Etusivu

 

Jonnan haastattelussa:

Iskuryhmä - iloista kohellusta!

Julkaistu 13.4. 2007

Iskuryhmä Ihmemies-levyn julkaisukeikalla Ramopunk.com 5v-bileissä 

Vastavirta-klubilla Tampereella 3.3. 2007 (kuva: M!ka).

Alunperin vuonna 1989 perustettu Iskuryhmä palasi lauteille vuonna 2005 Converse-kerhossa, Helsingin Semifinaalissa. Siitä lähtien bändi on keikkaillut satunnaisesti eri tapahtumissa ja nyt Iskuryhmä julkaisi uuden levynsä nimeltä Ihmemies. Mitä kuuluu Iskuryhmä? Mitä nyt? Missä viikset? MIKSI viikset? Iskuryhmän Pasi, Tuuska ja Wepi vastailivat ystävällisesti muutamiin kiperiin kysymyksiin.

-Jonna-

 

Pikku-Pasi Työväen Erektion ensimmäisellä keikalla Huvipirtillä Varkaudessa vuonna 1989. 

Taustalla basisti Sami Räsänen, joka soittaa nykyään Iskuryhmä Tuuskan Ramones-projektissa Outsiders Plays Ramones It´s Alive.

Aluksi pieni historian oppitunti. Miten syntyi aikoinaan bändi nimeltä Iskuryhmä?

Pasi: Hyvä kysymys! Iskuryhmä kun ei ole oikein koskaan varsinaisesti syntynyt mun mielestä. Se on ollut aina olemassa. Ihan alaluokilla jo leikittiin Kissiä ja pukeuduttiin mitä uskomattomimpiin vermeisiin. Mattopiiska toimi loistavasti kitarana jne.

Se oli muistaakseni seiskaluokalla, kun Tuuska ja Vepi oli virittänyt jotain bänditouhua. Oli pari kitaratuntia takana ja sehän riittää. Siihen ne muuten jätkiltä jäivätkin. Koulun musaluokkaa sai käyttää iltaisin luovaan työskentelyyn kerran viikossa ja siellähän nää remusivat bändillä nimeltä Brain Damage. Kolme biisiä taisi olla ja kaikki kuulosti samalle. Tosi hyvälle mun mielestä. Hieman on musamaku muuttunut tässä vuosien varrella. Kiinnostuin asiasta niin paljon, että halusin laulajan paikan. Tein jopa “koe-esiintymisen“ Vepin huoneessa. Makasin selälläni sängyssä ja lauloin videokameralle Euthanasia nimisen bändin Työttömän suuren punkkarin.

Biisin laatua ei tarkistettu koskaan ja sain paikan. Nimi muuttui Aku Ankka & The Donalds muotoon. Teimme jo omia biisejä. Sitten Työväen Erektio, joka toimi HC-mätöllään meistä jo hyvin. Vastakaiku biiseille oli aika tiukassa edelleen.

Jaettiin sitten ilmaismainoksia Tuuskan kanssa viikkorahaa lisätäksemme ja silloin päätettiin, että pitää olla iskevämpi nimi bändille, sellanen joka yrittää vetää vertoja Ne Luumäille ja Ramoille. Siitä hetkestä lähtien ollaan oltu Iskuryhmä.

Tuuska: Joo, kyllä se oli enemmänkin sitä, että kaverit jotka hengaili jo muutenkin keskenään koitti keksiä jotain "mielekästä“ tekemistä. Silloin 80-luvulla, 13-vuotiaana hengailtiin kuitenkin pääsääntöisesti grillillä syleksimässä ja nähtävästi se oli liian tylsää. Kaikki oli kuitenkin vähintäänkin kuunnellut musiikkia ahkerasti ja jotkut jopa soittaneetkin jossain kerhossa tms. Sitten kun saatiin ensimmäinen oma treenikämppä, niin sinnehän ammuttiin heti koulun jälkeen ja pois lähdettiin vasta iltamyöhällä. Kämpällä siis hengailtiin ja tehtiin siinä sivussa “musiikkia“. Iskuryhmä syntyi sitten tuon kaveriporukan hengailun sivutuotteena.

"Työväen erektio - Kivaa poppia kaiken ikäisille!"

Näin niitä omia demoja leviteltiin ennen internetin keksimistä.

Jos bändiänne ja musiikkianne pitäisi kuvailla muutamalla sanalla, mitkä ne olisivat?

Pasi: Goofypunkkia ja bändiä, jolle koheltaminen on verissä. Ei se tarkoituksen mukaista ole, mutta tulee ihan itsestään.

Teemme omaa musiikkiamme, vaikka kuinka yhdistäviä tekijöitä löytyykin muihin bändeihin. Hauskanpito, iloisuus ja fiiliksen tuottaminen toisille ja itsellemme on lähtökohta, josta ei tingitä. Oliko siinä muutama sana? Olisi vielä niin paljon asiaa! Haha.

Tuuska: Koheltaminen ja punk. Siinäpä se.  

Wepi: Ainahan meillä on ollut sanonta, että joka biisistä löytyy SYNKOOPPINEN… MUSTA..AUKKO mikä se sitten onkaan.

Kun nyt vielä olisi paljon sanottavaa, niin miten ylipäätään koette bändin "ramopunk"-luokittelun kohdallanne? Voiko luokittelusta olla bändille haittaa?

Pasi: Ramopunk? Tuo niin vaikea termi aina, kun se kohdalle sattuu. Iskuryhmähän on ramopunkkia ja ei siitä mihinkään pääse. Sitä ns. kolmea sointua tarjoillaan ja vedetään Ramo -tyyliin, mutta tehdään paljon muutakin. Kuljetaan rajoilla ja koetellaan omia erikoisuuksia jos johonkin kohtaan.

Olen aina ollut sitä mieltä, että Ramones soitti kerran ne biisit. Ei niitä uudestaan tehdä ja ei edes pidä yrittää. On hienoa, että se meno jatkuu ja sitä toteutetaan edelleen, mutta aivan eri metodein. Iskuryhmä tekee Iskuryhmää ja jokainen saa bongailla sieltä mitä haluaa. Ramonesta ei vedetä yks yhteen, mut vaikutteet on syvällä.

Luokittelusta ei ole haittaa, jos jengi siitä diggaa. Haluaisimme kuitenkin, että musiikki on tarkoitettu aivan kaikille mihinkään kategorioimatta. Tämä on iloista musaa, jonka haluaisi välittää tämän skenen ulkopuolellekin. En halua, että Iskuryhmä on pelkkää “ramopunkkia“ koskaan. Siitä pitää löytyä myös ihan omaa Iskuryhmääkin. Puhun taas ja en osaa vastata. Kysymys on kauheen vaikea.

Wepi: No joo sanotaanko näin, että jos esittelee bändiä jollekulle, joka ei ennestään ole meitä kuullut, niin ainahan sitä kysytään minkä tyylistä musiikkia soitatte? Siinä yhteydessä on ihan okei mainita jotain esikuvia ja ehkä jotain luokitteluja, mistä tyypit saa jonkun mielikuvan musiikista. Mutta itse olen melko allerginen noihin kaiken maailman kategorioihin. Musiikki on tarkoitettu kuunneltavaksi, eikä laitettavaksi johonkin luokituslaatikkoon. No, mutta ei kai siitä luokituksesta haittaakaan ole jos me oltaisiin sitten vaikka iskupunkkia. haha! Tai sitten ei. Ollaan vaan Iskuryhmä?

"Iskuryhmähän on ramopunkkia ja ei siitä mihinkään pääse. Kuljetaan rajoilla ja koetellaan omia erikoisuuksia jos johonkin kohtaan."

Iskuryhmä Pasi

Iskuryhmä 1993.

Minkälaisia muutoksia kokoonpanossa on matkan aikana tapahtunut?

Pasi: Tää on paha kyssäri Jonnatzu! Runkohan on ollut kasassa alusta lähtien. Tähän runkoon lasken Itseni, Vepin ja Tuuskan. Bassoa soitin välillä minäkin ja lauloin samalla. Sitten oli ainakin Sami Räsänen kitarassa ja kokeili bassoakin. Solehmaisen Joni soitti jossain välissä bassoa. Huotarin Anssi tuli jossain kohtaa kitaraan ja taisi jopa laulaakin Ramoja kielillä. 

Teemu vihdoin löytyi ja bändi saatiin oikealle uralleen. Soittimien välisiä säätöjä oli tosi paljon. Vepi soitti kitaraa aluksi ja sit ja sit…Menin jo ihan sekaisin.

Nyt uudelleen tulemisen myötä Tuuska sai potkut. Rummut sai siis jäädä ja jäbä kitaraan. Markys tiedettiin niin lahjakkaaksi rumpaliksi vuosien varrelta, että jos se sille pallille istuu ei meillä ole mitään hätää enää. Tämä ei ollut Tuuskan heikkoutta kannuttajana, vaan saatiin monien mutkien kautta lisää eloa bändiin ja se kannatti.

Tuuska: Kaikessa yksinkertaisuudessaan alkuperäinen, 90-luvun Iskuryhmä oli:

Tuuska: Rummut

Pasi: Laulu

Wepi: Basso

Teemu: Kitara

Uusi IR, 2004->  

Markys: Rummut

Tuuska: Kitara

Pasi: Laulu

Wepi: Basso

Teemu: Kitara

Onko tämänhetkinen rumpalinne Markys tuonut mielestänne musiikillisesti jotain uutta bändiinne?

Pasi: Taisin jo tossa edellisessä kysymyksessä sivutakin aihetta. Markys on tuonut enemmän kuin bändin meille takasin!

Tätä Ihmemies levyä ei olisi olemassa ilman Markysia. Jäbä on tehtaillut suurimman osan biiseistä levylle. Kaveri omaa sellaisen uskomattoman taidon tehdä biisejä, vaikka liukuhihna tavalla ja taso ei heikkene. Uskomaton rumpali, tekstien -ja biisintekijä. Ollaan Markysin kanssa oltu ystäviä vajaat 30-vuotta ja sekään ei pahalle tunnu, jos saan tarpoa tässäkin rapakossa kimpassa.

Meillä oli Pykimät niminen bändi kasassa, joka toimi terapeuttisena bändinä jäsenille enemmän kuin yleisölle joskus 90- luvun puolivälissä. Siitä se vain jäi mieleen, että Makyshan voisi tulla nyt Iskuryhmään ja ei se kauaa kakistellut. Vastaus oli "JOO!"

Aluksi Markysilla oli koko ajan fiilis, että teidän bändi ja teidän biisit. Tein useamman kerran töitä, että sain jätkän vakuuttuneeksi, että tää on sinunkin bändi.

Nyt jos asiaa miettii, niin Iskuryhmä Markys on enemmän Iskuryhmää kuin me muut.

Tuuska: Kyllä. Markys on uskomaton rumpali ja biisintekijä. Uuden levyn biiseistäkin on Markyksen tekemiä varmaan yli puolet. Markys on mun mielestä ainut “oikea muusikko“ meidän bändistä. Markys ei oo varmaan ite samaa mieltä, kun se on niin vaatimaton. Uuden levyn kansipiirrokset ja Jouluksi Jamaicalle  –nettisinkun kannetkin on Markyksen piirtämät. Aika taiteilija!

Wepi: No kyyyllä! Markys on tehnyt suurimman osan uusista kappaleista ja onhan ne sillain hyvässä mielessä kieroutuneita.

Iskuryhmä Markys, hyvässä mielessä kieroutunut biisintekijärumpali Ramopunk.com 5v-bileissä. 

Asusta päätellen hän oli karannut keikalle suoraan sairaalasta (kuva: M!ka).

 

Teiltä on aikaisemmin ilmestynyt "1-2-3-4 ottaa lukua!" niminen levy vuonna 2004. Minkälaisesta levystä on kysymys ja miten levy koki  päivänvalon?

Pasi: Woimasointu tosiaan julkaisi vanhan EP:n M!ka Vesterisen nokkelalla avustuksella. Tarkoitushan oli, että EP tulisi uudelleen ihmisten ilmoille. Painos oli jo kauan aikaa sitten myyty loppuun. Pengottiin sitten vielä lisämateriaalia joukkoon ja levystä tuli tietyllä tapaa pieni läpileikkaus Iskuryhmään 90- luvun alusta. Hieman levy on kokoelma luonteinen ja aika arveluttavaa materiaalia on joukossa livevedon ja epämääräisen livedemon muodossa. Toisaalta aika hyvä setti, mutta tarttee varmasti intohimoa kuuntelijalta kyseiseen musatyyliin. EP ei vieläkään musta mikään huono ole, EI!

Tuuska: Joo, oli aika mahtavaa, että Hannu / Woimasointu halusi julkaista sen vanhan materiaalin. Oltiin itsekin mietitty jonkinlaista paluuta ainakin treenikämpille, mutta julkaisuhommista tai muusta vakavammasta ei koskaan edes haavelitu.

Oliko Ottaa lukua -levyn julkaisulla mitään tekemistä comebackin kanssa vai mistä lähti idea alkaa pistää Iskuryhmää uudelleen kasaan?

Pasi: Comebackista puhuttiin Tuuskan kanssa ekaa kertaa kunnolla Puustockissa 2004. Oltiin viritelty treenejä jo monta vuotta ja tämäkin tarina jäi kai aika nousuhumalan piikkiin. Kyllähän M!ka Vesterinen laittoi öljyä rattaisiin ja oli pakko alkaa toimia. Ei kyllä pätkääkään ole harmittanut. Kaikki jätkät on viettäneet musan parissa nyt viimeiset vuodet ihan kybällä taas. Hatunnostoja vaan syylisille.

Tuuska: Kuten jo sanoin, niin jonkinlaista paluuta oli mietitty, mutta kyllä tämä Ramopunk-scenen virkistyminen, M!ka ja Woimasointu antoi varmasti sen lopullisen sysäyksen meille. Tuskin kuitenkaan oltaisi ainakaan näin pitkälle menty ilman heitä. Ja tietysti nyt jo vakiintunut faniarmeija vaikutti paljon.

Wepi: Ainahan siitä on ollut puhe, että olisi mukava käydä jotain renkuttamassa joskus.

Ei vaan saatu aikaiseksi. Eli kyllähän tuo “kokoelma“ antoi sen käynnistykseen tarvittavan puuttuvan potkun.

"Jonkinlaista paluuta oli mietitty, mutta kyllä tämä Ramopunk-scenen virkistyminen, M!ka ja Woimasointu antoi varmasti sen lopullisen sysäyksen meille."

Iskuryhmä Tuuska

Iskuryhmä comeback-keikalla Converse-kerhossa 16.4. 2005.

"Jotenkin kaikki oli niin kuin ennenkin."

Iskuryhmä Pasi

Miten hyvin alkoi syntyä uusia biisejä pitkän tauon jälkeen?

Pasi: Aluksi Woimasoinnun Ottaa Lukua 1-2-3-4 -levyn julkaisun jälkeen oli vain tarkoitus vetää vanhoja biisejä keikalla ja katsoa mitä tapahtuu. Intoa oli kummasti taas ja Tuuska teki Ramoviisuihin neljä biisiä. Mä työstin niihin tekstit. Jotenkin kaikki oli niin kuin ennenkin. Pian keikan jälkeen Markys lähetti mystisen CD:n, joka sisälsi muistaakseni 11 biisi raakiletta. Kysymys oli, että olisiko näistä meille biiseiksi. Hauskaa "mies ja kitara" vääntöä jossain vaatehuoneessa ja sydäntä lämmitti kuunnella. Biisit oli taivaallista kauraa.

Ei tässä ole paljon tarvinnut biisien teon kannalta mitään miettiä. Kyllä niitä siis tulee. Mä oon tehny tekstejä vaikka kuinka ja aina sillon tällön niitä pääsee ihan biisien tahtiinkin.

Tuuska: Itseltä irtosi muutama biisi levylle Ramoviisujen kautta. Pasin kanssa haluttiin osallistua viisuihin ja kun menestystäkin irtosi, niin kolme biiseistä pääsi levylle asti. Ainahan mulla kotona soitellessa jotain ideoita uusista biiseistä pyörii, mutta jäsentely kokonaisiksi biiseiksi meinaa jäädä.

Ja kuten jo Pasi tuossa mainitsi, niin Markys on meidän biisikone. Hittejä hitin perään tulee jatkuvasti. Kerettäisiinpä vain treenaamaan useammin.

Wepi: Kun oon ollu aina niin hidas niin tuntui, että vähän liiankin nopeasti.

Jos en ole ihan väärässä, niin taitaa pojilla olla nytkin joku parikymmentä uutta biisiä odottamassa treenausta.

Uusia biisejä on siis jo tulossa kovaa vauhtia. Miten valmiilla pohjalla uudet biisit ovat tällä hetkellä?

Pasi: Joskus treeneissä kuulee miten Markys alkaa vetää jotain uutta biisiä rummuilla. Siihen se nyt on jäänytkin tähän mennessä, kun aikaa ei ole ollut enempään. Valmiita biisejä on luultavasti kasassa noin kymmenkunta ja raakileina toinen puolet? Markys menee tekemään jossain vaiheessa pienen demon uusista biiseistä ja sit saadaan himassa me muut niitä kuunnella ja tuomita tarpeen mukaan.

Aika nopeesti me ton jälkeen aina on edetty, kun kaikki himona demoja kotona kuuntelee ja treenaa mielessään.

Wepi: Joo, tuolleesti se homma meillä etenee!

"Ollaan puhuttu, miten hienoo olis omistaa teleportti. 

Just semmoinen niin kuin Star Trekissä."

Iskuryhmä Wepi

Treenikämppännehän sijaitsee muuan nimeltä mainitsettoman Könönpellon kukkakaupan välittömässä läheisyydestä ja kukkakauppias ei aina ilmeisesti ole ollut samaa mieltä haittaavasta melutasosta. Muistitteko kukkakauppaa levyn kiitoslistalle pääsyn lisäksi myös tuoreella levyllänne?

Pasi: Levy on toistaiseksi jäänyt antamatta, mutta olisihan se ihan siistiä viedä se sinne tiskille. Olisi jopa hienoa, jos joku muija heittelis mua ruusuilla kun kerron olevani bändistä, joka on häirinnyt hänen bisneksiään. Kukkainen ulosheitto.

Miten ylipäätään biisien teko ja treenaaminen onnistuu, kun bändin jäsenet ovat levittäytyneet pitkin suomea?

Pasi: Eihän se onnistukkaan mitenkään. Kauheeta säätöö ja toooodella hyvissä ajoin pitää alkaa lyömään treeniviikonloppua kondikseen. Vaikeeta, mutta pitää kyllä mielen virkeenä kummasti. Tämä on just se heikoin lenkki tässä bändissä, mutta näillä ehdoilla mennään ja ei paineita.

Tuuska: Vaikeeta on joo, mutta ei me oteta siitä paineita. Tehdään tätä hommaa vain ja ainoastaan niin pitkään, että kaikilla on kivaa.

Onko keikkailu koettu kuinka hankalaksi tuon hajaantumisen takia?

Pasi: Ei kyllä me noi keikat on saatu ihan hyvin klaarattua, mutta toi treenaaminen on kyllä tosi työlästä välillä ja niiden järjestäminen. Keikat kuitenkin sovitaan hyvissä ajoin ja niihin pyydetään tarpeen tullen vaikka sovittelua työajoista.

Wepi: Ollaan viimeksi tuon Tampereen keikan jälkeen puhuttu, miten hienoo olis omistaa teleportti. Just semmoinen niin kuin Star Trekissä.

"Millee kielelä nä oikei lauloit?"

(Vanhempi rouva Iskuryhmä keikan jälkeen Nilsiä taidetapahtumassa 1992.)

Olette keikkaileet comebackinne jälkeen vain järjestäjien kutsumana eri ramopunk-tapahtumissa. Onko bändillä ajatusta lähteä uuden levyn myötä kenties myymään itselleen keikkoja enemmänkin?

Pasi: Joo, me mennään aina valmiiseen pöytään ja ollaan sellaisia loisnokkeleita sarvikuonon selässä. Ei tosiaan, mutta näin tää on vaan mennyt. Just ton ajan sovittamisen kanssa on aina ongelmia. Kyllä me ihan aktiivisia ollaan myös itse järjestämään asioita, mutta tää on vaan jotenkin kummallisella tavalla mennyt näin. Hyvin on kuitenkin mennyt. Mites sulla?

Tuuska: Ainahan sitä  miettii, että pitäisi laajentaa “reviiriä“ muuallekin kuin näihin ramopunk-häppeninkeihin, mutta jotenkin meidän harva keikkailutahti on aiheuttanut sen, että ei olla keretty muualle. Varmaan jatkossa ollaan pakon edessä, jos meinataan saada lisää uusia kuulijoita. Mutta kuten sanoin, emme ota paineita.

Kiitos kysymästä minulla menee ihan hyvin myös. Tuleeko mieleen jotain erityisen hienoa, huonoa tai muuten vain mieleen jäänyttä Iskuryhmä-keikkaa, jos puhutaan ihan bändin synnystä tähän päivään saakka?

Pasi: Voi kuule! Jokainen Iskuryhmä keikka on pitänyt jotain mystistä sisällään ja sanat eivät riitä. Tästä tulisi oikeesti kirja, jos alan niitä muisteloimaan tarkemmin. Erityisen hienoa oli ainakin comeback keikka Semifinaalissa, Converse-kerhossa. Tuntui ihan pirun hyvälle. Surkeimpia kokemuksia, joka tosin nousee mieleen painuneimmaksi on varmasti Nilsiän taidetapahtuma joskus vuonna peruna. Siitä voi lukea lisää M!kan Iskuryhmä -osiosta täältä.

Pakko mainita toi vika keikka Ramopunk.comin synttäribileissä. Se meni nappiin soiton osalta mun mielestä. Tosin siitäkin jatko-osa on jo arveluttava kuinka päädyin ambulanssilla himaan jne.

Tuuska: Joo, kaikki comebackin jälkeiset keikat on olleet mieleenpainuvia! Jotkut positiivisemmassa mielessä ja jotkut vähän negatiivisemmin. Ehkä niitä positiivisia on olleet Converse-kerho Semifinalissa ja Ramopunk.com:n 5-v bileet.

Wepi: Ehdottomasti tuo comeback semissä! Oli itse ollu niin pitkään poissa näistä kuvioista, että oli se vaan niin hieno tunne, jonka sai vielä kokea!

Ihmemies julkaistiin 3.3. 2007

Missä studiossa Ihmemies on tehty ja miten päädyitte juuri siihen?

Pasi: Ihmemies tehtiin Varkaudessa Olli Huttusen ja Petteri Vaalimaan tulevassa studiossa. Kamat oli kasassa, mutta firma ei vielä toiminut täysillä. Siellä oli nauhoitettu jo muutamia lättyjä ja soundas meidänkin korvaan hyvälle.

Helppo valinta hinnan ja paikan suhteen. Vepi ja Markys asuu kuitenkin Varkaudessa ja mulla ja Tuuskallakin on siellä käyntiä vanhempien ja sukulaisten luona. Tosin studioviikonloput olivat niin intensiivisiä, ettei aikaa jäänyt sukulointiin. Ajatus kuitenkin hyvä vai mitä?

Ja viedään ne vähätkin rahat mielellään kotikulmille ja tutuille jätkille.

Wepi: Kuultiin, että Varkaudessa oltaisiin perustamassa jotain uutta studiota ja tsekattiin mitäs ne ovat aikaisemmin tehneet. Näytteet kun kuulostivat olevan ihan okei ja huomattiin tyyppien olevan helskutin mukavia äijiä, niin eiköhän tämä valinta ollut sillä selvä. Jaa olikos tällä studiolla vieläkään nimeä? Noh eipä kai, kun ei ole varsinaista studiotakaan. Sitähän vasta rakennetaan. Eli tää on äänitetty paikassa, jota myös treenikämpäksi kutsutaan. Heh.

Paikka on kyllä valittu aivan käytännön takia Varkaudesta. Täältä löytyi ilmainen majoitus helposti kaikille.

Sivuillanne piditte studio-päiväkirjaa levynteon ajan. Tiivistettynä miten studiossa työskentely sujui? Onko levyn teossa vuodatettu verta ja kyyneliä vai sujuiko levyn synnytys kivuttomasti?

Pasi: Studio päiväkirja oli ihan hauska juttu. Tosin loppua kohden se alkoi vähän hiipua. Mä taisin olla ainut joka viitti sinne enää mitään kirjoitella.

Päiväkirjaa lukeneet varmaan huomasivat pientä välirikon poikasta jossain vaiheessa bändin sisällä. Ei se sitä oikeasti edes ollut. Me ei oikein tiedetty kukaan miten pitää toimia ja ulkopuolista apua ei siihen kohtaan saatu. Poltin hermoni jossain vaiheessa, kun Markys ja Teemu nousivat tuottajan paikalle kuin varkain. Sain niin epämääräisiä ohjeita, ettei mitään rajaa. Itse en edes huomannut kaikkia niitä virheitä joita tein. Löin yhtenä kertana pillit pussiin ja kotiin. Peli jatkui sitten seuraavan kerran tyhjältä pöydältä. Halusin kuitenkin tehdä omaa musiikkia ja ei mun ääntä/tapaa laulaa saa, tai voi edes muuttaa.

Tuuska tuli myös hätiin ja palattiin siihen mistä on lähdetty, eli hauskanpito ja tää meidän juttu. Kuinka ollakkaan homma alkoi toimia ja meni kivuttomasti loppuun. Hyvä, että nää kyyneleet tuli siinä kohtaa. Nyt tiedetään sekin puoli asiasta ja osataan puhua ajoissa asioista niiden oikeilla nimillä.

Wepi: Omasta soitosta voisin sanoa, että sujui, ei sujunut, sujui. Enimmäkseen ei sujunut. Siltä se ainakin tuntui! Välillä oli ihan uskomatonta hinkkausta ihan yksinkertaisissakin jutuissa. Kai sitä vaan jännitti, eikä osannut ottaa tarpeeksi rennosti. Usein tuntuu, että tällä ryhmällä kaikki on aina vähän normaalia vaikeampaa. Eiköhän tässä ole vuodatettu kaikki ruumiineritteet tuota tehdessä. Kun koko prosessia muistelee, niin plussan puolelle mennään reippaasti. Hauskaahan tämän teko on ollut.

Hoiditteko itse koko homman studiossa vai oliko teillä mukana myös bändin ulkopuolista apua?

Pasi: Nyt vastaan ytimekkäästi. Me tehtiin se! ISKURYHMÄ!

Tuuska: Koko homma hoidettiin pääsääntöisesti itse. Vähän teknistä tukea saatiin kitara- ja bassovehkeitten kanssa. Tuottajaa tms. ei ollut paikalla ja Olliltakaan (nauhoittaja) ei saatu kysyessä paljon tukea. Hymistelyä vain. Nyt jälkikäteen tuotosta kuunnellessa miettii, että joku ulkopuolinen olisi voinut tuoda hiukan erilaista näkökulmaa joihinkin juttuihin, mutta tyytyväisiä ollaan näinkin.

Olen kuullut, että studiossa olisi käytetty erikoisiakin asioita ja esineitä efektien luomisessa. Kerrotteko hieman näistä?

Pasi: Joo me käytettiin ainakin Lämäri -biisissä akkuporakonetta. Siitä syntyi tosi metka ääni, sitten oli jotain muuta pientä plugin kömpelöä laittoa kitaran ineen jne. Kaukosäädintäkin käytettiin jossain. Mulla oli vikoina kertoina ihan kauhee himo tunkea eri soittimia mukaan biiseihin, mutta ei oikein mennyt läpi. Triangelin sain messiin ja diggeridoota kaipailen edelleen pariin kohtaan. Ei me kauheesti kikkailtu millään kuitenkaan.

Tuuska: Akkupora ja kaukosäädin kuuluu Lämärissä. Jouluksi Jamaicalle -biisissä käytettiin sitä “rautapalikoita rivissä“ –soitinta, jonka nimeä en ole vieläkään keksinyt.  

"Usein tuntuu, että tällä ryhmällä kaikki on aina vähän normaalia vaikeampaa."

Iskuryhmä Wepi

Hoitaako bändi yleensä käytännönasiat ja järjestelyt tasapuolisesti vai onko bändissä tiettyjä ihmisiä, jotka pitävät tietyt hommat kasassa?

Pasi: Iskuryhmässä vallitsee täysi demokratia. Mitään suurempaa ei tehdä ilman, että joka jätkän mielipide on kuultu.

Asiat vaan on ajautunut niin, että mä hoidan tämän puheen ja paskan jauhannan. Tuuska hoitaa tietoliikenteen ja monia käytännön asioita tiedustelemalla. Markys tekee biisejä ja kuvittaa kaiken, mitä Iskuryhmä tarvitsee paperille. Vepi myöntyy ja kommentoi silloin tällöin, mutta Vepillä jos on asiaa, niin se painaa paljon. Hyvä esimerkki siitä on kun oltiin treeneissä ja Vepi sanoo, että "mua on toi Onni potkii -biisin joku kohta häirinny kymmenen vuotta!" Kaikki hiljenee, että "aijaa. Hyvä kun nyt kerroit." hahah.

Teemu on kiireinen ja aika vähän tekee muuta, kuin soittaa pirun hyvin skittaa. Jokaisella meillä on roolinsa, mut yhdessä asiat tehdään kuitenkin.

Tuuska: Tilanne on hiukan muuttunut sitten alkuperäisen Iskuryhmän, jolloin Teemu teki kaiken ja muut vain soitti. Nykypäivänä Pasi on varmaan aktiivisin ja ahkerin järjestämään, ja muut sitten koittaa tukea parhaansa mukaan.  

"...Eikä tietenkään kasvateta viiksia, luulis että kaikki käsittää..."

(Ne Luumäet: Ei mee jakeluun)

Iskuryhmä Pasi yritti esiintyä Ramopunk.comin 5v-bileissä kaikkien käyttäytymisen perusarvojen vastaisesti viiksiin pukeutuneena, mutta  perjantai 13. -leffoista ja saman nimisestä häiriköiden biisistä tuttu Jason pakotti parin ajamaan viikset (kuvat: M!ka).

Pasin henkilökohtainen mallistohan on ollut jo ollut kaikkien saatavilla viiksipaidan ja Pasi-pinssien muodossa. Onko Iskuryhmälle suunnitteilla kenties paitoja tai muuta kivaa kun levykin on juuri tullut? Entä onko Pasi laajentamassa mallistoaan kenties nahkaisiin lippalakkeihin tai viiksivahoihin?

Pasi: Viiksipaitahan oli jo Ilta-Sanomissakin ja miltei näkyi. Aku Ankka vaan peitti viikset ja Pasin. Kurja Ankka.

Kyllä me varmaan jossain vaiheessa tehdään erä viiksettömiäkin paitoja. Paidoissa sais olla joku muukin hahmo välillä kun Pasi ja Pasin naama. Jotenkin tökkii ne viikset jo.

Kyllä mä tietty voisin oman malliston duunata. Lähdetkö mukaan bisnekseen? Monet homoeroottiset raflat sais hienoja paitoja nahkalakeista ja tuuheista viiksistä. Voisin kuvitella mukaan saappaat ja tiukat nahkahousutkin. Ruoskaa takataskussa ja käsirautoja unohtamatta. EIIIHH! Antakaa mun jo olla. Olen vaan mies, jolle sattui salaa kasvamaan viikset ennen esiintymistä. Ei muuta! Mulla on lapsia ja vaimoke. hahahha.

Ensimmäistä uutta Iskuryhmää yli vuosikymmeneen.

Jouluksi Jamaicalle -nettisingle julkaistiin Ramopunk.com -sivujen kautta 4.12. 2006.

En usko, että kuitenkaan lähden tällä kertaa mukaan. Julkaisitte nettisinkun uudelta levyltänne joulukuussa, joka sai paljon hyvää palautetta kuuntelijoilta. Miltä tuntui julkaista uusi biisi pitkän tauon jälkeen?

Pasi: Tietysti ihan loistavalle! Biisi sai kauheesti hyvää palautetta ja loi todella paljon uskoa tulevaan levyyn. No perskeles onhan se hyvä biisi!

Jännitti kyllä kauheesti ennen nettisinkun julkaisemista, että mitähän toi yleisö tostakin tykkää? Hyvin meni kuitenkin.

Tuuska: Sehän oli mahtavaa! Oltaisiin haluttu julkaista biisi ihan oikeana sinkkuna, mutta aika ja raha loppui kesken.

Wepi: Helpottavalta! Vaikka kävi kyllä mielessä, että mitähän porukka tykkää kun rokkibändi julkaisee pitkän tauon jälkeen tuon tyylistä matskua. Odotettiinko jotain ihan muuta? Ajateltiin sitten, että kyseessä hyvä biisi, mistä kaikki tykättiin ja julkaisu just ennen joulua, joten mikä ettei! Vielä kun kannetkin oli jo oikeastaan valmiiksi olemassa. Hienoa!

Mistä tuli alunperin idea julkaista nettisinkku?

Pasi: Varmaan mä siitä aloin puhua joskus, kun olin hokassut miten hyvin Häiriköiden vastaava oli menestynyt ja jengi sitä lataillut. Eletään kuitenkin aikaa, kun kaikki pörrää netissä ja saa ilmaiseksi aika hyvin näkyvyyttä biisille ja tulevalle levylle. Mun mielestä tosi hieno juttu. Ja se, että vielä saa kannetkin tulostaa, niin silloin ei sinkku jää välttämättä alastomaksi kovalevyn uumeniin.

Tuuska: Nettisinkku oli vaivaton ja käytännössä ilmainen tapa saada hiukan tuntumaa siihen, kuinka väki suhtautuu uuteen materiaaliin vuosien jälkeen.

Teillä oli levyjulkaisukeikka Vastavirta-klubilla maaliskuun alussa Ramopunk.comin 5v-synttäreillä. Miten julkaisukeikka mielestänne sujui?

Pasi: Aivan huikee keikka pakko sanoa! Nautin tosi paljon ja luulen, että meidän setti meni nyt ihan hyvin. Pientä röpöä oli, mut ei Iskuryhmän keikka ole mitään, jos vähän ei jotain tapahdu.

Tuuska: Keikka sujui hyvin. Itse olin ollut sairaana koko viikon (perinteistä IR:n tuuria) ja varsinkin taustalaulut jäivät sen takia hiukan vaisuiksi ja tuntuma kitaraankaan ei ollut ehkä ihan parhaalla mallilla. Mutta onneksi muut paikkasivat minua loistavasti ja kaikki meni lopulta hyvin. Hauskaa oli myös palata kevyeen teatteritaiteeseen keikan yhteydessä (Pasin viiksiepisodi), jota harrasteltiin nuorempana paljonkin keikoilla.

Pasi:  Teatteritaidetta tosiaan Tuuska, mutta en minä koskaan aikaisemmin ole ollut keikalla viiksenä. Peruukkeja ja muuta krääsää kyllä löytyy kaapista. Ehkä Tuuska vaan haluaa muistaa minut myös teiniviiksillä?

Wepi: Takana oleva treeni -ja keikkamäärä huomioon ottaen helvetin hyvin!

Uudella levyllä on mukana vanhempiakin biisejä muutama kappale. Miten nämä biisit päätyivät uudelle levylle?

Pasi: Itsari, Onni potkii ja 9700-LOVE on kai niitä vanhoja mitä meinaat. Nämä kolme biisiä olivat Iskuryhmän vikoja biisejä ennen tauolle jääntiä. Biisejä ei koskaan nauhoitettu virallisesti ja näin ollen oli syytä tehdä biisit loppuun. Hieman niitä soviteltiin uusiksi, mutta alkuperäinen on läsnä kaikin tavoin. Olisi ollut sääli, jos nämä biisit eivät olisi koskaan nähneet oikeata studionauhoitusta. Ajanhammas ei ole koskaan purrut näitä kipaleita, vaan ne istuu uusien rinnalla ihan kuin ei mitään.

Millaiset fiilikset on ollut odottaa miten kuulijat ottavat uuden levyn vastaan? Ja minkälaista palautetta olette saaneet?

Pasi: No mua on jännittänyt ihan sairaasti! Oon kova poika jänskäilemään aina. Palaute on oikeastaan jo tullut nettisinkun muodossa. En saanut yhtään negatiivista palautetta mistään. Nyt levyäkin on alkanut valua ulos ja sieltäkin kautta pelkkää hyvää. No eiköhän nää “oikeat“ kriitikot sitten rymäyttele kuraa niskaan, kunhan se lehtiin ja nettisivustojen arviointeihin pääsee. Sama se mitä sanotaan, kunhan ollaan rehellisiä. Inhottavinta on kuulla mielistelyä ja turhaa löpinää. Levy on kuitenkin tehty kuuntelua varten, ja sitä pitää soittaa tai sitten heittää vesilintuja.

Tuuska: Totta kai se jännitti, mutta jotenkin ainakin mulla oli uskoa omaan tekemiseen. Tähän asti palaute on ollut pääsääntöisesti hyvää. Mutta kuten Pasikin jo sanoi, saahan nähdä mitä “oikeat kriitikot“ sanoo. Odotamme mielenkiinnolla.

Wepi: Kyllähän se jännittää, turha sitä on kieltää. Vaikka on tässä sanottukin, että sekin riittää kun saa edes itselleen tuon levyn käteen. Tähän mennessä palaute on ollut enimmäkseen positiivista, mutta eiköhän sieltä vielä paljon muutakin kuulu mikä sekin on ihan okei. Pääasia on, että saa ylipäätään palautetta, silloinhan se on herättänyt tunteita ihmisissä. Vai oonko taas väärässä?

Oletteko tyytyväisiä uuteen levyyn vai onko näin jälkikäteen tullut mieleen vielä jotain, mitä olisi voinut tehdä toisin tai jättää tekemättä? 

Pasi: Olen minä ainakin tyytyväinen. Mun lauluissa on joitakin kohtia muutamassa biisissä mitkä haluisin korjata. En niitä oikein selkeesti kuullut ajoissa. Masteroinnin jälkeen ne pompsahti mun syliin kuin varkain. Sellasia noloja juttuja joita en haluis kuulla.

18 biisin paketti on yksi hyvä kysymys. Olisin halunnut levystä hieman lyhyemmän, mutta se olisi tarkoittanut sitä, että kolme vanhaa biisiä olisi jäänyt pois. Ei onnistu. Ne kuuluu pakettiin ja mihin ihmeeseen niitä olisi sitten muuallekaan käyttänyt. Kokoelmalevyt on muutenkin aika syvältä mun mielestä.

Levy on ihan pro-kamaa näillä rahkeilla tällä hetkellä. Seuraava tulee olemaan parempi!

Tuuska: Ollaan tyytyväisiä. Ainahan sitä voi jälkiviisastella ja miettiä, mitä tekisi toisin, mutta ehkä mä olen sitä mieltä, että mitään en kuitenkaan haluaisi muuttaa. Toi on se mihin pystyttiin ja virheistä pitää oppia ja tehdä seuraavalla kerralla paremmin.

Wepi: Kuulijoita ajatellen olisi voinut jättää pari biisiä pois. Kun onhan toi aika pitkä pläjäys. Ei sitten kuitenkaan vaan raaskittu jättää mitään pois.

Iskuryhmä Tuuska (kuva: M!ka).

"Iskuryhmä jatkaa samalla rauhallisella tahdilla eteenpäin. Olosuhteiden pakosta keikkaillaan, treenataan harvakseltaan ja tehdään lisää hyviä uusia biisejä."

Iskuryhmä Tuuska

Millaisella innolla Iskuryhmä jatkaa tästä eteenpäin? Onko paljon suunnitelmia tulevaisuuden varalle?

Pasi: Olis hienoa heittää muutamia keikkoja sopivalla tahdilla. Kaikkein parasta kuitenkin olisi, jos pääsisi uusiin biiseihin käsiksi. Niitä tosiaan on jo levyllisen verran odottelemassa höyläämöä.

Iskuryhmä jatkaa eteenpäin ja voi hyvin. Älkää nyt olko huolissanne.

Tuuska: Iskuryhmä jatkaa samalla rauhallisella tahdilla eteenpäin. Olosuhteiden pakosta keikkaillaan, treenataan harvakseltaan ja tehdään lisää hyviä uusia biisejä. Markyksella on jo liuta biisejä jonossa. Muutamia keikkoja lisää ja kokemusta kunnon festarikeikastakin kiinnostaisi saada.

Siinä vinkkiä festaripäälliköille! Nyt kun uusia biisejäkin on jo hyvin tekeillä ja puhutte jo seuraavasta levystäkin, niin onko seuraavan levyn tekeminen käynyt jo vakavasti mielessä?

Pasi: Mulla on kyllä ollut uusikin levy mielessä. Tosin siellä takaraivossa.

Menee vielä aikaa, kunhan myydään tätä uutta levyä pois ja saadaan uusia biisejä soittokuntoon.  Tehtiin totakin lättyä yhden raskauden ajan, joten älkää nyt pelätkö, et ens viikolla oltas studiossa. Haluan sanoa tähän kohtaan kuuluisat sanat. prosessi jatkuu….

Haluaisin kyllä vielä kerran tehdä levyn, kun tiedän uusista hyvistä biiseistä kuitenkin jo niin paljon.

Tuuska: Kyllä. Vaikka me aina koitetaan toitottaa sitä, että me tehdään tätä musaa ensisijaisesti itseämme varten, niin kuitenkin niitä ralleja haluaa jakaa muidenkin kuultavaksi. Ja palautehan on myös aina mukava kuulla. Positiivinen ja negatiivinen. Ja sitä paitsi, studiopäivät on ihan sairaan hauskoja, vaikka ovatkin pitkiä ja välillä rassaa renkuttaa samaa kohtaa kymmeniä kertoja uusiksi.

Wepi: No ei kai tässä nyt mistään seuravasta levystä kannata höpistä. Justiinsahan sitä sai tuon Ihmemiehen kätösiinsä! Siinä mielessä bändin sisällä puhutaan aina ”jostain tulevasta”, että jos sitä jotain tulevaa ei ole mielessä, niin hommat tahtoo joteskin hyytyä. Eli pitää olla kokoajan mielessä joku tuleva, on se sitten mitä vaan vaikka uusi biisi, keikka tai sitten toi levy.

Iskuryhmä Wepi (kuva: M!ka).

"No, ei kai tässä nyt mistään seuravasta levystä kannata höpistä. 

Justiinsahan sitä sai tuon Ihmemiehen kätösiinsä!"

Iskuryhmä Wepi

Loppuun vielä omakohtaiset suosikit uudelta levyltä ja suosikit vanhemmasta tuotannosta?

Pasi: Jaa-a. Kova Tiimi on kiva biisi laulaa, Banaanilaiva, Annastiina, Häntäheikki ja kaikkihan ne on hyviä! Tykkään itse jostain Luuseristakin ihan mielettömästi. Vanha metalman! hahah.

Miten voisin muka jonkun heikon biisin tähän vetäistä? Kuunnelkaa koko levy ja nauttikaa täysillä.

Tuuska: Kova tiimi, Banaanilaiva, Riki, Itsari... Äh, mahdotonta noista on suosikkeja valita. Omat biisit on kaikki omalla tavallaan läheisiä ja suosikkeja.

Wepi: Uudelta tällä hetkellä on Banaanilaiva, Häntäheikki, Annastiina ja Lämäri

Vanhempia ei jaksa nyt oikeastaan muistella, eiköhän ne ole nuo biisit mitkä on tuossa uudellakin mukana.