|
Jonnan
haastattelussa:
Iskuryhmä
- iloista kohellusta!
Julkaistu
13.4. 2007

Iskuryhmä
Ihmemies-levyn julkaisukeikalla Ramopunk.com 5v-bileissä
Vastavirta-klubilla
Tampereella 3.3. 2007 (kuva: M!ka).
Alunperin
vuonna 1989 perustettu Iskuryhmä palasi lauteille vuonna 2005
Converse-kerhossa, Helsingin Semifinaalissa. Siitä lähtien bändi on
keikkaillut satunnaisesti eri tapahtumissa ja nyt Iskuryhmä julkaisi
uuden levynsä nimeltä Ihmemies. Mitä kuuluu Iskuryhmä? Mitä nyt?
Missä viikset? MIKSI viikset? Iskuryhmän Pasi, Tuuska ja Wepi
vastailivat ystävällisesti muutamiin kiperiin kysymyksiin.
-Jonna-
|
Pikku-Pasi
Työväen Erektion ensimmäisellä keikalla Huvipirtillä Varkaudessa
vuonna 1989. Taustalla
basisti Sami Räsänen, joka soittaa nykyään Iskuryhmä Tuuskan
Ramones-projektissa Outsiders Plays Ramones It´s Alive.
|
Aluksi
pieni historian oppitunti. Miten syntyi aikoinaan bändi nimeltä
Iskuryhmä?
Pasi:
Hyvä kysymys! Iskuryhmä kun ei ole oikein koskaan varsinaisesti
syntynyt mun mielestä. Se on ollut aina olemassa. Ihan alaluokilla jo
leikittiin Kissiä ja pukeuduttiin mitä uskomattomimpiin
vermeisiin. Mattopiiska toimi loistavasti kitarana jne.
Se
oli muistaakseni seiskaluokalla, kun Tuuska ja Vepi oli
virittänyt jotain bänditouhua. Oli pari kitaratuntia takana ja sehän
riittää. Siihen ne muuten jätkiltä jäivätkin. Koulun musaluokkaa
sai käyttää iltaisin luovaan työskentelyyn kerran viikossa ja siellähän
nää remusivat bändillä nimeltä Brain Damage. Kolme biisiä
taisi olla ja kaikki kuulosti samalle. Tosi hyvälle mun mielestä.
Hieman on musamaku muuttunut tässä vuosien varrella. Kiinnostuin
asiasta niin paljon, että halusin laulajan paikan. Tein jopa
“koe-esiintymisen“ Vepin huoneessa. Makasin selälläni sängyssä
ja lauloin videokameralle Euthanasia nimisen bändin Työttömän
suuren punkkarin.
Biisin
laatua ei tarkistettu koskaan ja sain paikan. Nimi muuttui Aku Ankka
& The Donalds muotoon. Teimme jo omia biisejä. Sitten Työväen
Erektio, joka toimi HC-mätöllään meistä jo hyvin. Vastakaiku
biiseille oli aika tiukassa edelleen.
Jaettiin
sitten ilmaismainoksia Tuuskan kanssa viikkorahaa lisätäksemme ja
silloin päätettiin, että pitää olla iskevämpi nimi bändille,
sellanen joka yrittää vetää vertoja Ne Luumäille ja
Ramoille. Siitä hetkestä lähtien ollaan oltu Iskuryhmä.
Tuuska:
Joo, kyllä se oli enemmänkin sitä, että kaverit jotka hengaili jo
muutenkin keskenään koitti keksiä jotain "mielekästä“
tekemistä. Silloin 80-luvulla, 13-vuotiaana hengailtiin kuitenkin pääsääntöisesti
grillillä syleksimässä ja nähtävästi se oli liian tylsää. Kaikki
oli kuitenkin vähintäänkin kuunnellut musiikkia ahkerasti ja jotkut
jopa soittaneetkin jossain kerhossa tms. Sitten kun saatiin ensimmäinen
oma treenikämppä, niin sinnehän ammuttiin heti koulun jälkeen ja
pois lähdettiin vasta iltamyöhällä. Kämpällä siis hengailtiin ja
tehtiin siinä sivussa “musiikkia“. Iskuryhmä syntyi sitten tuon
kaveriporukan hengailun sivutuotteena.
|
"Työväen
erektio - Kivaa poppia kaiken ikäisille!"

Näin
niitä omia demoja leviteltiin ennen internetin keksimistä.
|
Jos
bändiänne ja musiikkianne pitäisi kuvailla muutamalla sanalla, mitkä
ne olisivat?
Pasi:
Goofypunkkia ja bändiä, jolle koheltaminen on verissä. Ei se
tarkoituksen mukaista ole, mutta tulee ihan itsestään.
Teemme
omaa musiikkiamme, vaikka kuinka yhdistäviä tekijöitä löytyykin
muihin bändeihin. Hauskanpito, iloisuus ja fiiliksen tuottaminen
toisille ja itsellemme on lähtökohta, josta ei tingitä. Oliko siinä
muutama sana? Olisi vielä niin paljon asiaa! Haha.
Tuuska:
Koheltaminen ja punk. Siinäpä se.
Wepi:
Ainahan meillä on ollut sanonta, että joka biisistä löytyy
SYNKOOPPINEN… MUSTA..AUKKO mikä se sitten onkaan.
Kun
nyt vielä olisi paljon sanottavaa, niin miten ylipäätään koette bändin
"ramopunk"-luokittelun kohdallanne? Voiko luokittelusta olla bändille
haittaa?
Pasi:
Ramopunk? Tuo niin vaikea termi aina, kun se kohdalle sattuu.
Iskuryhmähän on ramopunkkia ja ei siitä mihinkään pääse. Sitä
ns. kolmea sointua tarjoillaan ja vedetään Ramo -tyyliin, mutta tehdään
paljon muutakin. Kuljetaan rajoilla ja koetellaan omia erikoisuuksia jos
johonkin kohtaan.
Olen
aina ollut sitä mieltä, että Ramones soitti kerran ne biisit. Ei niitä
uudestaan tehdä ja ei edes pidä yrittää. On hienoa, että se meno
jatkuu ja sitä toteutetaan edelleen, mutta aivan eri metodein. Iskuryhmä
tekee Iskuryhmää ja jokainen saa bongailla sieltä mitä haluaa.
Ramonesta ei vedetä yks yhteen, mut vaikutteet on syvällä.
Luokittelusta
ei ole haittaa, jos jengi siitä diggaa. Haluaisimme kuitenkin, että
musiikki on tarkoitettu aivan kaikille mihinkään kategorioimatta. Tämä
on iloista musaa, jonka haluaisi välittää tämän skenen
ulkopuolellekin. En halua, että Iskuryhmä on pelkkää
“ramopunkkia“ koskaan. Siitä pitää löytyä myös ihan omaa
Iskuryhmääkin. Puhun taas ja en osaa vastata. Kysymys on kauheen
vaikea.
Wepi:
No joo sanotaanko näin, että jos esittelee bändiä jollekulle, joka ei
ennestään ole meitä kuullut, niin ainahan sitä kysytään minkä
tyylistä musiikkia soitatte? Siinä yhteydessä on ihan okei mainita
jotain esikuvia ja ehkä jotain luokitteluja, mistä tyypit saa jonkun
mielikuvan musiikista. Mutta itse olen melko allerginen noihin kaiken
maailman kategorioihin. Musiikki on tarkoitettu kuunneltavaksi, eikä
laitettavaksi johonkin luokituslaatikkoon. No, mutta ei kai siitä
luokituksesta haittaakaan ole jos me oltaisiin sitten vaikka
iskupunkkia. haha! Tai sitten ei. Ollaan vaan Iskuryhmä?
|
"Iskuryhmähän on ramopunkkia ja ei siitä mihinkään pääse. Kuljetaan rajoilla ja koetellaan omia erikoisuuksia jos
johonkin kohtaan."
Iskuryhmä
Pasi

Iskuryhmä
1993.
|
Minkälaisia
muutoksia kokoonpanossa on matkan aikana tapahtunut?
Pasi:
Tää on paha kyssäri Jonnatzu! Runkohan on ollut kasassa alusta lähtien.
Tähän runkoon lasken Itseni, Vepin ja Tuuskan. Bassoa soitin välillä
minäkin ja lauloin samalla. Sitten oli ainakin Sami Räsänen
kitarassa ja kokeili bassoakin. Solehmaisen Joni soitti jossain
välissä bassoa. Huotarin Anssi tuli jossain kohtaa kitaraan ja
taisi jopa laulaakin Ramoja kielillä.
Teemu
vihdoin löytyi ja bändi saatiin oikealle uralleen. Soittimien välisiä
säätöjä oli tosi paljon. Vepi soitti kitaraa aluksi ja sit ja sit…Menin
jo ihan sekaisin.
Nyt
uudelleen tulemisen myötä Tuuska sai potkut. Rummut sai siis jäädä
ja jäbä kitaraan. Markys tiedettiin niin lahjakkaaksi
rumpaliksi vuosien varrelta, että jos se sille pallille istuu ei meillä
ole mitään hätää enää. Tämä ei ollut Tuuskan heikkoutta
kannuttajana, vaan saatiin monien mutkien kautta lisää eloa bändiin
ja se kannatti.
Tuuska:
Kaikessa yksinkertaisuudessaan alkuperäinen, 90-luvun Iskuryhmä oli:
Tuuska:
Rummut
Pasi:
Laulu
Wepi:
Basso
Teemu:
Kitara
Uusi
IR, 2004->
Markys:
Rummut
Tuuska:
Kitara
Pasi:
Laulu
Wepi:
Basso
Teemu:
Kitara
Onko
tämänhetkinen rumpalinne Markys tuonut mielestänne musiikillisesti
jotain uutta bändiinne?
Pasi:
Taisin jo tossa edellisessä kysymyksessä sivutakin aihetta. Markys
on tuonut enemmän kuin bändin meille takasin!
Tätä
Ihmemies levyä ei olisi olemassa ilman Markysia. Jäbä on
tehtaillut suurimman osan biiseistä levylle. Kaveri omaa sellaisen
uskomattoman taidon tehdä biisejä, vaikka liukuhihna tavalla ja taso
ei heikkene. Uskomaton rumpali, tekstien -ja biisintekijä. Ollaan Markysin
kanssa oltu ystäviä vajaat 30-vuotta ja sekään ei pahalle tunnu, jos
saan tarpoa tässäkin rapakossa kimpassa.
Meillä
oli Pykimät niminen bändi kasassa, joka toimi terapeuttisena bändinä
jäsenille enemmän kuin yleisölle joskus 90- luvun puolivälissä.
Siitä se vain jäi mieleen, että Makyshan voisi tulla nyt Iskuryhmään
ja ei se kauaa kakistellut. Vastaus oli "JOO!"
Aluksi
Markysilla oli koko ajan fiilis, että teidän bändi ja teidän biisit.
Tein useamman kerran töitä, että sain jätkän vakuuttuneeksi, että
tää on sinunkin bändi.
Nyt
jos asiaa miettii, niin Iskuryhmä Markys on enemmän Iskuryhmää kuin
me muut.
Tuuska:
Kyllä. Markys on uskomaton rumpali ja biisintekijä. Uuden levyn
biiseistäkin on Markyksen tekemiä varmaan yli puolet. Markys on mun
mielestä ainut “oikea muusikko“ meidän bändistä. Markys ei oo
varmaan ite samaa mieltä, kun se on niin vaatimaton. Uuden levyn
kansipiirrokset ja Jouluksi Jamaicalle
–nettisinkun kannetkin on Markyksen piirtämät. Aika taiteilija!
Wepi:
No kyyyllä! Markys on tehnyt suurimman osan uusista kappaleista ja
onhan ne sillain hyvässä mielessä kieroutuneita.
|

Iskuryhmä
Markys, hyvässä mielessä kieroutunut biisintekijärumpali
Ramopunk.com 5v-bileissä.
Asusta
päätellen hän oli karannut keikalle suoraan sairaalasta (kuva:
M!ka).
|
Teiltä
on aikaisemmin ilmestynyt "1-2-3-4 ottaa lukua!" niminen levy
vuonna 2004. Minkälaisesta levystä on kysymys ja miten levy koki
päivänvalon?
Pasi:
Woimasointu tosiaan julkaisi vanhan EP:n M!ka Vesterisen
nokkelalla avustuksella. Tarkoitushan oli, että EP tulisi uudelleen
ihmisten ilmoille. Painos oli jo kauan aikaa sitten myyty loppuun.
Pengottiin sitten vielä lisämateriaalia joukkoon ja levystä tuli
tietyllä tapaa pieni läpileikkaus Iskuryhmään 90- luvun alusta.
Hieman levy on kokoelma luonteinen ja aika arveluttavaa materiaalia on
joukossa livevedon ja epämääräisen livedemon muodossa. Toisaalta
aika hyvä setti, mutta tarttee varmasti intohimoa kuuntelijalta
kyseiseen musatyyliin. EP ei vieläkään musta mikään huono ole, EI!
Tuuska:
Joo, oli aika mahtavaa, että Hannu / Woimasointu halusi
julkaista sen vanhan materiaalin. Oltiin itsekin mietitty jonkinlaista
paluuta ainakin treenikämpille, mutta julkaisuhommista tai muusta
vakavammasta ei koskaan edes haavelitu.
Oliko
Ottaa lukua -levyn julkaisulla mitään tekemistä comebackin kanssa vai
mistä lähti idea alkaa pistää Iskuryhmää uudelleen kasaan?
Pasi:
Comebackista puhuttiin Tuuskan kanssa ekaa kertaa kunnolla Puustockissa
2004. Oltiin viritelty treenejä jo monta vuotta ja tämäkin tarina jäi
kai aika nousuhumalan piikkiin. Kyllähän M!ka Vesterinen laittoi öljyä
rattaisiin ja oli pakko alkaa toimia. Ei kyllä pätkääkään ole
harmittanut. Kaikki jätkät on viettäneet musan parissa nyt viimeiset
vuodet ihan kybällä taas. Hatunnostoja vaan syylisille.
Tuuska:
Kuten jo sanoin, niin jonkinlaista paluuta oli mietitty, mutta kyllä tämä
Ramopunk-scenen virkistyminen, M!ka ja Woimasointu antoi varmasti sen
lopullisen sysäyksen meille. Tuskin kuitenkaan oltaisi ainakaan näin
pitkälle menty ilman heitä. Ja tietysti nyt jo vakiintunut faniarmeija
vaikutti paljon.
Wepi:
Ainahan siitä on ollut puhe, että olisi mukava käydä jotain
renkuttamassa joskus.
Ei
vaan saatu aikaiseksi. Eli kyllähän tuo “kokoelma“ antoi sen käynnistykseen
tarvittavan puuttuvan potkun.
|
"Jonkinlaista paluuta oli mietitty, mutta kyllä tämä
Ramopunk-scenen virkistyminen, M!ka ja Woimasointu antoi varmasti sen
lopullisen sysäyksen meille."
Iskuryhmä
Tuuska

Iskuryhmä
comeback-keikalla Converse-kerhossa 16.4. 2005.
"Jotenkin kaikki oli niin kuin
ennenkin."
Iskuryhmä
Pasi
|
Miten
hyvin alkoi syntyä uusia biisejä pitkän tauon jälkeen?
Pasi:
Aluksi Woimasoinnun Ottaa Lukua 1-2-3-4 -levyn julkaisun jälkeen
oli vain tarkoitus vetää vanhoja biisejä keikalla ja katsoa mitä
tapahtuu. Intoa oli kummasti taas ja Tuuska teki Ramoviisuihin neljä
biisiä. Mä työstin niihin tekstit. Jotenkin kaikki oli niin kuin
ennenkin. Pian keikan jälkeen Markys lähetti mystisen CD:n, joka sisälsi
muistaakseni 11 biisi raakiletta. Kysymys oli, että olisiko näistä
meille biiseiksi. Hauskaa "mies ja kitara" vääntöä jossain
vaatehuoneessa ja sydäntä lämmitti kuunnella. Biisit oli taivaallista
kauraa.
Ei
tässä ole paljon tarvinnut biisien teon kannalta mitään miettiä.
Kyllä niitä siis tulee. Mä oon tehny tekstejä vaikka kuinka ja aina
sillon tällön niitä pääsee ihan biisien tahtiinkin.
Tuuska:
Itseltä irtosi muutama biisi levylle Ramoviisujen kautta. Pasin kanssa
haluttiin osallistua viisuihin ja kun menestystäkin irtosi, niin kolme
biiseistä pääsi levylle asti. Ainahan mulla kotona soitellessa jotain
ideoita uusista biiseistä pyörii, mutta jäsentely kokonaisiksi
biiseiksi meinaa jäädä.
Ja
kuten jo Pasi tuossa mainitsi, niin Markys on meidän biisikone. Hittejä
hitin perään tulee jatkuvasti. Kerettäisiinpä vain treenaamaan
useammin.
Wepi:
Kun oon ollu aina niin hidas niin tuntui, että vähän liiankin
nopeasti.
Jos
en ole ihan väärässä, niin taitaa pojilla olla nytkin joku
parikymmentä uutta biisiä odottamassa treenausta.
Uusia
biisejä on siis jo tulossa kovaa vauhtia. Miten valmiilla pohjalla
uudet biisit ovat tällä hetkellä?
Pasi:
Joskus treeneissä kuulee miten Markys alkaa vetää jotain uutta biisiä
rummuilla. Siihen se nyt on jäänytkin tähän mennessä, kun aikaa ei
ole ollut enempään. Valmiita biisejä on luultavasti kasassa noin
kymmenkunta ja raakileina toinen puolet? Markys menee tekemään jossain
vaiheessa pienen demon uusista biiseistä ja sit saadaan himassa me muut
niitä kuunnella ja tuomita tarpeen mukaan.
Aika
nopeesti me ton jälkeen aina on edetty, kun kaikki himona demoja kotona
kuuntelee ja treenaa mielessään.
Wepi:
Joo, tuolleesti se homma meillä etenee!
|
"Ollaan
puhuttu, miten hienoo
olis omistaa teleportti.
Just semmoinen niin kuin Star Trekissä."
Iskuryhmä
Wepi
|
Treenikämppännehän
sijaitsee muuan nimeltä mainitsettoman Könönpellon kukkakaupan välittömässä
läheisyydestä ja kukkakauppias ei aina ilmeisesti ole ollut samaa
mieltä haittaavasta melutasosta. Muistitteko kukkakauppaa levyn
kiitoslistalle pääsyn lisäksi myös tuoreella levyllänne?
Pasi:
Levy on toistaiseksi jäänyt antamatta, mutta olisihan se ihan siistiä
viedä se sinne tiskille. Olisi jopa hienoa, jos joku muija heittelis
mua ruusuilla kun kerron olevani bändistä, joka on häirinnyt hänen
bisneksiään. Kukkainen ulosheitto.
Miten
ylipäätään biisien teko ja treenaaminen onnistuu, kun bändin jäsenet
ovat levittäytyneet pitkin suomea?
Pasi:
Eihän se onnistukkaan mitenkään. Kauheeta säätöö ja toooodella
hyvissä ajoin pitää alkaa lyömään treeniviikonloppua kondikseen.
Vaikeeta, mutta pitää kyllä mielen virkeenä kummasti. Tämä on just
se heikoin lenkki tässä bändissä, mutta näillä ehdoilla mennään
ja ei paineita.
Tuuska:
Vaikeeta on joo, mutta ei me oteta siitä paineita. Tehdään tätä
hommaa vain ja ainoastaan niin pitkään, että kaikilla on kivaa.
Onko
keikkailu koettu kuinka hankalaksi tuon hajaantumisen takia?
Pasi:
Ei kyllä me noi keikat on saatu ihan hyvin klaarattua, mutta toi
treenaaminen on kyllä tosi työlästä välillä ja niiden järjestäminen.
Keikat kuitenkin sovitaan hyvissä ajoin ja niihin pyydetään tarpeen
tullen vaikka sovittelua työajoista.
Wepi:
Ollaan viimeksi tuon Tampereen keikan jälkeen puhuttu, miten hienoo
olis omistaa teleportti. Just semmoinen niin kuin Star Trekissä.
|
"Millee kielelä nä oikei lauloit?"
(Vanhempi rouva
Iskuryhmä keikan jälkeen Nilsiä taidetapahtumassa 1992.)
|
Olette
keikkaileet comebackinne jälkeen vain järjestäjien kutsumana eri
ramopunk-tapahtumissa. Onko bändillä ajatusta lähteä uuden levyn myötä
kenties myymään itselleen keikkoja enemmänkin?
Pasi:
Joo, me mennään aina valmiiseen pöytään ja ollaan sellaisia
loisnokkeleita sarvikuonon selässä. Ei tosiaan, mutta näin tää on
vaan mennyt. Just ton ajan sovittamisen kanssa on aina ongelmia. Kyllä
me ihan aktiivisia ollaan myös itse järjestämään asioita, mutta tää
on vaan jotenkin kummallisella tavalla mennyt näin. Hyvin on kuitenkin
mennyt. Mites sulla?
Tuuska:
Ainahan sitä miettii,
että pitäisi laajentaa “reviiriä“ muuallekin kuin näihin ramopunk-häppeninkeihin,
mutta jotenkin meidän harva keikkailutahti on aiheuttanut sen, että ei
olla keretty muualle. Varmaan jatkossa ollaan pakon edessä, jos
meinataan saada lisää uusia kuulijoita. Mutta kuten sanoin, emme ota
paineita.
Kiitos
kysymästä minulla menee ihan hyvin myös. Tuleeko mieleen jotain
erityisen hienoa, huonoa tai muuten vain mieleen jäänyttä Iskuryhmä-keikkaa,
jos puhutaan ihan bändin synnystä tähän päivään saakka?
Pasi:
Voi kuule! Jokainen Iskuryhmä keikka on pitänyt jotain mystistä sisällään
ja sanat eivät riitä. Tästä tulisi oikeesti kirja, jos alan niitä
muisteloimaan tarkemmin. Erityisen hienoa oli ainakin comeback keikka
Semifinaalissa, Converse-kerhossa. Tuntui ihan pirun hyvälle.
Surkeimpia kokemuksia, joka tosin nousee mieleen painuneimmaksi on
varmasti Nilsiän taidetapahtuma joskus vuonna peruna. Siitä voi lukea
lisää M!kan Iskuryhmä -osiosta täältä.
Pakko mainita toi vika keikka Ramopunk.comin synttäribileissä.
Se meni nappiin soiton osalta mun mielestä. Tosin siitäkin jatko-osa
on jo arveluttava kuinka päädyin ambulanssilla himaan jne.
Tuuska:
Joo, kaikki comebackin jälkeiset keikat on olleet mieleenpainuvia!
Jotkut positiivisemmassa mielessä ja jotkut vähän negatiivisemmin.
Ehkä niitä positiivisia on olleet Converse-kerho Semifinalissa ja
Ramopunk.com:n 5-v bileet.
Wepi:
Ehdottomasti tuo comeback semissä! Oli itse ollu niin pitkään
poissa näistä kuvioista, että oli se vaan niin hieno tunne, jonka sai
vielä kokea!
|

Ihmemies
julkaistiin 3.3. 2007
|
Missä
studiossa Ihmemies on tehty ja miten päädyitte juuri siihen?
Pasi:
Ihmemies tehtiin Varkaudessa Olli Huttusen ja Petteri
Vaalimaan tulevassa studiossa. Kamat oli kasassa, mutta firma ei
vielä toiminut täysillä. Siellä oli nauhoitettu jo muutamia lättyjä
ja soundas meidänkin korvaan hyvälle.
Helppo
valinta hinnan ja paikan suhteen. Vepi ja Markys asuu kuitenkin
Varkaudessa ja mulla ja Tuuskallakin on siellä käyntiä vanhempien ja
sukulaisten luona. Tosin studioviikonloput olivat niin intensiivisiä,
ettei aikaa jäänyt sukulointiin. Ajatus kuitenkin hyvä vai mitä?
Ja
viedään ne vähätkin rahat mielellään kotikulmille ja tutuille
jätkille.
Wepi:
Kuultiin, että Varkaudessa oltaisiin perustamassa jotain uutta studiota
ja tsekattiin mitäs ne ovat aikaisemmin tehneet. Näytteet kun
kuulostivat olevan ihan okei ja huomattiin tyyppien olevan helskutin
mukavia äijiä, niin eiköhän tämä valinta ollut sillä selvä. Jaa
olikos tällä studiolla vieläkään nimeä? Noh eipä kai, kun ei ole
varsinaista studiotakaan. Sitähän vasta rakennetaan. Eli tää on äänitetty
paikassa, jota myös treenikämpäksi kutsutaan. Heh.
Paikka
on kyllä valittu aivan käytännön takia Varkaudesta. Täältä löytyi
ilmainen majoitus helposti kaikille.
Sivuillanne
piditte studio-päiväkirjaa levynteon ajan. Tiivistettynä miten
studiossa työskentely sujui? Onko levyn teossa vuodatettu verta ja
kyyneliä vai sujuiko levyn synnytys kivuttomasti?
Pasi:
Studio päiväkirja oli ihan hauska juttu. Tosin loppua kohden se alkoi
vähän hiipua. Mä taisin olla ainut joka viitti sinne enää mitään
kirjoitella.
Päiväkirjaa
lukeneet varmaan huomasivat pientä välirikon poikasta jossain
vaiheessa bändin sisällä. Ei se sitä oikeasti edes ollut. Me ei
oikein tiedetty kukaan miten pitää toimia ja ulkopuolista apua ei
siihen kohtaan saatu. Poltin hermoni jossain vaiheessa, kun Markys ja
Teemu nousivat tuottajan paikalle kuin varkain. Sain niin epämääräisiä
ohjeita, ettei mitään rajaa. Itse en edes huomannut kaikkia niitä
virheitä joita tein. Löin yhtenä kertana pillit pussiin ja kotiin.
Peli jatkui sitten seuraavan kerran tyhjältä pöydältä. Halusin
kuitenkin tehdä omaa musiikkia ja ei mun ääntä/tapaa laulaa saa, tai
voi edes muuttaa.
Tuuska
tuli myös hätiin ja palattiin siihen mistä on lähdetty, eli
hauskanpito ja tää meidän juttu. Kuinka ollakkaan homma alkoi toimia
ja meni kivuttomasti loppuun. Hyvä, että nää kyyneleet tuli siinä
kohtaa. Nyt tiedetään sekin puoli asiasta ja osataan puhua ajoissa
asioista niiden oikeilla nimillä.
Wepi:
Omasta soitosta voisin sanoa, että sujui, ei sujunut, sujui. Enimmäkseen
ei sujunut. Siltä se ainakin tuntui! Välillä oli ihan uskomatonta
hinkkausta ihan yksinkertaisissakin jutuissa. Kai sitä vaan jännitti,
eikä osannut ottaa tarpeeksi rennosti. Usein tuntuu, että tällä ryhmällä
kaikki on aina vähän normaalia vaikeampaa. Eiköhän tässä ole
vuodatettu kaikki ruumiineritteet tuota tehdessä. Kun koko prosessia
muistelee, niin plussan puolelle mennään reippaasti. Hauskaahan tämän
teko on ollut.
Hoiditteko
itse koko homman studiossa vai oliko teillä mukana myös bändin
ulkopuolista apua?
Pasi:
Nyt vastaan ytimekkäästi. Me tehtiin se! ISKURYHMÄ!
Tuuska:
Koko homma hoidettiin pääsääntöisesti itse. Vähän teknistä tukea
saatiin kitara- ja bassovehkeitten kanssa. Tuottajaa tms. ei ollut
paikalla ja Olliltakaan (nauhoittaja) ei saatu kysyessä paljon tukea.
Hymistelyä vain. Nyt jälkikäteen tuotosta kuunnellessa miettii, että
joku ulkopuolinen olisi voinut tuoda hiukan erilaista näkökulmaa
joihinkin juttuihin, mutta tyytyväisiä ollaan näinkin.
Olen
kuullut, että studiossa olisi käytetty erikoisiakin asioita ja esineitä
efektien luomisessa. Kerrotteko hieman näistä?
Pasi:
Joo me käytettiin ainakin Lämäri -biisissä
akkuporakonetta. Siitä syntyi tosi metka ääni, sitten oli jotain
muuta pientä plugin kömpelöä laittoa kitaran ineen jne. Kaukosäädintäkin
käytettiin jossain. Mulla oli vikoina kertoina ihan kauhee himo tunkea
eri soittimia mukaan biiseihin, mutta ei oikein mennyt läpi. Triangelin
sain messiin ja diggeridoota kaipailen edelleen pariin kohtaan. Ei me
kauheesti kikkailtu millään kuitenkaan.
Tuuska:
Akkupora ja kaukosäädin kuuluu Lämärissä. Jouluksi
Jamaicalle -biisissä käytettiin sitä “rautapalikoita rivissä“
–soitinta, jonka nimeä en ole vieläkään keksinyt.
|
"Usein tuntuu, että tällä ryhmällä
kaikki on aina vähän normaalia vaikeampaa."
Iskuryhmä
Wepi
|
Hoitaako
bändi yleensä käytännönasiat ja järjestelyt tasapuolisesti vai
onko bändissä tiettyjä ihmisiä, jotka pitävät tietyt hommat
kasassa?
Pasi:
Iskuryhmässä vallitsee täysi demokratia. Mitään suurempaa ei tehdä
ilman, että joka jätkän mielipide on kuultu.
Asiat
vaan on ajautunut niin, että mä hoidan tämän puheen ja paskan
jauhannan. Tuuska hoitaa tietoliikenteen ja monia käytännön asioita
tiedustelemalla. Markys tekee biisejä ja kuvittaa kaiken, mitä
Iskuryhmä tarvitsee paperille. Vepi myöntyy ja kommentoi silloin tällöin,
mutta Vepillä jos on asiaa, niin se painaa paljon. Hyvä esimerkki siitä
on kun
oltiin treeneissä ja Vepi sanoo, että
"mua on toi Onni potkii -biisin joku kohta häirinny
kymmenen vuotta!" Kaikki hiljenee, että "aijaa. Hyvä kun nyt
kerroit." hahah.
Teemu
on kiireinen ja aika vähän tekee muuta, kuin soittaa pirun hyvin
skittaa. Jokaisella meillä on roolinsa, mut yhdessä asiat tehdään
kuitenkin.
Tuuska:
Tilanne on hiukan muuttunut sitten alkuperäisen Iskuryhmän, jolloin
Teemu teki kaiken ja muut vain soitti. Nykypäivänä Pasi on varmaan
aktiivisin ja ahkerin järjestämään, ja muut sitten koittaa tukea
parhaansa mukaan.
|
"...Eikä
tietenkään kasvateta viiksia, luulis että kaikki käsittää..."
(Ne
Luumäet: Ei mee jakeluun)

Iskuryhmä
Pasi yritti esiintyä Ramopunk.comin 5v-bileissä kaikkien
käyttäytymisen perusarvojen vastaisesti viiksiin pukeutuneena,
mutta perjantai 13. -leffoista ja saman nimisestä häiriköiden
biisistä tuttu Jason pakotti parin ajamaan viikset (kuvat: M!ka).
|
Pasin
henkilökohtainen mallistohan on ollut jo ollut kaikkien saatavilla
viiksipaidan ja Pasi-pinssien muodossa. Onko Iskuryhmälle suunnitteilla
kenties paitoja tai muuta kivaa kun levykin on juuri tullut? Entä onko
Pasi laajentamassa mallistoaan kenties nahkaisiin lippalakkeihin tai
viiksivahoihin?
Pasi:
Viiksipaitahan oli jo Ilta-Sanomissakin ja miltei näkyi. Aku
Ankka vaan peitti viikset ja Pasin. Kurja Ankka.
Kyllä
me varmaan jossain vaiheessa tehdään erä viiksettömiäkin paitoja.
Paidoissa sais olla joku muukin hahmo välillä kun Pasi ja Pasin naama.
Jotenkin tökkii ne viikset jo.
Kyllä
mä tietty voisin oman malliston duunata. Lähdetkö mukaan bisnekseen?
Monet homoeroottiset raflat sais hienoja paitoja nahkalakeista ja
tuuheista viiksistä. Voisin kuvitella mukaan saappaat ja tiukat
nahkahousutkin. Ruoskaa takataskussa ja käsirautoja unohtamatta. EIIIHH!
Antakaa mun jo olla. Olen vaan mies, jolle sattui salaa kasvamaan
viikset ennen esiintymistä. Ei muuta! Mulla on lapsia ja vaimoke.
hahahha.
|

Ensimmäistä
uutta Iskuryhmää yli vuosikymmeneen.
Jouluksi
Jamaicalle -nettisingle julkaistiin Ramopunk.com -sivujen kautta 4.12.
2006.
|
En
usko, että kuitenkaan lähden tällä kertaa mukaan. Julkaisitte
nettisinkun uudelta levyltänne joulukuussa, joka sai paljon hyvää
palautetta kuuntelijoilta. Miltä tuntui julkaista uusi biisi pitkän
tauon jälkeen?
Pasi:
Tietysti ihan loistavalle! Biisi sai kauheesti hyvää palautetta ja
loi todella paljon uskoa tulevaan levyyn. No perskeles onhan se hyvä
biisi!
Jännitti
kyllä kauheesti ennen nettisinkun julkaisemista, että mitähän toi
yleisö tostakin tykkää? Hyvin meni kuitenkin.
Tuuska:
Sehän oli mahtavaa! Oltaisiin haluttu julkaista biisi ihan oikeana
sinkkuna, mutta aika ja raha loppui kesken.
Wepi:
Helpottavalta! Vaikka kävi kyllä mielessä, että mitähän porukka
tykkää kun rokkibändi julkaisee pitkän tauon jälkeen tuon tyylistä
matskua. Odotettiinko jotain ihan muuta? Ajateltiin sitten, että
kyseessä hyvä biisi, mistä kaikki tykättiin ja julkaisu just ennen
joulua, joten mikä ettei! Vielä kun kannetkin oli jo oikeastaan
valmiiksi olemassa. Hienoa!
Mistä
tuli alunperin idea julkaista nettisinkku?
Pasi:
Varmaan mä siitä aloin puhua joskus, kun olin hokassut miten hyvin Häiriköiden
vastaava oli menestynyt ja jengi sitä lataillut. Eletään kuitenkin
aikaa, kun kaikki pörrää netissä ja saa ilmaiseksi aika hyvin näkyvyyttä
biisille ja tulevalle levylle. Mun mielestä tosi hieno juttu. Ja se,
että vielä saa kannetkin tulostaa, niin silloin ei sinkku jää välttämättä
alastomaksi kovalevyn uumeniin.
Tuuska:
Nettisinkku oli vaivaton ja käytännössä ilmainen tapa saada
hiukan tuntumaa siihen, kuinka väki suhtautuu uuteen materiaaliin
vuosien jälkeen.
Teillä
oli levyjulkaisukeikka Vastavirta-klubilla maaliskuun alussa Ramopunk.comin
5v-synttäreillä. Miten julkaisukeikka mielestänne sujui?
Pasi:
Aivan huikee keikka pakko sanoa! Nautin tosi paljon ja luulen, että
meidän setti meni nyt ihan hyvin. Pientä röpöä oli, mut ei Iskuryhmän
keikka ole mitään, jos vähän ei jotain tapahdu.
Tuuska:
Keikka sujui hyvin. Itse olin ollut sairaana koko viikon (perinteistä
IR:n tuuria) ja varsinkin taustalaulut jäivät sen takia hiukan
vaisuiksi ja tuntuma kitaraankaan ei ollut ehkä ihan parhaalla
mallilla. Mutta onneksi muut paikkasivat minua loistavasti ja kaikki
meni lopulta hyvin. Hauskaa oli myös palata kevyeen teatteritaiteeseen
keikan yhteydessä (Pasin viiksiepisodi), jota harrasteltiin nuorempana
paljonkin keikoilla.
Pasi:
Teatteritaidetta tosiaan Tuuska, mutta en minä koskaan
aikaisemmin ole ollut keikalla viiksenä. Peruukkeja ja muuta krääsää
kyllä löytyy kaapista. Ehkä Tuuska vaan haluaa muistaa minut myös
teiniviiksillä?
Wepi:
Takana oleva treeni -ja keikkamäärä huomioon ottaen helvetin hyvin!
Uudella
levyllä on mukana vanhempiakin biisejä muutama kappale. Miten nämä
biisit päätyivät uudelle levylle?
Pasi:
Itsari, Onni potkii ja 9700-LOVE
on kai niitä vanhoja mitä meinaat. Nämä kolme biisiä olivat
Iskuryhmän vikoja biisejä ennen tauolle jääntiä. Biisejä ei
koskaan nauhoitettu virallisesti ja näin ollen oli syytä tehdä biisit
loppuun. Hieman niitä soviteltiin uusiksi, mutta alkuperäinen on läsnä
kaikin tavoin. Olisi ollut sääli, jos nämä biisit eivät olisi
koskaan nähneet oikeata studionauhoitusta. Ajanhammas ei ole koskaan
purrut näitä kipaleita, vaan ne istuu uusien rinnalla ihan kuin ei mitään.
Millaiset
fiilikset on ollut odottaa miten kuulijat ottavat uuden levyn vastaan?
Ja minkälaista palautetta olette saaneet?
Pasi:
No mua on jännittänyt ihan sairaasti! Oon kova poika jänskäilemään
aina. Palaute on oikeastaan jo tullut nettisinkun muodossa. En saanut
yhtään negatiivista palautetta mistään. Nyt levyäkin on alkanut
valua ulos ja sieltäkin kautta pelkkää hyvää. No eiköhän nää
“oikeat“ kriitikot sitten rymäyttele kuraa niskaan, kunhan se
lehtiin ja nettisivustojen arviointeihin pääsee. Sama se mitä
sanotaan, kunhan ollaan rehellisiä. Inhottavinta on kuulla mielistelyä
ja turhaa löpinää. Levy on kuitenkin tehty kuuntelua varten, ja sitä
pitää soittaa tai sitten heittää vesilintuja.
Tuuska:
Totta kai se jännitti, mutta jotenkin ainakin mulla oli uskoa omaan
tekemiseen. Tähän asti palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää.
Mutta kuten Pasikin jo sanoi, saahan nähdä mitä “oikeat
kriitikot“ sanoo. Odotamme mielenkiinnolla.
Wepi:
Kyllähän se jännittää, turha sitä on kieltää. Vaikka on tässä
sanottukin, että sekin riittää kun saa edes itselleen tuon levyn käteen.
Tähän mennessä palaute on ollut enimmäkseen positiivista, mutta eiköhän
sieltä vielä paljon muutakin kuulu mikä sekin on ihan okei. Pääasia
on, että saa ylipäätään palautetta, silloinhan se on herättänyt
tunteita ihmisissä. Vai oonko taas väärässä?
Oletteko
tyytyväisiä uuteen levyyn vai onko näin jälkikäteen tullut mieleen
vielä jotain, mitä olisi voinut tehdä toisin tai jättää tekemättä?
Pasi:
Olen minä ainakin tyytyväinen. Mun lauluissa on joitakin kohtia
muutamassa biisissä mitkä haluisin korjata. En niitä oikein selkeesti
kuullut ajoissa. Masteroinnin jälkeen ne pompsahti mun syliin kuin
varkain. Sellasia noloja juttuja joita en haluis kuulla.
18
biisin paketti on yksi hyvä kysymys. Olisin halunnut levystä hieman
lyhyemmän, mutta se olisi tarkoittanut sitä, että kolme vanhaa biisiä
olisi jäänyt pois. Ei onnistu. Ne kuuluu pakettiin ja mihin ihmeeseen
niitä olisi sitten muuallekaan käyttänyt. Kokoelmalevyt on muutenkin
aika syvältä mun mielestä.
Levy
on ihan pro-kamaa näillä rahkeilla tällä hetkellä. Seuraava tulee
olemaan parempi!
Tuuska:
Ollaan tyytyväisiä. Ainahan sitä voi jälkiviisastella ja miettiä,
mitä tekisi toisin, mutta ehkä mä olen sitä mieltä, että mitään
en kuitenkaan haluaisi muuttaa. Toi on se mihin pystyttiin ja virheistä
pitää oppia ja tehdä seuraavalla kerralla paremmin.
Wepi:
Kuulijoita ajatellen olisi voinut jättää pari biisiä pois. Kun onhan
toi aika pitkä pläjäys. Ei sitten kuitenkaan vaan raaskittu jättää
mitään pois.
|

Iskuryhmä
Tuuska (kuva: M!ka).
"Iskuryhmä jatkaa samalla rauhallisella tahdilla eteenpäin.
Olosuhteiden pakosta keikkaillaan, treenataan harvakseltaan ja tehdään
lisää hyviä uusia biisejä."
Iskuryhmä
Tuuska
|
Millaisella
innolla Iskuryhmä jatkaa tästä eteenpäin? Onko paljon suunnitelmia
tulevaisuuden varalle?
Pasi:
Olis hienoa heittää muutamia keikkoja sopivalla tahdilla. Kaikkein
parasta kuitenkin olisi, jos pääsisi uusiin biiseihin käsiksi. Niitä
tosiaan on jo levyllisen verran odottelemassa höyläämöä.
Iskuryhmä
jatkaa eteenpäin ja voi hyvin. Älkää nyt olko huolissanne.
Tuuska:
Iskuryhmä jatkaa samalla rauhallisella tahdilla eteenpäin.
Olosuhteiden pakosta keikkaillaan, treenataan harvakseltaan ja tehdään
lisää hyviä uusia biisejä. Markyksella on jo liuta biisejä jonossa.
Muutamia keikkoja lisää ja kokemusta kunnon festarikeikastakin
kiinnostaisi saada.
Siinä
vinkkiä festaripäälliköille! Nyt kun uusia biisejäkin on jo hyvin
tekeillä ja puhutte jo seuraavasta levystäkin, niin onko seuraavan
levyn tekeminen käynyt jo vakavasti mielessä?
Pasi:
Mulla on kyllä ollut uusikin levy mielessä. Tosin siellä
takaraivossa.
Menee
vielä aikaa, kunhan myydään tätä uutta levyä pois ja saadaan uusia
biisejä soittokuntoon. Tehtiin
totakin lättyä yhden raskauden ajan, joten älkää nyt pelätkö, et
ens viikolla oltas studiossa. Haluan sanoa tähän kohtaan kuuluisat
sanat. prosessi jatkuu….
Haluaisin
kyllä vielä kerran tehdä levyn, kun tiedän uusista hyvistä biiseistä
kuitenkin jo niin paljon.
Tuuska:
Kyllä. Vaikka me aina koitetaan toitottaa sitä, että me tehdään tätä
musaa ensisijaisesti itseämme varten, niin kuitenkin niitä ralleja
haluaa jakaa muidenkin kuultavaksi. Ja palautehan on myös aina mukava
kuulla. Positiivinen ja negatiivinen. Ja sitä paitsi, studiopäivät on
ihan sairaan hauskoja, vaikka ovatkin pitkiä ja välillä rassaa
renkuttaa samaa kohtaa kymmeniä kertoja uusiksi.
Wepi:
No ei kai tässä nyt mistään seuravasta levystä kannata höpistä.
Justiinsahan sitä sai tuon Ihmemiehen kätösiinsä! Siinä
mielessä bändin sisällä puhutaan aina ”jostain tulevasta”, että
jos sitä jotain tulevaa ei ole mielessä, niin hommat tahtoo joteskin
hyytyä. Eli pitää olla kokoajan mielessä joku tuleva, on se sitten
mitä vaan vaikka uusi biisi, keikka tai sitten toi levy.
|

Iskuryhmä
Wepi (kuva: M!ka).
"No, ei kai tässä nyt mistään seuravasta levystä kannata höpistä.
Justiinsahan sitä sai tuon Ihmemiehen kätösiinsä!"
Iskuryhmä
Wepi
|
Loppuun
vielä omakohtaiset suosikit uudelta levyltä ja suosikit vanhemmasta
tuotannosta?
Pasi:
Jaa-a. Kova Tiimi on kiva biisi laulaa, Banaanilaiva,
Annastiina, Häntäheikki ja kaikkihan ne on hyviä! Tykkään
itse jostain Luuseristakin ihan mielettömästi. Vanha
metalman! hahah.
Miten
voisin muka jonkun heikon biisin tähän vetäistä? Kuunnelkaa koko
levy ja nauttikaa täysillä.
Tuuska:
Kova tiimi, Banaanilaiva, Riki, Itsari... Äh, mahdotonta
noista on suosikkeja valita. Omat biisit on kaikki omalla tavallaan läheisiä
ja suosikkeja.
Wepi:
Uudelta tällä hetkellä on Banaanilaiva, Häntäheikki, Annastiina ja
Lämäri
Vanhempia
ei jaksa nyt oikeastaan muistella, eiköhän ne ole nuo biisit mitkä on
tuossa uudellakin mukana.
|
|