hajottua päädyin parin mutkan kautta Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta ja filosofiaa. Sain väikkärin valmiiksi 2005 nykykulttuurin tutkimuskeskukseen. Gradun ja väikkärin on muuten kustantanut Like nimillä Taiteen kritiikki ja kritiikin taide ja Kansainväliset situationistit. Niissä on pikkuisen asiaa punkistakin, sen liittymisestä aiempiin avantgardehörhöilyihin ja punkissa niin olennaiseen esittäjän ja yleisön välisen rajan purkamiseen.

Kiitokset Marko Pyhtilälle haastattelusta ja muusta avusta King Surfers- tietojen kokoamisessa.

M!ka